Jos pari päivää sitten sanoin, että muoti ei ole asia, joka olisi lähellä omaa sydäntäni, niin taide on kyllä vielä kaksi kertaa kauemmas kuuseen omista mielenkiinnon kohteistani. Taide on asia, joka ei koskaan ole oikein saanut omaa kiinnostustani heräämään ja vaikka voinkin sanoa vierailleeni x-määrässä museoita - mm Louvressa hymyilemässä Mona Lisalle - en koskaan ole kuitenkaan oikeasti saanut niistä pahemmin mitään irti. Välillä tuntuu tyhmältä myöntää, että parin pariisivuoden aikana en koskaan päässyt edes vierailemaan Musée d'Orsayssa tai Centre Pompidoussa, vaikka ne to do -listalla olivatkin koko tuon ajan. Toisaalta, ennen kun löydän sen hyvin piiloutuneen geenin itsestäni, joka oikeasti oppisi arvostamaan taidetta muulla kuin toi näyttää siistiltä -tavalla, taitaa jokainen museovierailu olla itselläni yhtä tyhjän kanssa.
Yksi näyttely, joka kuitenkin on pysynyt mielessäni vahvasti, on Jenkeissä yhden collegen kampuksella ollut Andy Warholin tuntemattomampia töitä esittelevä näyttely. Mies, joka on niin tunnettu banaaneistaan ja tomaattikeitosta, olikin tehnyt paljon muutakin ja hiukan Warholin tarinaan tutustuneena, koin että siitä näyttelystä sain jotain myös irti.
Warholin American Storyhan olisi vielä huomenna esillä Sara Hildenin taidemuseossa Tampereella ja itse tässä kovasti yritän opettaa itselleni, että huomenna voisin mennä tuon näyttelyn vielä katsomaan, jos vaan saan itseni tuntia aiemmin sängystä ylös kuin mitä pitäisi. Jää ehkä huomisen aamun arvoitukseksi saanko oikeasti toimittua niin kuin tavoite on, mutta mielelläni kyllä näkisin tämänkin näyttelyn.
Tämän kilometrin mittaisen en ole taideihminen intron jälkeen on sitten varmaan hyvä pureutua kynsiin, jotka ei muuten miellyttäneet omaa silmääni sitten yhtään. Inspiraationa oli lähinnä kovat kontrastivärit, jotka repäisin Warholin teoksista, mitään muuta yhteistä näillä ei sitten inspiraatioon olekaan. Tiedän, että sävymaailma on vieras ja kuviointi on vieras, mutta näillä mennään.
Kikon 526 Mint, 291 Orchid Pink ja valkoinen Essien Blanc olivat sopivat kontrastivärit omaan kynsientekofiilikseen ja lähdin toteuttamaan jonkinlaista pallovallankumousta taas dottarilla. Lopputulos oli aika psykedeelinen, mutta hei, aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta... Tiesin taiteen inspiraationa olevan varmasti itselleni se yksi vaikeimmista toteutettavista ideioista, mutta ihan näin pahasti en ajatellut floppaavani... oh well, huomenna on onneksi uusi päivä :D