29.3.2015

#ablecs15: Pastels


Pitkästä aikaa julkaisuun pääsee kynnet, joista itse olen hyvin njäh -fiiliksillä. Jostain syystä ei vain nappaa, vaikka lakka on kiva ja leimakin on ihan kiva. 

Mä en tiedä miksi, mutta nämä mun haastepostaukset tuntuvat alkavan harmittavan usein sanoilla "mulla oli idea...". Noh, näihin pastelleihinkin mulla oli idea, joka piti toteuttaa eilen. Tein kuitenkin "varmuuden vuoksi" nämä kynnet perjantaina, jos jostain syystä eilen ei olisikaan ollut aikaa lakkailuille, jotta aikataulussa pysyttäisiin, vaikkei sillä alkuperäisellä idealla mentäisikään. Eilen oli kyllä aikaa lakkailulle, mutta sain tietenkin pakottavan tarpeen vesimarmoroida - kyllä jo toista kertaa viikon sisään - ja ajattelin, että ehkä siihen marmorointi-fiilikseen pitää tarttua, se kun käy yleensä kylässä vain kerran vuodessa. 


Näissä kynsissä pohjana on KBSHimmerin kevätkokoelman Cool Hand Cuke, joka on ihana todella vaalea minttu erikokoisilla ja -mallisilla pastelliglittereillä kuorutettuna. Tämä peitti kolmella kerroksella, mutta luulen, että lopputulos olisi kivempi jos tämän kerrostaisi jonkun vähän tummemman mintun päälle. 


Leima on Pueenin laatasta 51 Konadin mustalla lakalla, jonka sain taas pitkästä aikaa leviämään yhdessä kynnessä aika lahjakkaasti. En halunnut peittää koko pohjalakkaa, joka itsessään on todella kaunis, mutta luulen, että musta leima oli vähän turhan kova konstrasti vaaleaan pohjaan verrattuna. 


Kynsillä: 
KBShimmer - Cool Hand Cuke
Pueen 51 + Konad Black

En mä näitä kynsiä itse vihaa, mutta koska pastellilakat on omia suosikkejani, olisin toivonut voivani tehdä tähän teemaan jotain vähän omaperäisempää kuin millä nyt mentiin. Ehkä pystyn toteuttamaan alkuperäisen pastelli-ideani vaikka ensi viikon pääsiäisteemoitettuihin kynsiin, mihin se saattaisi istua vielä hyvin. Peli ei ole siis täysin menetetty. 

27.3.2015

#ablecs15: My most used polish


Minä ja bloggailu ei olla oltu tällä viikolla oikein yhteistyöhaluisia. Ainoasta alkuviikon postauksesta blogger hävitti tietysti melkein koko tekstin, ja sen jälkeen olen aloittanut naputtelemaan paria postausta, mutta yritykseksi nekin on jääneet. Tälläkin hetkellä voin lähettää terveisiä peiton alta sängystä, jossa jäädyn ja manaan sitä, miten flunssa taitaa tulla taas vierailulle tähän osoitteeseen. Toivottavasti siltä vältyttäisiin, mutta energiatasot lähentelee tällä hetkellä nollaa, minkä vuoksi tähän postaukseen tuskin ihan kamalasti tekstiä jaksan tuottaa. 


Teemana My most used polish olisi varmaan voinut koskea ehkä 5-10 eri lakkaa; sellaisia joita käytän toistuvasti vuodesta toiseen. Musta ja valkoinen ovat varmaan ne oikeasti käytetyimmät, ja ensimmäinen pullo tämän postauksen Essien Blanc lakkaa onkin jo melkein lopussa. Siinä on kohta varmaan enemmän ohentajaa kuin itse lakkaa, mutta aina sieltä löytyy vielä ainakin aksenttikynsien verran lakkaa kynsille. 

Otin siis tuon valkoisen lakan tähän lakkaukseen mukaan ja paritin sen yhteen China Glazen Orange Marmeladen kanssa, joka on ensimmäinen lakka, josta olen ostanut back up pullon aikanaan. Rakastuin tähän lakkaan keväällä 2009 - eli ikää tällä pullolla on jo kuutisen vuotta - ja vaikka viime aikoina tämä ei kovassa käytössä enää ole ollutkaan, on tällä oranssilla mulle paljon tunnearvoa. Ihana glassflecked lakka, joka on yksi niitä harvoja oransseja, joista pidän kynsilläni. 


Paritin näihin vielä oranssin tekstuurin, nimittäin Zoyan Dharan, joka on aika identtinen sävyltään tuon marmelaadin kanssa. Leimat taas löytyivät (taas) MoYoun Tropical-laatasta 08, ja värittelin leimoja vähän OPIn Sheer Tintseillä vielä pääälle. 

Mä en hirveästi perusta hedelmäkynsistä noin niin kuin yleensä. Lakkasin näille kynsille pohjat keskiviikkoiltana ja torstain aikana sain valko-oransseista kynsistäni kaksi "ootko menossa katsomaan tapparan peliä, sun kyntes sopis sinne" -kommenttia. En keskiviikkona tiennyt vielä miten haluan lakkauksen koristella, mutta lähdin hedelmillä mahdollisimman kauaksi sieltä Tappara-linjalta, ihan vaan henkilökohtaisena protestina sille, että ei, nämä ei ole tappara-kynnet


Kynsillä:
China Glaze - Orange Marmelade
Essie - Blanc
Zoya - Dhara
OPI - I'm Never Ambarrased
OPI - Be Magentale With Me
MoYou London - Tropical 08
Konad Balck & White 

Toivottavasti jaksan viikonlopun aikana lakata vielä toiseen teemaan tälle viikolle kynnet. Mulla itseasiassa on jo ihan selkeä visio siitä mitä teen, mutta ongelma on tällä hetkellä se, että mun idea sisältää liukuvärjäystä, ja vihaan kynsinauhojen siistimistä liukuvärjäyksen jälkeen. Suojaan sormet kyllä peel offilla, mutta siitä huolimatta sitä siistimistä on aina ihan liikaa... 

25.3.2015

I Sao Paolo Over There


Tää on taas niitä päiviä, jolloin olisin varmaan tarvinnut härätyskellon muistaakseni, että mulla on blogikin olemassa. Syytän tenttiä ja paria deadlinea tällä viikolla, jotka pakottaneet ihmisen opiskelumoodille vaikka mikä olisi.

EDIT:// Yritetään ehkä uudestaan tän postauksen kanssa. Mulla oli eilen taas vaihteeksi bloggerin kanssa pieniä erimielisyyksiä siitä, mitä julkaistaan, milloin julkaistaan vai julkaistaanko ollenkaan. Näköjään sitten unohdin tarkastaa postauksen julkaisun jälkeen ja blogger oli syönyt paria ensimmäistä lausetta lukuunottamatta koko tekstin. Tiedän, että blogger ei ehkä ole paras mahdollinen (=käyttäjäystävällisin) alusta blogille, mutta jo kohta 7 vuotta bloggerissa blogattuani, en vain halua opetella esim wordpressiä. Jos ongelmat jatkuu, saattaa tosin olla pakko. 


Kynsille pääsi siis viikonloppuna lakkaus, joka ei ole sitä olennaisinta minää, mutta josta kuitenkin tykkäsin ihan hurjana. OPIn viime kevään kokoelman I Sao Paolo Over There on himottellut mielessäni jo pitkään, mutten vain koskaan ole tilannut sitä, koska perus maanläheiset sävyt usein tilauksissa korvaantuvat kirkkaammilla lakoilla. Jenkeistä löysin tämän sitten alesta ja päätin, että ei niin keväisenä sävynä tämä on hyvä "käyttää pois alta" käyttämättömistä ennen kun lämpötilat lähtevät uudestaan nousuun. 

Lakka oli äärimmäisen hyvälaatuinen creme, joka peitti melkein yhdellä kerroksella. Näissä kynsissä lakkaa on kaksi kerrosta. 


Skitletteen kaveriksi halusin kultaa ja ensimmäinen kultainen tekstuuri, joka mieleeni tuli oli OPIn Honey Ryder. Tuo lakka on jäänyt vähälle käytölle, mutta ansaitsee silti paikkansa kokoelmassani kultaisena tekstuurina. Ajattelin ensiksi leimata valkoisen päälle kultaisen leiman, mutta tulin siihen tulokseen, että lopputulos saattaisi olla liian kultainen, halusin kuitenkin pitää pääpainon tuossa mutalakassa. 

Ainut ruskea leimalakkani on Konadilta ja se oli aivan liian puhdas ruskea ja punertava Paoloon verrattuna, joten päätin testata miten tuo OPI leimaa, peittihän se niin kauniisti kynnet ensimmäisellä kerroksella. Noh, kuten kuvista voi päätellä, ei se leimaukseen pigmenttisyydestään huolimatta liian hyvin sovi, mutta tykkäsin kynnen tyveä kohti vaalenevasta leimasta sen verran paljon, että jätin kynnet tällaisiksi. 


Kynsillä: 
OPI - I Sao Paulo Over There
OPI - Honey Ryder
Essie - Blanc
Pueen 54
Kultaiset niitit

Pakotin itseni kerrankin hakemaan leiman jostain muusta kuin MoYoun laatoista. Mulla on vajaa 20 MoYouta ja ne ovat laadultaan ihan mahtavia, mutta siitä huolimatta ei saisi unohtaa kaikkia niitä muita laattoja, joita kokoelmassa jo on. Pueenin Stamping Buffet sarjan laatat on toisia suosikkejani, joten sieltä löysin kivan kukkakuvion kynsille. 

Vaikkei nämä kynnet ole ihan sitä perinteisintä Sallaa, tykkäsin näistä silti ihan hirveästi kynsillä. Juuri sopivan rauhalliset sävymaailmaltaan, muttei silti pätkääkään tylsät. Onko muut samaa mieltä? 

22.3.2015

#ablecs15: Nothing But Purple


Wuhuu, nyt voin olla taas tyytyväinen itseeni, olen saanut kirittyä haasteessa kiinni aikatauluun, tosin pahaa pelkään, että asiaa juhliessani jään taas jossain kohtaa jälkeen. Olisi aika tyypillistä itselleni nimittäin. Onhan tässä vielä kymmenen viikkoa jäljellä haastetta, joten eiköhän elämä iske taas väliin jossain vaiheessa. 


Haasteteemana Nothing But Purple tällä kertaa siis vuorossa ja mulla oli selkeä visio siitä mitä haluan - minä haluan vesimarmoroida. Kuten kuvista voi päätellä, eilen ei eletty onnellisten tähtien alla ja noin puoli tuntia marmorointikokeiluja tehtyäni tulin siihen tulokseen, että mua ei vain ole luotu siihen hommaan. Lukuisat instagram-käyttäjät tekevät siitä ihan liian helpon näköistä, mutta mitä ikinä eilen yritinkään, homma ei ottanut onnistuakseen. 

Niimpä valitsin siis plan B:n, liukuvärjäyksen, jonka kanssa harvemmin suurempiin ongelmiin törmää. Nyt lakat yrittivät kyllä kuplia vähän, mutta päällyslakka onneksi korjasi senkin ongelman. Liu'ussa pohjalla on OPIn You're Such A Budabest yhdellä kerroksella ja päälle töpöteltynä on Hawaii kokoelman violetit Hello Hawaii Ya? ja Lost My Bikini In Molokini. 


Toinen varma vaihtoehto on leimaaminen - tai tarkemmin sanottuna MoYoun laatat ja China Glazen Romantique lakat. Viime aikoina olen törmännyt lähinnä vain loistavasti leimaaviin laattoihin, joten leimaaminen on nykyään nopeaa ja huoletonta.

Eilenkin satuin katsomaan kelloa 00:17 pohtien, että kohta pitää iskeä ne leimat kynsille ennen kuin nukahdan ja 00:26 kävin takaisin sängylle makoilemaan ja siistimään ylimenneitä leimoja. Alle kymmeneen minuuttiin mahtui siis pari minuuttia laiskuutta, leimauskamojen hakeminen, kymmenen kynnen leimaaminen, kamojen putsaus ja paikalleen laitto. Harvoin ihan noin nopea olen, mutta tällä kertaa kaikki pelasi yhteen loistavasti. Leimauslakkana itselläni toimi China Glazen Harmony ja laattana MoYou Londonin Pro 06. 


Kynsillä:
OPI - You're Such A Budabest
OPI - Hello Hawaii Ya?
OPI - Lost My Bikini In Molokini
China Glaze - Harmony
MoYou London - Pro 06

(Selvästi taito ottaa kuvia, siten että pullojen etiketit olisivat suorassa, on katoava taide omalla kohdallani.)

Nykyään paljon skitlettejä ja aksenttimanikyyrejä tekevänä, kaikissa kynsissä sama koristelu tuntuu pirteältä vaihtelulta. Ja vaikka normaalisti olen loistava myymään aina kaikki violetit cremeni eteenpäin, kannattaisi niitä säilyttää ehkä vähän useammin, näiden ollessa todella kivat kynnet. 

20.3.2015

#ablecs15: I Thought I'd Never...


... fell for indie polishes!

Kuka maksaa lakasta mitä tahansa kymmenen ja kahden kymmenen dollarin väliltä?
Suurin osa niistä sisältää vaan kamalasti glitteriä, jotka näyttää kynnellä lähinnä kummalliselta!
Miksi maksaa kun samantyyppisiä lakkoja saa halvemmalla muiltakin merkeiltä? 
Kaikki tuntuu hurahtaneen, mutta en minä ainakaan! 

Varmaan jokaisen näistä lausahduksista olisi voinut kuulla suustani vielä reilu vuosi sitten. Silloin kun omien indieideni määrä oli vielä yhden käden sormilla laskettavissa. Tällä hetkellä totuus on hieman eri - tai aika paljonkin eri. 


Maailma hurahti indieihin jossain siinä vaiheessa kun itse en seurannut lakkaamaailmaa kovin aktiivisesti, joten putosin tavallaan kärryiltä jo alkuvaiheessa. Kun taas hyppäsin lakkamaailman mukaan, näin indieissä lähinnä huonon saatavuuden, korkean hinnan ja glitter-oksennukset ja päätin boikotoida niitä sen takia. Sillon en tajunnut yhtään mistä se hinta ja saatavuus esimerkiksi muodostuvat. 

Emily De Mollyn Cosmic Forces vei kuitenkin sydämeni ihan täysin ja sen myötä aloin hyväksyä, että kauniita indielakkoja on olemassa, mutta hinta edelleen postikuluineen kirpaisi niin paljon, että vain hyvin harkitut ostokset löysi kotiin ensimmäisen vuoden aikana. Sitten tapahtui se lopullinen hurahdus ja mun yksi helmerin laatikko indieille ei enää riitäkään kaikille merkeille. Hups.

Edelleenkin olen tutustunut aika varovaisesti eri merkkeihin, mutta monilta merkeiltä lakkoja alkaa olla kokoelmissa jo useampia kappaleita. Tässäkin postauksessa näkyvä KBShimmer on kohtuullisella hinnallaan ja upeilla lakoillaan vallannut yhden lakkalaatikkoni jo kohta puolilleen. Väittäisin, että edelleen vähintään 80% indielakoista on sen verran sillisalaatteja, etteivät ne oikein miellytä omaa silmääni, mutta silti se jäljellejäävä viidennes sisältää jo aika tuhottomasti valinnanvaraa. 


Näihin kynsiin halusin jotain yksinkertaista ja rauhallista, jotta kaksi kaunista indietä saavat puhua puolestaan. Korallipinkki Blush Money on KBShimmerin uudesta kevätkokoelmasta. Siinä on hentoa holokimallusta juuri sopivasti siten, että se ei ole holo, muttei myöskään tippaakaan tylsä. Sinällään tämä lakka on hauska, koska pullossa tämä on mielestäni korallipinkimpi ja tummempi, kun taan kynsillä sävy vaalenee hiukan ja ainakin omaa ihonväriäni vasten siihen tulee persikkainen kajo. 

Toinen kynsillä edustava lakka on Cirquen Mirror Mirror, jolle vähitellen alan jopa lämmetä. Vieläkään en tajua, miten tämä pullossa ihan hopeiselta näyttävä lakka saaomaa ihonsävyäni vasten todella kultaisen olomuodon, mitä ei auta välttämättä tuo hopeisten niittien läsnäolo. 

Kuitenkin, mitä pienistä. Molemmat lakat on kauniita ja olen hyvin onnellinen, että ne omasta kokoelmastani löytyy. 


Kynsillä: 
Cirque - Mirror Mirror
KBShimmer - Blush Money
Hopeat niitit

(Nyt voin taputtaa itseäni olkapäälle, koska ollaan takaisin ajan tasalla haasteen kanssa... Olettaen, että saan viikonloppuna toteutettua myös toisen tämän viikon haastelakkauksen. Mikä tarkoittaa sitä, että ensi viikolla voisi päästä purkamaan noita koneelle kasautuneita kuvia, joita en ole "ehtinyt vielä julkaista...)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...