Tiffany Case

Kikon teksturilakkoihin aivan head over heels rakastuneena olen tottakai seurannut mielenkiinnolla myös muita lakkamerkkejä, jotka tällä hetkellä puskevat erilaisia tekstuuri-ihmetyksiä markkinoille kuin sieniä sateella. Se pieni materialisti pään sisällä haluaisi kotiuttaa suunnilleen 95% noista lakoista omaan lakkalaatikkoon, mutta onneksi olen aika paljon oppinut harkitsemaan lakkahankinnoissani sitä, mitka ostokset menee enemmän luokkaan "koska minä haluan" ja mitkä menee luokkaan "koska minä tarvitsen". OPIn julkaisemat Bond Girlsit menivät sitten tuohon jälkimmäiseen luokkaan, koska kyllähän näitä tekstuurilakkoja nyt muutama pitää omistaa.

Ensimmäisenä kokoelmasta mun kynsille päätyi sininen Tiffany Case, joka sai edustaa sitten myös meidän miitissä 8.6, tosin koristeluiden kanssa silloin. Liquid sandinä tykkäsi lakasta aivan mielettömästi jo, mutta pari kerrosta päällyslakkaa koristelujen päälle oli ehkä se viimeinen niitti, miksi tämä lakka on aivan ihana. Kimaltaa kuin mikä ja tosiaan sai viihtyä lopulta kynsillä muistaakseni 10 päivää, mikä on ihan hurja ennätys itselleni. 

Kun miittiin pohdin millaiset kynnet haluan tehdä, unohdin ilmeisesti monien muiden tavoin stressata siitä, mitä saan aikaan ja tein vain sitä, missä itse viihdyn kaikkein parhaiten: kimaltavaa ja nail art lakoilla kaaos päälle. 

Bond girlseistä en oikein vielä itsekään tiedä rakastaako niitä vai olivatko livenä sitten kuitenkin vähän pettymys. Tällä hetkellä on 3/6 lakoista testattuna ja parhaillaan mietin, tekisinkö kynsillä olevalle Jinxille saman tempun kuin tälle Tiffany Caselle, ja päällyslakan kanssa keksisin näille jotkut koristelut. Mieli kun tekisi jotain maailman pahimpia strassiövereitä, kun onnekkaana sain juhannuksen vapaaksi töistä ja ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden olisi mahdollisuus viettää juhannusta muutenkin kuin ulkomailla tai töissä. 

Pirkanmaan kynsiharrastajien miitti

Musta tuntuu, että melkein jokainen meidän viime lauantain miittiin osallistunut bloggaaja, on jo ehtinyt kirjoitella pitkät postaukset miittiin liittyen, mutta vihdoin saan myös tämän oman ulos. Olen viime sunnuntaista lähtien tehnyt joko 10-12 tuntisia työpäiviä tai ollut vähintään niin kiireinen, että kotona on käyty vain nukkumassa, joten vihdoin sain aikaiseksi kuvailla tuon saamani goodiebagin sisällön ja samalla rustailla jotain miitistä. 

Kokoonnuttiin siis viime lauantaina yhteensä 18 pirkanmaalaisen kynsiharrastajan kesken hyvän ruoan ja kynsilakkojen merkeissä. Mitti oli ainakin itselleni ensimmäinen, johon koskaan olen osallistunut, ja erittäin mukavia naisia tuli tavattua miitissä. Ja mikä parasta, kerrankin joku ymmärtää sinua kun puhut erilaisista kynsilakoista, eikä niin kuin kavereiden kanssa, jolloin juttu aina pitää lähteä ihan yksinkertaisimmalta mahdolliselta tasolta, jotta toinen ymmärtää. Ehdottomasti suosittelen osallistumaan miitteihin, jos vaan on mahdollisuutta, ja mielelläni tapaisin ainakin uudelleen jokaista meidän miittiin osallistunutta harrastajaa. Ja ainakin omalta osaltani tahdon kiittää hurjasti kaikkia meidän miitin järjestäjiä, jotka olivat kyllä onnistuneet upeasti miitin järjestelyssä!

Fiiliskuvia voi löytää paljon muiden bloggaajien postauksista (linkitän miittiin osallistuneet bloggaajat postauksen loppuun), oma kamerani kun unohti kokonaan melkein kuvaamisen ja keskittyi vain muiden kanssa juttelemiseen ja yleiseen fiilistelyyn. 

Miittailtiin tosiaan ravintola Hullussa Porossa Tampereen Koskikeskuksessa, jossa itse en edes ollut aiemmin käynyt, mutta ainakin oma hullunhyvä sienipekonipasta oli sen verran hyvää, että pitää toistekin käydä koittamassa Hullun Poron ruokalistaa. 

Sen lisäksi, että saatiin nauttia hyvästä ruoasta ja seurasta, kaikille jaettiin myös goodiebagit, joihin erinäisiltä sponsoreilta oli kasattu hurja määrä tuotteita. Ottaen huomioon, että omat miittikynteni saivat luvan heilua kynsillä muistaakseni 10 päivää, en tiedä missä vaiheessa realistisesti saan kokeiltua edes puolta tästä tavaramäärästä, mutta hiljaa hyvä tulee, ainakin toivottavasti. 

Laveralta jokainen osallistuja sai ihanan pinkin kassin, jonka sisälle oltiin kerätty sponsoreilta saatuja tuotteita. Lisäksi jokainen sai laveralta tuotenäytteitä, joista omat suosikkini on ehdottomasti nuo käsilaukkukokoiset käsirasvat. Jos tämäkin kynsiholisti muistaisi rasvata käsiään useammin kuin joskus ja jouluna, kun rasvat ovat kerrankin tarpeeksi pieniä mukana kuljetettavaksi. 

LivBoxilta jokainen osallistuja sai toukokuun LivBoxin sekä We Care Iconin Love Story vartalovoin. LivBox on varmasti monelle tuttu kuukausittainen goodie box, joka maksaa 15,90. Boxia voi siis tilata heidän omilta sivuiltaan ja tilaaja saa kerran kuukaudessa pienen mustan laatikon, joka sisältää 4-6 tuotenäytettä kokeiltavaksi. Itse olen tilausta harkinnut ja ainakin tämä toukokuun boksi sisältöinen oli sen verran kiva, että sormet syyhyävät entistä kovemmin painamaan tilausnappia heidän sivuillaan.

Toukokuun boksi piti sisällään siis Eyluren irtoripsitupsuja, Laveran käsivoiteen, Dr. Hauschkan kiinteyttävän naamion, Ciatén minikynsilakan (itse sain alunperin kultaisen lakan, jonka vaihdoin siniseen Power Dressing sävyyn), Móan ihmebalsamin, joka tuntuu käyvän vähän kaikenlaiseen ihonhoitoon, sekä Lash Cardit. 

Leaf/Cloetta taas lahjoi osallistujille pari askia Läkerolin uutuuspastilleja, joita itse en vielä ole ehtinyt edes maistaa. 

Lush puolestaan piti huolen siitä, että koko mun huoneeni tuoksuu enemmän ja vähemmän vadelmaiselle, sillä kaksi palaa Egg Hunt saippuaa löysi tiensä mun mukana kotiin. Toinen tuli goodie bagin mukana ja toisen voitin arvalla. Ei siinä mitään, rakastan Lushin saippuoita, mutta pieni pääkipu, joka seurasi itseäni miitistä kotiin, taisi johtua juuri näistä saippuoista. 

CesarsShop taas maksimoi tämän yhden vadelmanrakastajan riemun vadelmaiselle kynsinauhaöljyllä, joka toivottavasti on yhtä hyvää kuin saman merkin Grapefruit-öljy. 

Kynsikoristelupuolelta omaan laatikkooni muuttivat Sanna Taralta kaksi strassihyrrää, joista kummassakin on tähtistrasseja (toinen goodie bagistä, toinen arvonnasta), Mimaxilta kaksi arkkia siirtokuvia (noi merirosvopääkallot on niin kamalat, että ne on oikeastaan aika coolit), yksi leimauslaatta  ja kynä, sekä BundleMonsterilta yksi kolmossarjan leimauslaatta (siinä on pölllöjä <3 koristeluteippi.="" nbsp="" p="" sek="">

Mereneidiltä itselleni siunautui punainen Attituden lakka, jonka nimi on Lollipop. BBE oy:lta puolestaan sain Classics Metallic lakan sävyssä 15. Keltainen Rimmelin Just Buy Me lakka taas on lahja Berneriltä. Alunperin oma Rimmelini oli vihreä creme, mutta kaiken keltaisen ystäväni tein vaihtokaupat ja hankin itselleni ehkä kuudennen lähesidenttisen keltaisen cremen kokoelmiini. Logiikka taas on ollut jossain muualla kuin pääkopan sisällä itselläni. Coralin keltainen Matt Effect lakka on puolestaan Kynsikauppa.comilta ja itseäni kiinnostaa onko tämä ihan oikeasti mattalakka vaiko vain väärin nimetty creme. En tosiaan vielä ole ehtinyt testaamaan mitään lakkoja edes tikuille. OPI on peräisin BM Internationalilta ja L'Orealin lakka taas on - niin kuin olettaa saattaa - L'Oreal Finlandin lahjoittama. 

Viimeisenä erillisessä pussukassa itselläni oleilivat geelikynsien askartelemiseen tarkoitetut värkit. Omasta mielestä itselläni kävi maailman paras tuuri kun pussista löytyi Aetznailzzin lahjoittama Mosaicin 180/180 viila, koska olen halunnut testata Mosaicin kehuttuja viiloja, sekä kynsikauppa.comin lahjoittama Laquee Rette glittergeeli, joka on ainakin purissa niin mielettömän ihanan ja glitterisen näköistä, ettei tosikaan.

Mereneid lahjoitti myös ylemmässä kuvassa olevan kynsilakan lisäksi geelikynsien tekijöille tuotenäytteitä ja itselleni jäi arvonnan ja muutaman vaihtiksen jälkeen kaksi purkkia sekä Ultimate Builder -rakennegeeliä, ja Finishing Top Geeliä. Näiden lisäksi sain yhteensä kolme kynsikorua ja tarroja vielä Mereneidiltä. 

Koska oma pääni lakkasi goodie bagin sisältöä kuvatessa toimimasta, unohdin kuvata Hyvinvoinnin tavaratalon lahjoittaman Santen käsivoiteen, koska se lunasti heti ensikokeilulla paikkansa yöpöydälläni. Lainasin siis kuvaa Anniinan blogista tästä ihanasta käsivoiteesta, joka pullon mukaan haisee Goji-marjoille ja oliiville. (En tiedä kannattaako mainita, että omaan nokkaan tuoksu on enemmän sitruunainen...) 

Näiden lisäksi Olivia & Oscar, StylePit, Cosmerya, TheBos ja jo aiemmin mainittu Hyvinvoinnin tavaratalo jakoivat lahjakortteja tai alennuskoodeja meidän kesken. 

Itse olin ihan järkyttynyt siitä kuinka paljon loppuviimein goodie bageissä tuotteita olikaan, itselleni kun tärkeintä oli päästä tapaamaan toisia kynsiharrastajia. 

Mittipostauksia voi siis bongailla ainakin seuraavista blogeista (suurin osa varmasti on jo miitistä kirjoittanut):

* Live, Laugh, Love and Paint Nails

* Thulian In Wonderland

* Tiny nail desing

* Korukynsillä

* 40 kynttä

* Talon-ted But Tawdry

* Dream Nails

* Shiny & Glossy

* Taas yksi kynsiblogi

* Zigi Ztyle

Ja tottakai kun kynsiharrastajia ollaan, oli miitti oivallinen syy hankkiutua eroon muutamista itselle tarpeettomista lakoista, jotka saattavat taas olla toisen aarteita. Rakastavan kodin luotani sai Nfu Ohn 05, 16 ja 123, jotka muistaakseni ostin Zigiltä, Nfu Oh:n F02:sta puolestaan tehtiin vaihtokaupat Tiken kanssa. Color Clubin Pardon My French sen sijaan vaihtui Talon-Tedin kanssa. Water decalsit ostin taas joltain osallistujalta, mutta pakko myöntää, etten kuollaksenikaan muista enää kuka niistä oli valmis luopumaan. 

Kaikin puolin oma päiväni ainakin oli siis mitä onnistunein ja oli tosi kiva tavata muita kynsiharrastajia kerrankin.

Mainittakoon vielä, että olen vääntänyt tätä postausta sitä vertaa kauan, että oikolukemisesta huolimatta olen varma, että joku linkki ei varmasti vie sinne minne pitäisi, tai jotain muuta kummaa saattaa löytyä... Kirjoittelen vielä erikseen omista miittikynsistä, jottei tämä postaus venyisi ihan liian pitkäksi!

Ostaako vai eikö ostaa

Yritettäiskö taas bloggailla... 

Mulla enää ei vaivaa ajanpuute eikä mikään muukaan, mikä estäisi bloggailua. Ainoa ongelma on oman pääkopan sisällä, joka ei oikein vieläkään jaksa tykätä tästä kotimaahan paluusta ja on kovasti sitä mieltä, että välillä voisi käyttää vähän liikaakin aikaa ihan vain olemiseen ja asioiden perään märehtimiseen. Ei hyvä juttu siis. 

Mulla on myös tällä hetkellä meneillä lakkojen tikutusprojekti, josta varmasti laitan kuviakin jossain vaiheessa, mutta tähän mennessä olen oppinut kaksi asiaa: mulla on ihan mielettömästi upeita lakkoja, joita kaikkia haluaisin käyttää uudestaan just nyt heti ja toisekseen, toi tikkujen maalailu on aivan äärimmäisen ärsyttävää. Eli siis jos joku vapaaehtoinen haluaa tulla lakkailemaan vielä muutaman sata lakkaa tikuille, tänne saa ilmottatua. Mun kärsivällisyys kun sattuu olemaan pienen porsaan luokkaa ja haluaisin kaiken tapahtuvan nyt eikä heti, joten toi tikkujen maalailu ei oo ihan paras mahdollinen aktiviteetti mulle, vaikka olen päättänyt, että vaikka hammasta purren vien sen vielä loppuun!

Lakkana on sellainen kaveri, jota on pidempään katsellut sillä silmällä, mutta en ole koskaan oikein päättänyt haluaisinko ostaa sen ihan vaan värin perusteella, vai onko söpö nimi - To Buy or Not to Buy - syy siihen miksi sen haluan. Kun Thebosilta otettiin itseeni yhteyttä ja kyseltiin omaa halukkuuttani ainakin pienimuotoiselle yhteistyölle, ja sain valita pari tuotetta testiin, olihan mun pakko sitten valita juuri tämä ihana Essie. 

Eniten mua tässä lakassa kiehtoo tuo sininen shimmer, joka pullossa niin kauniisti vilahtaa, mutta joka ei harmikseni kynnellä hirveästi näy. Väri on kuitenkin ihana vaalea violetti, joita mulla onneksi ei ihan liikaa kokelmissa ole ja laatu on taattua Essien laatua, joten nappi valinta itseltäni siinä mielessä. 

Se mistä oikeasti olin ihan pähkinöinä oli tuo Technicin Carnival lakka, joka on elänyt mun himotuslistallani jo pienen ikuisuuden. Mulla on liikaa kaikkia multiglitter-lakkoja, mutta jostain syystä tämä on pyörinyt mielessä pitkään ja se olisi vain pakko saada. Miksi? Hyvä kysymys. Toiveissa ainakin olisi se, että tämä kaveri voisi toimittaa dupen virkaa ainakin H&M:n Confettille, joka on ollut mun go to lakka glittersandwicheissä jo pitkään. Ja hyvin näyttää toimivan ainakin tässä kun päällä on vielä kerros jotain Kikon ranskislakkaa. Joku sanoi mulle kerran, että en halua tuota Techniciä kun ne haisee ihan hirveälle, mutta näköjään mun kynsilakkanenäni ei enää edes huomaa pahan hajuisia lakkoja, koska mä en ainakaan erota mitenkään erityisen pistävää hajua tässä lakassa. Neiti on siis taas todella materialistionnellinen näistä uusista lakoistaan ja ehkä vähän myös siitä, että löysin kaikkien kynsilakkaihmisten hehkuttaman L'Orealin Confettiksen myös tänään kaupasta. Elämän pienet suuret ilot...

(Tuotteet saatu testiin thebos.fi verkkkaupasta, en hyödy itse mitenkään linkkien klikkailusta) 

Violettien creme-lakkojen puute

Eilen "helmereitä" kaivellessani tätä lakkausta varten huomasin jotain, minkä kyllä pitkään olen tiedostanut, mutta en tajunnut asian olevan ihan näin paha: mulla ei nimittäin ole violetteja creme-lakkoja melkein ollenkaan. Olen aina kuvitellut, että mun lakka-armeijastani löytyy kyllä lähes kaikkea, mitä yksi lakkailija voi tarvita, mutta ei näköjään kuitenkaan; jäin nimittäin punaiseen taittavaa violettia cremeä vaille eilen illalla. Tai myönnettäköön, että jokaista lakkapulloa en jaksanut käännellä läpi yksitellen, mutta mitään täydellisesti tarpeisiini sopivaa lakkaa ei vain löytynyt, vaikka kuinka etsin.

Tämän takia mun pitää aloittaa se sama miljoonassa blogissa vilahdellut tikkuprojekti heti kun vain mun swatchtikut löytää kotiin saakka, eli toivottavasti pian. Tilasin näin alkuun vain 10 pakkausta tikkuja (joista jokaisessa 50 tikkua) ja vaikka olen 105% varma, että se ei kaikille mun lakoille riitä, niin ajattelin, etten kuitenkaan haukkaa liian isoa palaa kakkua näin alkuunsa, vaan hitaasti laatikko kerrallaan lyön lakat tikuille. Oma kärsivällisyyteni tunnetusti kun ei ole mitään maailman huippuluokkaa...

Tarvitsin siis alunperin neljä violettia creme-lakkaa Nfu Fun uutuusviolettini alle. Tiesin, että tuo Nufu tulee olemaan melko hailakka tapaus, mutta vasta pullon kierteitä puhdistaessani tajusin, kuinka vaaleaa se lakka oikeasti vanulappua vasten olikaan. Mielessä oli onneksi idea violetista liukuvärjäyksestä, jonka päälle tätä lakkaa laittaisin, joten keittiösienen avulla taiteilin ensiksi liukuvärjäyksen kynsille ja sen perästä pari kimallekerrosta Nufua päälle.

Liukuvärjäyksessä pohjana toimi Barry M:n Berry Ice Cream ja sen päällä Boots Limited Edition, Bright Purple ja OPIn Funkey Dunkey tuputeltuina vuorotellen. Yllätyin itsekin kuinka hyvin värit sulautui yhteen kynnellä, vaikka tein kynsiä peristeisellä sata muutakin asiaa kesken samanaikaisesti -taktiikalla. Nfu Oh topperi on numeroltaan 084 ja viimeistelin kynnet parilla kerroksella sitä, mikä häivytti onneksi vielä enemmän violettien rajakohtia. Ylipäätään olen tosi tyytyväinen näihin kynsiin ja nyt kovasti pohdin itsekseni pitäisikö nämä vielä poistaa ja tehdä tilalle jotain vappuisempaa, vai lähteä vain kehittelemään näiden päälle jotain kivoja koristeluja, kun lakkojen poistaminen ei tällä hetkellä varsinaisesti jaksattaisi millään. 

Kävin tänään myös katsomassa josko kaupungilta olisi löytynyt jotain uutta kivaa kynsilakkarintamalla - lähnnä Jolly Jewelsejä olisin voinut haluta hipelöidä, vaikka lupasin itselleni, että en varmasti osta niitä  - mutta eipä sieltä mitään uutta kivaa oikein löytynyt. Muutaman alelöydöksen kuitenkin onnistuin nappaamaan mukaani. 

Essien Leading Lady on talvesta saakka kummitellut mun päässäni ja ollessaan -30% alessa meidän sokoksella, ei se enää voinut jäädä hyllyyn vaan sai rakastavan kodin minun luotani. Samoin puoleen hintaan ollut OPIn Huoston We Have a Purple lähti omassa matkassani kotiin, kun nuo OPIn Texas kokoelman sorbetit on itseäni kiehtoneet jo pitkään, mutta ei koskaan niin paljoa, että olisin sellaisen mennyt tilaamaan. Ja myönnettäköön, että pidän myös tuon nimestä ehkä vähän liikaakin. Viimeisenä vielä eurolla Seppälästä MIYOn tuoksulakka Tropicana. Omaksi epäonnekseni huomasin, että nämä näköjään poistuu seppälän valikoimista, enkä sitten ehtinyt keräämään itselleni kaikkia näitä viittä tuoksulakkaa, itseltä kun vielä se oranssi puuttuu. Mutta ehkä selviän tästä menetyksestä... Ainakin sen voimilla, että edelleenkin naurattaa spontaani treffi-kutsu, jonka sain kävellessäni keskustassa. Pariisissa oli jo tottunut sihen, että usein joku tulee ja yrittää aloittaa jonkinlaista keskustelua - yleensä juuri sillon kun haluasi kirota kaikki maailman ihmiset alimpaan helvettiin - mutta jotenkin kotikaupungin kaduilla kuvitteli aina saavansa kulkea ihan massaan sulautuen. Ei kuitenkaan näköjään aina... 

Vielä viimeiseksi haluaisin toivottaa kaikille ihanille lukijoille aivan mahtavan ihanaa, simantäytteistä, aurinkoista ja serpentiineillä kuorutettua vappua! Juhlikaa te munkin puolesta, itse kun taas kerran menen sillä mehulinjalla ja aikaisilla yöunilla vappupäivän pitkän työvuoron takia, mutta se ei onneksi estä muita nauttimasta. Voin edelleen ajatella, että viime vappu oli absurdiudessaan niin kummallinen, että tuli sitten juhlittua tämänkin vuoden puolesta.

Shine bright like a butterfly

Mä en voi sille mitään, mutta mun mielestä butterfly on edelleen ehkä yksi tyhmimmistä englanninkielen sanoista. Menee samaan luokkaan vehiclen ja phenomenan kanssa, joista jälkimmäinen on kyllä mielestäni tosi kiva lausua. Ja tämä kaiken selittäminen on taas tosi lupaava alku postaukselle ja huomaan varmasti olevani ainut typerä ihminen, joka miettii tällaisia asioita. 

Palataanko kuitenkin blogin aiheeseen ennen kun alan selittämään liikaa turhuuksia. Mulla näköjään on iskenyt tavaksi se, että kynnet pitää aina lakata sillon kun nukkumatti haluaisi jo vaihtaa uudelle aikavyöhykkeelle nukuttamaan ihmisiä ja viimeisillä voimilla pitää taistella sitä unihiekkaa vastaan. Mentiin siis taas linjalla nappaan ensimmäisen miellyttävän lakan laatikosta ja sillä mennään. Tällä kertaa se sattui olemaan China Glazen pastellikeltainen Lemon Fizz. Yllätyin kuinka hyvässä kunnossa lakka oli ottaen huomioon, että se on ostettu yli kolme vuotta sitten ja vajunnut myös aika hyvin. Kolmella kerroksella sain täydelliset banaanikynnet aikaiseksi. China Glaze <3 p="">

Seuraavana päivänä kun postiin lähteminen ei oikein napannut, kaivoin Orlyn koristelulakat esille ja ajattelin koittaa jotain, mikä on pyörinyt mielessä jo pitkään, mutta jota en vain koskaan ole saanut aikaiseksi. Nimittäin perhoskynnet.

Olen nähnyt upeita perhoskynsiä miljoonat, mutta siinä vaiheessa kun ajattelin, että tarvitsen mallia, ei tietenkään tullut yhtäkään blogia mieleen mistä katsoa mallia, joten päätin sitten soveltaa vähän päästäni. Not perfect, mutta good enough for me. Tiedän, että oikotie onneen olisi ostaa etsystä löytyvä laatta, jossa on valmiina leimat tällaisia perhossiipiä varten, mutta tämä yksi jääräpää täällä on edelleen sitä mieltä, että teen käsin sen, minkä pystyn, enkä liukuhihnameiningillä leimaamalla. Käsinmaalaus kun sattuu olemaan kivaa ja taas pitkästä aikaa oli kiva harjoittaa hienomotoriikkaa vähän. Ylpeänä voin sanoa, että jopa oikea käsi on ihan esittelykelpoinen vaikka aluksi ajattelin, että en kyllä saa mitään aikaiseksi. Kaiken kaikkiaan pidän hurjasti mun pastelliperhosista ja vaikka laatikoissa olisi miljoona lakkaa, joilla taas tekesi mieli lakkailla, saavat nämä perhoset viihtyä kynsillä vielä ainakin yhden päivän. 

Onko joku muu koittanut perhosmanikyyriä ja ihastunut siihen yhtä syvästi kuin minä?