french styled edamame

Eilen illalla kun kynsien lakkailu tuli taas ajankohtaiseksi, mulla pyöri sängyllä eilen kaupasta kotiin raahaamani kolmikko lakkoja. Täällä mun valtakunnassani kun on sellainen kaaos edelleen meneillään - purin yhden matkalaukun, jonka jälkeen kasasin sen taas täyteen epämääräisiä juttuja... minnehän se kuuluisa logiikka on hukkunut? Siksi vaikka lakat siististi laatikoissa ovatkin, niiden laatikostojen edessä on sen verran tavaraa, että kamalasti en viitsisi tätä sekasortoa liikutella päästäkseni eri laatikoita penkomaan. Optimistisesti ajattelen, että tänään ehtisin järjestää tätä kaaosta taas aika hyvin, mutta kun tuntuu, että aikaan en saa mitään, epäilen suuresti, että tämä kaaostila säilyy vielä pitkään. Huono juttu sinällään, koska mun viikon minilomani loppuu tähän päivään kun huomenna pitäisi taas palata töiden pariin. Jostain pitäisi siis löytää se asiakaspalveluhymy naamalle ja kärsivällisyys vastata samoihin kysymyksiin kuudesti viiden minuutin sisällä. 

Sovitaanko yksi juttu? Nimittäin se, että kukaan ei katso mun kynsinauhoja näissä kuvissa, koska jos niihin kiinnittää katseensa liian kauaksi, luultavasti pyörtyy. Lupaan aloittaa tehoöljyämisen heti, nyt, pikimmiten, mutta kyllä tässä on vielä töitä tehtävänä ennen kuin nämä kauniiseen kuntoon saadaan. Mun kynnet nyt muutenkin on niin lyhyet, kuolleet, muodottomat ja mitä kaikkea muuta pientä kivaa, että ehkä pitäisi pistää ne nurkkaan häpeämään ja olla ottamatta niistä kuvia taas hetki.

Lakoilla oli kuitenkin pakko leikkiä ja itsepäisesti päätin, että ne kolme ostamaani lakkaa saavat sopia yhteen enkä hyväksy vastaväitteitä. Onneksi ne sopikin aika hyvin ja vaikka omat kynnet on kaikkea muuta kuin ihanteellisessa ranskismitassa, sitkeästi sovelsin näihinkin ranskiksen. Jääräpää kun olen ja kaikki vaan pistetään toimimaan, vaikka välillä toivottomalta näyttäisikin... Pinkkinä siis MIYOn Raspberry, vihreänä Models Ownin Edamame ja oranssina saman merkin Zest A Peal. Rajaukset valkoisella nail art lakalla, joka tällä kertaa oli Color Clubin (halusin käyttää hennosti shimmeristä valkoista kun kaikissa lakoissa löytyi myös vähän shimmeriä, oikeasti rakastan edelleen instant artist linereitani!) ja strasseista kynsille vielä 1,5mm, 2mm ja 3mm versiot. Jotta mikään ei varmasti riittäisi, konadin m75 laatasta vielä pienet kuviot kynsiin ja valmista tuli. Kirkkaat ja kesäiset ainakin.

Omaa silmää miellyttää, mitenkäs muiden?

Kaaos

Mulla oli eilen taas aina perusteellinen järjesteleminen käynnissä kynsilakkojeni suhteen. Moni ei varmasti ymmärrä, miten jaksan käyttää ikuisuuksia järjestellen lakkoja paikoilleen, mutta musta on hirmu kiva pyöritellä kaikkia pulloja kädessäni ja järjestää niitä. Ironistahan on se, että pystyn pitämään järjestystä yllä aina ehkä viikon ja sen jälkeen kaaos palaa valtakuntaan, koska en ikinä jaksa laittaa pulloja takaisin niiden oikeille paikoille. Napsin huvikseni kuitenkin muutamia kuvia iltani kulusta ja ajattelin ne tännekin postailla, uusia kynsiä kun ei ajan puutteen ja ilmakupliintumisen takia ole kenellekään näyttää. 

Tässä vaiheessa kun tajusin, että kuviakin voisi ottaa, olin ehtinyt jo kaksi laatikkoa järjestää hyvää iskuun. Toisen on valloittanut Barry M ja Color Club, toisen taas Models Own, Nfu Oh, Essie ja Zoya. OPIen kohdalla kaivoin kameran esiin ja tulin mm. siihen tulokseen, että mulla on 18 glitterlakoiksi kelpaavaa OPIa. 

Yhteen laatikkoon sain mahtumaan kaikki glitter ja shimmer-lakat. Oikeastihan tohon laatikkoon mahtuisi vielä luultavasti 14 lakkaa, jos haluaisi ihan täyteen tunkea, mutta kerrankin päätin järjestää kaikki lakat siisteihin riveihin. Toivo kun kaikkien OPIen yhteen laatikkoon mahduttamisesta oli jo menetetty. 

Creme-lakkoja toiseen laatikkoon. Kannattaa muuten ehdottomasti ostaa tuollaista muovimattoa laatikoiden pohjalle, jos säilytykseen käyttää Ikean Helmeriä tai jotain vastaavaa lipastoa (omani on kodin anttilasta hankittuja). Pitää lakat kiltisti paikallaan ja ehkäisee kamalaa kolinaa, jota lasiset pullot ja metalli voivat pitää. 

Ja vielä OPIn cremet. (Nuo keltaiset ei ole saman väriset, vaikka kuva niin ehkä vähän väittääkin. Kannattaa kuvata pokkarilla pimeässä kohdassa kymmenen aikaan illalla. Fiksu ihminen taas vaihteeksi.)

Pidän itseäni tyhmänä ihmisenä, kun en tajunnut ottaa kuvaa, missä olisin levittänyt kaikki nuo China Glaze sängylle ja siitä kun piti alkaa karsimaan ja järjestelemään, meenasin itsekin jo hukkua niihin pulloihin. Kannattaa kasata 145 lakkapulloa sängylle ja yrittää saada niihin jotain tolkkua. 

Lopulta sekin onneksi onnistui. Ekaan laatikkoon pääsi kaikki holot, glitterit ja metalliset lakat. Loppuviimein tilanpuutteen iskiessä oikeaan reunaan muutti myös Poolside kokoelma, eli kesäksi 2010 julkaistut neon-lakat, jotka myös tuolla taustalla näkyvät. 

Alemmassa laatikossa sitten taas shimmerit ja cremet. En tosiaan ollut varautunut ihan näin suureen lakkamäärään laatikoita järjestellessäni, kun soveltavana ratkaisuna jouduin muuttamaan kaikki Chinan cracklet lakat tuohon ylempänä olevassa kuvassa näkyvään puolillaan olevaan OPI-laatikkoon, jossa jo valmiiksi asui myös kaikki Orlyn lakkani. 

Se blogikirppis voisi olla aika todella tervetullut juttu minun lakkalaatikoilleni, mutta tällä hetkellä meillä on vielä sen verran kuherruskuukausi menossa näiden pullojen kanssa, melkein vuoden niistä erossa oltuani, että ihan vielä en pysty olemaan julma itselleni ja karsimaan näistä suurta osaa pois. Olen kuitenkin jatkanut kynsilakkojen luettelointia ja mulla on enää 1,5 laatikollista lakkoja kirjoittamatta listaan, ennen kuin pystyn kynsilakkakokoelmani julkaisemaan. (+ tottakai, vaikka olen nyt kolmesti jo käynyt nuo OPIt läpi, jotenkin siitä huolimatta laatikoista niitä löytyy kolme enemmän kun listasta tällä hetkellä, joten nekin pitää vielä kerran käydä läpi.) Hitaasti, mutta varmasti siis!

Ja koska nyt vuoden olen melkein seurannut ulkopuolisena kaikkea, mitä suomalaiset bloggaajat ovat ostelleet pääsemättä itse käsiksi samoihin aarteisiin, piti tänään käydä kaupungilla vähän etsimässä, mitä kaikkea tuonne onkaan tässä vuoden aikana ilmestynyt. Melkein pääsin tyhjin käsin kaupasta ulos, mutta eipä siinä ihan niin käynyt. Olen nimittäin tosi epälooginen asiakas, koska pyörittelin kynsilakkoja aikani kädessä, mutta olin jo päättänyt, etten osta mitään, koska en jaksa maksaa kassalla vain paria kynsilakkapulloa. Alepuolelta mun käsiin kuitenkin pomppasi huivi, joka oli aivan pakko saada. Saattaa nimittäin olla, että viime toukokuussa Lontoosta (onneksi vain Primarksilta) ostettu lähes identtinen huivi tämän kanssa, on nyt yhden kaveripojan luona Pariisissa, kun se vei sen multa (okei, mulla on sen Dieselin huivi edelleen, joten ehkä mun huivini on vain tunnearvoltaan arvokkaampi kuin tuo sen versio) ja mua edelleen vähän harmittaa, että tuskin tulen sitä huiviani enää näkemään. Tämä kuitenkin on kuvioinniltaan identtinen sen lontoon version kanssa, tuo mikä tässä huivissa on mintunviheää, oli vain edellisessäni limenvihreää, enkä nyt oikein edes osaa päättää kumpi miellyttää silmää enemmän. No mutta, mulla on ainakin uusi, samanlainen huivi nyt, ja maksoi alle viisi euroa.

Siinä kun jotain tärkeää ostettavaa oli siis jo löytynyt, päätin vielä kurkkia kynsilakat uudelleen läpi ja katsoa, jos sieltä jotain kivaa löytäisin. Models Ownin suloisenvihreä Edamame oli pyörinyt mielessäni jo hetken suloisen nimensä vuoksi (+ Edamame pavut on musta tosi hyviä!) ja ihanan shimmerinen Zest  A Peal piti myös kotiuttaa. Miyon tuoksuvista kynsilakoista päätin valita yhden aluksi testiin ja valinta osui Raspberry sävyyn, joka on pinkki pienillä kultaisilla glitterhippusilla. Nuo tosin kaikki olivat niin syötävän ihania, että jos tuo laadultaan vakuuttaa yhtään, luultavasti niistä saa useampikin muuttaa lakkalaatikkooni. Olen ihan liian heikko kaikkiin tuoksuviin juttuihin. 

Tässä voisi taas itselleen muistutella, että jos muistaisi päivittää blogia useammin kuin kerran kahdessa viikossa, voisi olla, ettei näitä postauksia tarvitsisi venyttää tällaisiksi miniromaaneiksi aina... huoh.

ebay, I love you

Mulla on tässä tosi hassu päivä kyseessä kun kynsillä on vain aluslakat eikä mitään muuta. Eilen nimittäin makasin sängylläni ja tulin siihen tulokseen, että mun ei huvita lakata kynsiäni ollenkaan. En halua, eikä vaan yksinkertaisesti nappaa. Jätetään ne siis vain aluslakan alle suojaan.

Pari iltaa sitten selailin omaksi ilokseni ebaytä ja huvitin sekä itseäni, että minttua löytämällä muutamia hassuja tai kummallsia juttuja kynsipuolelta. Tai noh, ei ehkä niin kamalan kummallisia edes, mutta kahta kynsifriikkiä nämä huvitti huomattavasti myöhään lauantai-iltana.

Kaikki lähti siitä, kun aloin pohtia tätä tuotetta:

Kohde siis tässä, jos joku haluaa suurempana tutkia. Kertokaa mulle, kuka ostaa maailman hienojakoisinta glitterdustia tuollaisessa kiekossa? Jos on ikinä omistanut yhtäkään kiekkoa aiemmin, silloinhan tietää, että jopa niillä strasseilla on usein vaikeuksia pysyä siellä omissa kolosissaan niiden sähköisyyden takia ja ne yrittää karata moikkaaman naapureitaan melkein aina. Mites sitten toi glitter, joka on kuitenkin monta kertaa sähköisempää ja hienojakoisempaa? Kun jo tuo tuotekuva antaa ymmärtää, että tota glitterpölyä on kaikkialla: kiekon kierteissä, ulkopuolella, yms. Mun tutkiva kynsitaiteilija haluaisi ihan piruuttaan tilata tuollaisen kiekon ja katsoa, mikä on lopputulos kun nuo kaikki 6 väriä sekoittaa keskenään, mutta pelkään, että jo pakettia avatessa, vastaan hyökkäisi hiekkamyrskyäkin pahempi glitterpilvi, joten ehkä parempi jättää väliin.

Yhtä vaikea mun aivoille on käsittää tätä kiekkoa. Okei, myönnettäköön, että mikrohelmillä on realistisesti hiukan paremmat mahdollisuudet säilyä siellä omissa koloissaan kuin tolla glitterdustilla, mutta tietäessäni miten microhelmet käyttäytyvät, olisin silti skeptinen. Eniten mua kuitenkin tässä huvittaa tuo tuotekuva. Eikö sillä yhdellä kuvalla pitäisi saada myytyä tuote kuluttajalle, siten että ostohalut kasvaa? Eli oletetaan, että myyjän mielestä tämä kiekko, jossa on 12 osastoa helmille, joista kuusi on ihan ok kunnossa, kaksi silleen semisekaisin ja 4 ihan yhtä värien ilotulitusta, on se tuote, jonka kuluttaja haluaa ostaa?

 Jos lähdetään pohtimaan, niin vaaleanpunaisten helmien vieressä on varmaan ollut turkoosit helmet, sen jälkeen, vaikka punainen ei ole edes ylitse dominoiva seuraavassa lokerossa, on varmaan ollut punaisia. Sen jälkeen limenvihreät helmet maustettuina muilla sateenkaaren väreillä ja sitten... värioksennus? Yritin tiirailla tota kiekkoa mahdollisimman tarkkaan ja tulin siihen tulokseen, että siinä varmaan on ollut tummanvioletteja helmiä alunperin, mutta nyt jäljellä on enää vain coctail. Mun mielestä mikrohelmet toimivat ehdottomasti parhaiten pienissä purkeissä, joten tästä tai tästä pääsee purkkiostoksille ja voin vannoa, että se pari euroa enemmän säästää teidän hermoja ainakin kymmenen vuoden varalta. 

Omassa mielessäni kuitenkin kaiken huvittavuuden kruunasi tämä paketti. Kahdeksan kappaletta tekokynsiä... Itseni piti oikein palata takaisin tutkimaan huutokauppaa ja kyllä, paketissa on tosiaan kahdeksan tekokynttä. Pitäisikö alkaa huolestua millaisia kahdeksansormisia hirviöitä Hong Kongin luolissa asustaa, jos on ihan loogista edes valmistaa kahdeksan tekokynnen paketteja. Liekö sitten olen niin länsimainen kuluttaja, että oletan saavani kaiken yhdessä paketissa (ja btw, tässä paketissa ei ole edes liimaa mukana), mutta mun kuluttajan aivoihini ei mahdu ajatus siitä, että pitäisi ostaa kaksi pakettia kynsiä, yksi kummallekin kädelle, ja liima vielä siihen päälle... Tai sitten multa on vain mennyt biologiantunnilla joku tosi pahasti ohi korvien ja jossain päin maailmaa asustelee tää kahdeksansorminen ihmislajike, jotka rakastavat kultaisia tiikeriprintillä varustettuja kynsiä. 

Viimeinen kuva ei enää olekaan "katsokaa kuinka kummallista" logiikalla varustettu, vaan ihan pieni uusi huomio itselleni. En nimittäin koskaan aiemmin ole törmännyt 2,5mm strasseihin ja mietinkin, omistaakohan joku näitä. Tottakai tiedän, että on mahdollista tehdä ihan minkäkokoisia strasseja vain, mutta kun olen niin tottunut siihen stantardiin, että kynsille niitä on 1,5mm, 2mm, 3mm ja 4mm, enkä ikinä ole törmännyt ebayssä pyöriessäni 2,5mm kokoon. Uteliaisuudesta oli tietysti pakko tilata testiin ja niin kuin mintulle sanoin, luultavasti kotona huomaan mittaillessa saaneeni ihan normeja 3mm strasseja, mutta noh, ehkä mulla on 0,83 euroa laittaa noihin ihan hyvin. 

Strassien lisäksi kotiin lähti vielä kuivakukkia, rusettifimoja ja kultaisia kuviota. Olen oikeasti ihan pirunmoisen ylpeä itsestäni tällä hetkellä, kun joulukuun alun jälkeen en ole tilannut kertaakaan mitään netistä ja ihan kaupassakin kynsilakkaostokset on olleet tosi pieniä. Hyvä minä. Nyt pyörinkin epätoivoisesti eri etailereiden sivuilla koittaen keksiä millaisen tilauksen tekisin lakkoja odottamaan suomeen kotiutumistani. Tällä hetkellä eniten himottaisi melkein muutama uusi Zoya uudesta Beach & Surf kokoelmasta, mutta kattoo mihin juttuihin päädyn. Rahatilanne on onneksi sellainen, että pitää noita töitä päästä tekemään ennen kun mopo pääsee käsistä lähtemään tämän tilailun kanssa, joten eiköhän tässä selvitä ihan pienellä tilauksella vain.

ps. mulla oli muuten niin kivaa esim. noita mikrohelmilinkkejä etsiessä, että aloin pohtimaan olisiko joku kiinnostunut postauksesta, johon voisin ebaystä etsiä esim. tietyllä summalla erilaisia kynsikoristeita, joilla pääsisi hyvään alkuun kynsiharrastuksen kanssa. Tai lähinnä ideologialla jos mulla ei olisi koristeita, mutta 5, 10, 15 tai 20 euroa käytettävänä uusiakseni koristetarvikkeeni kokonaan, mitä ostaisin ja mitä jättäisin ostamatta. Ongelmahan on siinä, että ebayn linkit kuolee aina jossain vaiheessa, mutta olisi siitä ainakin joksikin aikaa apua. En viitsi aikaanvievään hommaan alkaa, jos kenelläkään ei olisi kiinnostusta tällaista kohtaan, mutta huikatkaa jos kiinnostaa kun musta on hurjan hauskaa etsiä erilaisia juttuja ebaystä.

pps. kuka huomaa, että tämä bloggaaja olisi taas valmis kirjoittamaan vaikka kuusisataasivuisen romaanin tähän tekstikenttään kun yrittää vältellä pakkaamista. Päätin, että tänään olisi pakko saada toinen matkalaukku pakattua, mutta erittäin tehokkaasti keksin noin tuhat muuta asiaa, jotka mielummin tekisin. Tyhmä nainen ja tyhmä pää!

Kikosandwich

Mun aivotoiminta tän blogitekstin kirjoittamisen suhteen on tällä hetkllä aika vajavaista. Kuitenkin kun kerrankin otin kuvat kynsistä ennen kuin ne teki itsemurhan, ajattelin että ne kuvat pitää saada myös postattua. Samat kynnet on edelleenkin in real life mun näpeissäni, aika pahasti lohkeilleena ja huonon näköisinä. 

Minä olen ihminen, joka ei yleensä siedä lohjenneita kynsilakkoja sekunttiakaan, mutta välillä pitää priorisoida. Eilen mun kynsienlakkaamisen voitti keskellä yötä puistonpenkillä makoilu ja lehtiverhon lävitse kuun katselu. Kysyin pari päivää sitten yhdeltä "mitä mun pitäisi vielä tehdä pariisissa ennen kuin täältä lähden" ja vastaus oli "vietä mahdollisimman monta yötä vain kävellen ympäri kaupunkia kolmen aikaan yöllä". Niin hullulta kuin se kuulostaakin, se taisi olla juuri oikea vastaus. Eilen tein sitä ainakin ihan loistavassa seurassa ja ennen kuin mun countdown kotiinlähtemisen suhteen putoaa nollaan, mun on pakko harrastaa samaa vielä useasti. 

Tiedättekö mihin mä olen rakastunut. Kuvista voi arvata... no tietenkin glittersandwicheihin. Voi että miten ne on söpöjä kynsillä. Mä en ole oikein koskaan perustanut monivärisestä glitteristä pelkästään jonkun yksittäisen lakan päällä, koska mun mielestä se ei ole kamalan kaunis look. Sen sijaan kun siihen heittää vielä kerroksen jotain muuta päälle, glitterit mattaantuvat vähän ja näyttää kuin sulla olisi erimuotoisia ja kokoisi ja värisiä palloja kynnellä, niin minun sydän on näköjään sulatettu. Tällä kertaa kynsillähän on Kikon vaaleanvioletti creme-lakka, jonka päällä kerros H&M:n Confettia ja siihen päälle kerros Kikon vaaleanpunaista ranskislakkaa. Ja minuun ainakin iskee.

Kuka muu rakastaa glittersandwicheja?

Kiko haul

Mä luulen, et meidän siivooja on pitänyt mua vähän hassuna jo niin kauan kun täällä olen ollut, mutta voi olla, että tää suomalaisen hulluuskerroin triplaantui, kun muokkailen täällä kuvia kynsilakkapulloista sen nenän alla. Jotenkin tuntuu, että varmaan lähemmäs seitsämänkymppiselle portugalilaisnaiselle ei ihan aukotta aukea se, miksi kynsilakkapulloista voi ottaa kuvia ja niitä sitten muokkailla. Okei, voi olla, että aika harvalle ihmiselle aukeaa, mikä tässä on niin hienoa. 

Kävin eilen vähän tekemässä tuhojani taas Kikolla ja kun kerrankin tuli ostettua vähän useampikin lakka kerralla, ajattelin niistä pienen haul postauksen tehdä. Aika hempeissä sävyissä mentiin, vaikka yleensä kaikki kirkas, räiskyvä ja kimaltava on sitä olennaisinta mua. Näistä sävyistä nimittäin mikään ei ole sellainen sävy, johon normaalisti tarttuisin. Vihreässä lakassa (#390) on hentoa shimmeriä, joka minut lumosi, vaikka harvemmin tämänsävyisistä vihreistä perustan. Nyt vain oli sellainen olo, että tuon haluan kynnelle. Maidonvaalea (#207) lähti ostoskoriin puhtaasti glittersandwich-tarkoituksiin, koska tiedän, että olen huono ostamaan kalliimpien merkkien ohuita lakkoja noihin tarkoituksiin, kun olen huono käyttämään "paljon rahaa tylsiin lakkoihin". Vaalea siniharmaanvihreä (#345) on sillä rajalla onko se liian vaaleansininen herättääkseni huomioni, mutta jotain siinä oli, mikä nappasi minut mukaansa.

Jos edelliset sävyt ei olleet ihan minun tyylisiä, niin tässä kuvassa mennään kyllä metsään vielä kuusi kertaa pahemmin. 

Ensinnäkin, vaaleanvioletti (#330). Vaaleanvioletti(!). Olen varmaan kyllästymiseenkin saakka kertonut täällä jo kammoni vaaleanviolettia väriä kohtaan, mutta kerrataan vielä uusille ihmisille: vaaleanvioletti vie mut suoraan ala-asteen kuudennelle luokalle, jolloin muistan, miten olin todella katkera äidilleni, kun en saanut lähteä kouluun lilaa luomiväriä kulmakarvoihin saakka levitettynä niin kuin yhdellä meidän rinnakkaisluokan tytöllä aina oli ja se oli mun mielestä niin hienon näköistä. Vaikka kuinka olen "opi omista virheistäsi, äläkä tee niitä uudelleen" tyylinen ihminen, pitää tässä vaiheessa palvoa maata äidin jalkojen alla ja olla iloinen siitä, että se on painanut jarrua oikeassa kohdassa. Nyt kuitenkin vaaleanvioletti lakka huusi nimeäni hyllystä ja tiesin heti, miten sitä haluan käyttää. T. eräs, jolla on tällä hetkellä ko. lakkaa kynsillä ja I'm loving it... (Tota, missä kohtaa ironisuuskerroin on kohonnut kuusiakin korkealle, koko blogipohja ja banneri kun kirkuvat tuota lilaa...)

Noh, ei niin minua linjaa jatkaa vaaleanpunainen ranskislakka (#211) joka tuli myös hommattua tuohon glittersandwich tarkoitukseen. Ruosteenoranssi (#367) taas on ihan väärä väri keltaisenlämpimälle iholleni, mutta siinäkin hopea shimmer vei sydämmeni ja haluaisin uskoa, että saan sen toimimaan ihonvärini kanssa. Luultavasti johtaa siihen, että kerran kokeiltuani tarjoan sitä postikulujen hinnalla uuteen kotiin, mutta ikinä ei voi varmasti tietää. Viimeisenä, muttei vähäisempänä persikka (#359), joka kruunaa tän koko salla-ostaa-kummia-juttuja haulin. Kun minun ihollahan ei persikka toimi kynsissä. Luomilla se imartelee mun sinisiä silmiä todella kauniisti, mutta kynsillä se saa vaan kuolleen vaikutelman käsiin yleensä. 

Hassua, miten olen jokaisesta lakasta yhtä lailla ihan hirmuisen innoissani, vaikka kaikki sävyt toistavat linjaa "tämä ei niin ole mun värini". Voimpa ainakin hyvällä omallatunnolla sanoa, että tuli hankittua lakkoja, joille ei varmasti löydy korvaavia versioita omasta kokoelmastani. 

Lakkojen lisäksi sorruin myös nail art siveltimiin niiden ollessa tosi kivassa alessa: 1,5e/kpl. Normihinta taitaa olla neljän euron paikkeilla. Lattapäinen 405 sivellin on mun lempparein juttu maailmassa kun se tekee kynsinauhojen siistimisestä niin helppoa. Nyt ostin toisen samanmoisen mm. one stroke kokeiluja varten. Sen lisäksi mukaan lähti dotting tool, pieni yksityiskohtasivellin ja striper-sivellin. Niin joo ja lasiviila. Tuo kikon lasiviila oli kanssa tarjouksessa 2,5 eurolla ja se on ihan naurettavan vähän ihan naurettavan hyvästä viilasta. Ihan oikeasti, jokainen tietää, että palvon sitä ihmistä, joka on kehittänyt Trindin lasiviilan ja en ikinä lakkaa vannomasta, että se parikymppiä, minkä siihen saa panostaa, on maailman pienin summa maailman parhaasta viilasta. Tämä pieni taskupaholainen ei ihan Trindin tasolle yllä, mutta pikkusisko tämä on tuolle maailman parhaalle viilalle. Ja mihin hintaan!

Omien ostosten vuoksi kartutin arvontapussia parilla uudella lakalla ja nyt mietinkin, pitäisikö mun jättää nuo lakat osaksi isompaa arvontaa, vai pistää arvonta tässä lähipäivinä pystyyn. Mun pitäisi huomenna käydä tutkimassa, jos löytäisin vielä pari suosikkilakkaa, tuollaisen siistimissiveltimen ja lasiviilan ainakin mukaan palkintoon + ehdottomasti combon joka omilla kynsilläni tällä hetkellä on, mutta sen jälkeen voisin olla valmis pieneen arvontaan... Tosin en tiedä kuinka pieni se enää on, jos arvontapussissa on jo ainakin 5 lakkaa tällä hetkellä ja mielessä on kolme, jotka sinne vielä haluaisin... Mutta kertokaa mielipiteitä, heitänkö noi erikseen arvottavaksi nyt lähipäivinä, vai heitänkö mukaan palkinnoksi isompaan arvontaan... Toisaalta voisin jakaa noita pariksi neljän lakan paketiksi, jotta yhden onnekkaan sijasta olisikin kaksi onnekasta... Kertokaa mielipiteenne, koska mä en nyt osaa päättää... 

t. eräs, jolla näköjään on taas kamala puheripuli...

water lilies

Täällä suunnassa otsikkopää huutaa taas tyhjyyttään tai sitten näiden lähemmäs 500 postauksen aikana olen vain käyttänyt jo kaikki mahdolliset otsikot. En siis ihan varmaksi edes tiedä, miltä vesililjat näyttävät, mutta päätin, että kun yhden käytetyn lakan nimi on Swimsuit... Nailed It! ja kukat voisivat jossain kaukaisessa universumissa edes muistuttaa liljoja, nämä kynnet saa olla siis vesililjakynnet. 

(Huomaan taas, kuinka hyvä olen selittämään turhuuksia pitkästi!)

Mulla oli lauantaina poikkeuksellisesti aikaa tehdä päivällä kynnet ja lähdin taas leikkimään lakoillani. Moni varmasti pitää mun ääretönä lakkakokoelmaa ihan hulluna asiana, mutta mä alan arvostamaan sitä päivä päivältä enemmän. 9 kuukautta olen hyvin selvinnyt näillä rajallisilla resursseilla, mutta tällä hetkellä haluaisin vain olla kaikkien ihanien lakkojen lähellä, jottei tarvitsisi kierrättää näitä samoja lakkoja koko aikaa kynsillä. (Lisäksi olen tyhmä ja otin esim glass flecked pinkiksi mukaan OPIn Let Me Entertain You:n, joka nyt on jo uhkaavan kulunut hard to find statukseensa nähden kun lakkaan sillä koko ajan ja miksi en vain voinut olla fiksu ja ottaa jotain toista pinkkiä, jollaisia saisi uusia kaupasta edelleen).

Sininen Swimsuit... Nailed It! on nähty kynsilläni jo ihan tuskaisen useasti kanssa, mutta piti laittaa vielä kerta kiellon päälle. Syy oli lähinnä siinä, että tiedän tämän nopeasti peittäväksi ja kuivuvaksi lakaksi. Kaksi kerrosta peitti täydellisesti ja kuivui nopeasti. Kuvissa maan alle piiloon kadonnut Nfu Oh:n lakka numero 39 on taas yksi suosikkejani. Luonnossa se luo hienovaraista kolmiulotteisuusefektiä sinisen päälle vihreillä lastuillaan, mutta melkein yhtä huomaamattomaksi se luonnossa jää kuin näissäkin kuvissa, ellei nokkaansa iske kolmen sentin tarkkailuetäisyydelle kynsistä. Leimat löytyy konadin m82 laatasta kun yritän ahkerasti kulutella tuon valkoisen leimalakan loppuun tässä ennen kuin lähden... Tosin hienoisia ongelmia tuo mm. se, että tuo pullo on mielestäni sen verran kaunis, että mielelläni tekisin jonkun frankenin sen sisään, mistä syystä se pitäisi raahata suomeen... Samoin kun olen käyttänyt Juicy Couturen hajuveden Couture, Couture loppuun tässä viime viikkojen aikana ihan jottei se pullo painaisi matkalaukussa, mutta kun se pullo on niin kaunis, että haluaisin pitää sitä vain koriste-esineenä jossain. Mulla on taas vuosisadan suurimmat ongelmat... Samoin kun pakkaaminen voisi olla 25 kertaa fiksumpi juttu kuin tää blogin päivittely tällä hetkellä...

Kertokaa mulle muuten miten ihmeessä selittää mitä konad on ihmiselle, joka ei puhu hyvää englantia, etkä itse puhu paljoakaan ranskaa, vielä kun on kyse ihmisestä, joka ei ymmärrä kynsistä yhtään mitään. Oli mielenkiintoinen kokemus ja uskon, että vaikka mun selitykseni ei ehkä aukaissut konadin taikaa toisen silmissä, ainakin saa vuosisadan naurut kun miettii miten asiaa demostroin...

ps. onko kenelläkään muulla ollut ongelmia tuon konadin m82 laatan kukkakuvion kanssa? Kun mulla tuntuu, että noissa isoissa kukissa olisi liian syvät urat ja leimatessa lakkaa tulee väkisin liikaa stamperiin ja kukat meenaa tuhriintua, vaikka mitä teen. Kaikkia tietämiäni vinkkejä olen kokeillut, eikä meinaa millään toimia. Nämäkin kynnet piti pelastaa strasseilla, kun kaikki kuvat yrittivät levitä vähän enkä jaksanut leimata joka kynttä viittä kertaa uusiksi.

pps. haluan neonkeltaiset kynnet N-Y-T!