29.9.2014

Lovesome


Joulu saapui aikaisessa tänä vuonna kynsille - ja pieni kuolema näköjään myös kanssa. Ne jotka sattuvat seuraamaan instagramiani, saattoivat huomata, että viime viikko ja vähän edellistä, kuluivat vanhasta kotikaupungista, eli Pariisista, nauttien maustettuna pienellä extempore-reissulla Saksan puolelle Frankfurtiin. 

Siinä missä reissu oli tosi onnistunut, onnistuin kyllä tappamaan kynteni senkin puolesta. Menomatkalla koneessa kuoli toinen peukalo, palatessa taas toinen. Samoin vähän muutkin kynsien kulmat ottivat erinäisissä tilanteissa osumaa, joten vaikka yritänkin viilailla näitä kavereita kuosiinsa koko ajan, ei ne millään suostu edustamaan siten miten toivoisin. Höh!


Ulkomailla oleskellessa tietysti muiden juttujen ohella on hyvä vähän keskittyä paikalliseen kynsilakkatarjontaan, ja etenkin Saksasta mulle kotiutui pullo jos toinenkin uusia tuttavuuksia. Ensimmäisenä kuviin saakka sain P2:n Lovesome lakan, josta ystäväni kivasti totesi heti ensimmäisenä, että se on kuin joulu pullossa. Nyt en sitten itsekään näe tässä muuta kuin joulun, vaikka alkuperäinen ajatus oli ihana vadelmanpunainen runsaalla kultaisella shimmerillä. Noh, joulu tai ei, on tämä lakka silti tosi tosi ihana. Peittävyyden sai kahdella kerroksella ja kuivui todella nopeasti. Juuri sellainen kuin hyvän kynsilakan siis kuuluukin olla. 

Merkkinä P2 on itselleni ainakin ihan uusi tuttavuus, mutta ainakin näin ensikosketuksella olen tosi tyytyväinen tähän sarjaan. Katsotaan onko muut saman merkin lakat yhtä hyviä :) 

16.9.2014

Autumn dotticure


Näille kynsille löytyy ehkä vain yksi looginen selitys: tarve hankkiutua testaamattomista lakoista mahdollisimman nopeasti eroon. Mun missiona olisi saada kaikki lakat testattua ennen perjantaita, ja se näyttäisi myös toteutuvan, koska kynsille pääsemättömiä kavereita on enää kaksi niille omistetussa ständissä. Olisi muuten ensimmäinen kerta, kun saan sen tyhjäsi sitten... en edes tiedä. Helmikuussa varmaan viimeksi tilanne on ollut tämä. Ja miksi ennen perjantaita? Koska olen lähdössä silloin reissuun, mistä varmaan pari lakkaa tulee kotiutettua ja vihaan sitä, miten yleensä kauan vuoroaan odottaneet lakat jää uusien varjoon heti kun pääsen sellaisiin käsiksi. Jos ihan täysin rehellisiä ollaan, on myös posti muutamaa lakkaa itselleni kuljettamassa tälläkin hetkellä, mutta oletan, että niistä yksikään ei tässä parin päivän aikana ehdi saapua. Toivotaan ainakin niin... 


Idea lähti tuosta Nfu Oh:n vauvankakan värisestä lakasta, joka on seisonut itselläni hyvin pitkään odottamassa vuoroaan. Numeroltaan tuo on 401 ja tämä on varmaan niitä sävyjä, joista voin sanoa käsi sydämmellä, etten omista toista samanlaista. Vaikka välillä hurahdankin mitä erisävyisimpiin lakkoihin, ei nämä uglypretty sävyt yleensä ole omia suosikkejani. Tämä piti siis yhdistää muihin kivoihin väreihin, joina sai toimia OPIn Sprung, I Don't Give A Rotterdamn ja Live and Let Die. Yhdessä nuo värit huusivat syksyisyyttään mulle, joten ei kun dottailemaan syksy sormille. 


Näin jälkeenpäin kun mietin, toivon, että olisin käyttänyt jonkinlaisia tarroja rajaamaan ranskalaista kynsille, jolloin olisin voinut pilkutella huoletta kynsiä ilman että piti huolehtia jonkinlaisen rajan säilyttämisestä. Jälkikäteen on taas hyvä miettiä mitä olisi kannattanut tehdä toisin.

Sävyiltään nämä on ensimmäiset kunnon syksykynnet, joita ihan mielelläni tuijottelin tylsän luennon aikana piirrellessäni kukkasia luentopaperin marginaaliin. Eli ihan hyvin meni, muttei kuitenkaan täydellisesti.

Joko muillekin on muuttanut syksy kynsille?

14.9.2014

Get your cheetah on


Bonjour! Ja terveisiä pitkältä blogitauolta. Ei kannata kysyä miksi en ole bloggaillut aikoihin, koska siihen mulla ei ole vastausta. Koko kesä hujahti silmien ohi sellaisessa epäuskoisessa suhinassa, etten vieläkään käsitä syyskuun olevan jo puolivälissä ja se koulukin alkoi, mihin pitäisi panostaa tällä hetkellä. 

Bloggerissakäynnin aktiivisuudesta kertoo se, että osoiteriville sanaa "hallintapaneeli" vääntäessäni kaikki sivuhistoriassa olevat linkit, jotka sisältävät sanan hallint(a), johtavat yliopiston hallintotieteiden yksikön kurssitarjontaan. Tosi ahkera bloggaaja siis talossa. 

Tänään kuitenkin on sellainen fiilis, että nyt tahdon kirjoittaa blogiin. Lakkasin kynnetkin tänään ensimmäistä kertaa sitten viime viikonlopun, arkipäivät kun meni kahden viisaudenhampaan leikkauksesta toipumiseen ja oman kurjan olon sietämiseen. Olen siis katsonut reilut kaksi kautta How I Met Your Motheria ja nauranut peilikuvalleni, jossa toinen poski on turvonnut muodottomaksi. Ehkä siksi nämä kynnet miellyttivät silmää vanhojen, lohjenneiden sinisten laukkausten jälkeen. 


China Glazen New Birth oli viimeinen The Giver kokoelman lakka, jota en vielä ollut testannut, joten tähän manikyyriin se piti tavalla tai toisella yhdistää. Lisäksi OPIn If You Moust You Moust ja Get Your Number houkuttivat kovasti, joten päätin, että nämä kaikki saavat sopia yhteen. Koska ideapää löi tyhjää, vaikka yritin kuinka selailla instagramia ja muita idealähteitä, päätin toteuttaa taas vaihteeksi leopardikuviota kynnelle, joka toimii aina. Ja kyllä, leopardit miellyttävät edelleen omaa silmääni ja ovat maailman helpoimmat toteuttaa kynsille. Mii likes. 

Kesän aikana varastoon ei mulle ole kertynyt lakkauksista kuvia, koska aikaa lakkailulle ei ole pahemmin ollut ja yksiväriset kynnet ovat dominoineet omia nakkejani hyvin vahvasti. Instagramista löytyy joitain räpsyjä kesän aikana kuvauksen arvoisista kynsistä, mutta ei sielläkään liiemmin. Nimimerkillä sallaqui voi kuitenkin siellä käydä katselemassa. 

Jos jotain positiivista haetaan tästä tauosta, sen voin ainakin sanoa, että olen tykästynyt lyhyisiin kynsiini aika paljon ja vaikka en vieläkään oikein saa niitä lakkapullojen ympärille omaa silmää miellyttävästi käärittyä kuvausta varten, on muuten töpökynnet omat suosikkini tällä hetkellä. Eli siis kaikki hyvin tässä kynsivaltakunnassa :)

Iskeekö lukijoille cheetahkuvio vielä? Tai löytyykö ruudun takaa ylipäätään ihmisiä enää, joiden lukulistalta blogini löytyy? Ymmärrän hyvin, jos ihmiset ovat kadonneet tämän eipäsjuupas -päivitystahtini kanssa jo blogien pariin, jotka päivittyvät tasaisesti, mutta olisi mukava tietää, jos täälläkin vielä vierailee joku :) 

5.6.2014

Toukokuun ostoksia

Nyt sitten esitellään niitä ostoksia, joita toukokuussa on kotiutunut. Ironistahan tässä on se, että kummatkin tilaukset, jotka tässä postauksessa esittelen, on tehty jo huhtikuun puolella, mutta pakettien kotiuduttua vasta toukokuun puolella, saan nämä lakat eetteriin vasta nyt. 

Lisäksi jätin tästä postauksesta pois Lontoon hankinnat (joita muuten on muutama...) joista voin sitten erikseen runoilla kun saan postauksen Lontoon shoppailumahdollisuuksistakin kasaan. Saattaa mennä hetki, mutta yritän parhaani. 


Näistä Jindie Nailsin lakoista kumpikin on jo saanut kokea blogidebyyttinsä, (edit: tai toinen tulee pian, kunhan saan postauksen julkaistua) mutta pullokuvat vielä puuttuivat. Tilasin tosiaan jo huhtikuun alkupuolella nämä kaunokaiset Jindien omilta sivuilta ja paketti löysi mustaakseni noin kuukaudessa postiluukkuuni. Tuplasin samalla mun indie kokoelmani, hups. Olen siis ollut harvinaisen hidas lämpemään erilaisille indielakoille, mutta tuohon pinkkiin Pink Stilettos lakkaan ihastuin siten, että se oli saatava. Etsin sille sitten hetken kaveria Jindie Nailsin sivuilta ja Candyland päätyi omaan ostoskoriini neonglitterin miellyttäessä omaa silmääni kovasti. 

Mä ymmärrän ihan täysin, että kun kyseessä on pieni yksityisyrittäjä, joka lakkoja tehtailee, on ymmärrettävää, että toimitusajat eivät ole jäärin nopeita usein. Mutta omalle kärsimättömälle luonteelle oli varsin raskasta odottaa, että lakat saapuvat perille :D

Nyt siis kasvatan hitaasti ja harkiten omien indielakkojen määrääni. Hitaasti hyvä tulee vai miten se menikään. 


Ja juuri kun pääsin puhumaan kokoelman kasvattamisesta hitaasti, onkin varmasti tosi hyvä läväyttää tiskiin nämä Kikon tilauksessa saapuneet kaunottaret. Kikolla nimittäin se mopo sitten karkasikin kädestä oikein kunnolla, mutta onneksi kyseessä on sen verran edullinen lakkamerkki, ettei pieni shoppailumania haittaa hirveästi. 

Kuten aiemmin jo mainitsinkin, rakkudesta tekstuurilakkoihin, mun oli saatava kaikki Cupcake kokoelman kymmenen tekstuuria. Yllä olevassa kuvassa on 647 Jasmine, 648 Pineapple, 649 Apricot, 650 Peach ja 651 Strawberry. 


Kokoelman viimeiset viisi lakkaa taas ovat 652 Lilac, 653 Wisteria, 654 Anis, 655 Mint ja 656 Pistachio. 

Nämä lakat oli taas sellaisia, joista tiesin 85% varmuudella tykkääväni ja kun nämä oli melkein puoleen hintaan alessa, päätin, että on oikeutettua ostaa näistä jokainen. Ja kyllä mä edelleen näitä rakastan, mutta jos pakko olisi, voisin ehkä pärjätä vain puolella tämän kokoelman ihanuuksista. 


Viimeisenä sitten hiukan sekalaisempi seurakunta. 

291 - Orchid Pink tuli napattua ostoskoriin, koska vähän joka puolella tuntuu olevan juttua siitä, miten radiant orchid on color of the year ja jossain kohtaa tajusin, että mä yleensä aina myyn kaikki violetit lakkani eteenpäin, koska violetti on hyvin harvoin se omin värini. Tämä on sävyltään ihanan kirkas ja hyvin käyttäytyvä, joten löysi paikkansa mun kokoelmasta.

336 - Electric Blue taas on kanssa väri, jonka aikanaan koin melko vaikeaksi omilla kynsilläni, mutta nyt kirkas sininen on alkanut miellyttää yhä enemmän ja enemmän. Ja on se kaunis... ja kirkas!

485 - Pearly Coral Rose. Nämä loput neljä on ihan hakuammunnalla valittuja, koska Kikon julkaistua juuri muistaakseni 60 uutta lakkaa core -kokoelmaansa, ei näistä ollut vielä yhdestäkään swatcheja missään. Joten otin vähän nimien perusteella muutaman, jotka voisivat toimia. Tämä 485 on se, josta kaikkein eniten olin njäh -fiiliksillä sen kotiin saatuani, mutta Kikon myymälässä huomasin, että tämä oli ensimmäinen, jonka nappasin käsiini uusia lakkoja katsellessani, joten olisin varmasti ostanut tämän livenä nähtyäni sen, vaikka sävy ei ehkä ole 100% sellainen, jota paljon käyttäisin.

524 - Blue Multicolor nimellään sytytti ja on kyllä kaunis kynsilläkin

526 - Mint tuli taloon haastamaan mun toisen rakkauskikon, 389:n paikan...

530 - Pearly Blue Peacock hurmasi nimellään ja on selvästi taas yksi lisäys mun alituiseen kasvavaan dupevalikoimaan ikuiselle suosikkilakalleni Catch me in your Netille... 

Tällaisia lakkoja siis on kotiutunut toukokuun aikana... Ja se, mikä tässä on hyvää, kahta lakkaa lukuunottamatta kaikki ovat ehtineet jo olla osana ainakin jonkinlaista manikyyriä, joten hyvin olen saanut testaamattomienkin pinoa pienennettyä. Siitä huolimatta toivon kovasti, että kesäkuun lakkasaldo jäisi taas hiukan tämänkertaista pienemmäksi. Huono omatunto ostosten suhteen, vaikka itseasiassa siirsin kirppiskasaan juuri yhteensä 14 lakkaa... 

Innostuin kyllä tilipäivänä vähäsen tilailemaan kaikkea mahdollista, eli ehkä olisi pakko saada nuo myytävät lakat vihdoin eteenpäin toisille kynsiharrastajille...

ps. loput haastekynnet tulee mahdollisimman pian kunhan vain kerkiän... aika ja energia ei vain yksinkeraisesti ole riittänyt viimeiseen viikkoon, joten ajattelin julkaista tämän valmiin raapustuksen ja jatkaa sitten viimeisillä neljillä haastekynsillä :)

28.5.2014

27/31: inspiraationa taide / inspired by an artwork / inspiré par une œuvre


Jos pari päivää sitten sanoin, että muoti ei ole asia, joka olisi lähellä omaa sydäntäni, niin taide on kyllä vielä kaksi kertaa kauemmas kuuseen omista mielenkiinnon kohteistani. Taide on asia, joka ei koskaan ole oikein saanut omaa kiinnostustani heräämään ja vaikka voinkin sanoa vierailleeni x-määrässä museoita - mm Louvressa hymyilemässä Mona Lisalle - en koskaan ole kuitenkaan oikeasti saanut niistä pahemmin mitään irti. Välillä tuntuu tyhmältä myöntää, että parin pariisivuoden aikana en koskaan päässyt edes vierailemaan Musée d'Orsayssa tai Centre Pompidoussa, vaikka ne to do -listalla olivatkin koko tuon ajan. Toisaalta, ennen kun löydän sen hyvin piiloutuneen geenin itsestäni, joka oikeasti oppisi arvostamaan taidetta muulla kuin toi näyttää siistiltä -tavalla, taitaa jokainen museovierailu olla itselläni yhtä tyhjän kanssa. 


Yksi näyttely, joka kuitenkin on pysynyt mielessäni vahvasti, on Jenkeissä yhden collegen kampuksella ollut Andy Warholin tuntemattomampia töitä esittelevä näyttely. Mies, joka on niin tunnettu banaaneistaan ja tomaattikeitosta, olikin tehnyt paljon muutakin ja hiukan Warholin tarinaan tutustuneena, koin että siitä näyttelystä sain jotain myös irti. 

Warholin American Storyhan olisi vielä huomenna esillä Sara Hildenin taidemuseossa Tampereella ja itse tässä kovasti yritän opettaa itselleni, että huomenna voisin mennä tuon näyttelyn vielä katsomaan, jos vaan saan itseni tuntia aiemmin sängystä ylös kuin mitä pitäisi. Jää ehkä huomisen aamun arvoitukseksi saanko oikeasti toimittua niin kuin tavoite on, mutta mielelläni kyllä näkisin tämänkin näyttelyn. 

Tämän kilometrin mittaisen en ole taideihminen intron jälkeen on sitten varmaan hyvä pureutua kynsiin, jotka ei muuten miellyttäneet omaa silmääni sitten yhtään. Inspiraationa oli lähinnä kovat kontrastivärit, jotka repäisin Warholin teoksista, mitään muuta yhteistä näillä ei sitten inspiraatioon olekaan. Tiedän, että sävymaailma on vieras ja kuviointi on vieras, mutta näillä mennään.

Kikon 526 Mint, 291 Orchid Pink ja valkoinen Essien Blanc olivat sopivat kontrastivärit omaan kynsientekofiilikseen ja lähdin toteuttamaan jonkinlaista pallovallankumousta taas dottarilla. Lopputulos oli aika psykedeelinen, mutta hei, aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta... Tiesin taiteen inspiraationa olevan varmasti itselleni se yksi vaikeimmista toteutettavista ideioista, mutta ihan näin pahasti en ajatellut floppaavani... oh well, huomenna on onneksi uusi päivä :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...