Not so christmassy...

Mulla ei kynsille iskenyt vielä joulu, vaikka kaikki punaiset lakat himottaakin enenevissä määrin. Oikeastaan joulu voisi odottaa vielä hetken, että saisin omat palikkani kokoon ennen kuin pitäisi alkaa viettämään pyhiä. 

Palasin Suomeen viime perjantaina ja paluulento ranskaan ei onneksi ole ennen kuin hyvän verran tammikuun puolella. En ole potenut koti-ikävää missään määrin, mutta viimeaikaisten tragedioiden valossa, musta tuntui todella hyvältä päästä välillä kotiin. Verkkokangasta olevat tennarit ei ehkä olleet se paras valinta Tampereen lumiseen loppuviikkoon, ja muutenkin muutos Pariisin +16 asteesta Tampereen nollakeleihin oli taas mukavaa vaihtelua, mutta en valita. Totesin lähikaupan myyjälle heti tyylikkäästi bonjour kun kävin kaupassa ja sokoksen ovella aloin vaistomaisesti avaamaan laukkuani turvatarkastusta varten ennen kuin tajusin, että ei ehkä täällä kuitenkaan. Niin hyvin kuin edelleen Pariisissa viihdyn, tällä hetkellä tuntui hyvältä päästä hetkeksi pois. 

Hain viikonloppuna postista paketteja, joita olin ehkä pari onnistunut tilaamaan tässä alkukuusta kun kolme kuukautta sitä online shoppailua vältin. Otin sitten takaisin kyllä korkojen kanssa joulukuun osalta. Uusia lakkoja - ja joitain ranskasta mukaan napaamiani käyttämättömiä - telineeseen ladellessani (mulla on omaisuus vähän missä sun sattuu, suurin osa enemmän ja vähemmän hukassa tällä hetkellä, mutta kynsilakat on porukoiden luona hyvässä järjestyksessä... isääni vähän huvittaa tämä fakta :D) iskin vierekkäin kolme Kikoa, jotka itseasiassa taitaa kaikki olla syksyn ostospostauksessa esittelemiäni yksilöitä. 

Yksi niistä sävyistä, joita eniten vierastan on vähän persikkainen lämmin shamppanjan sävy 478 Silky Rose. Tästä tulee mieleen kaikki ne iridescent shimmer lakat, joita useiden vanhempien naishenkilöiden kynsillä usein näkee yhden kerroksen verran. Siksi halusinkin testata tätä mahdollisimman nopeasti. Murrettujen sävyjen  - 319 Light Dove ja 375 Rose - vierellä tämä shampanja näytti aika kivalta, joten yhdistin ne samaan lakkaukseen. Kynnellä 478 ei ollut yhtä epäilyttävä kuin pullossa, vaan peitti loistavasti kahdella kerroksella, mutta en usko, että tälle ihan hirveästi kuitenkaan muuten tulee käyttöä. Tässä on jotain vähän metalliseen viittaavia ominaisuuksi, miksi ehkä vierastan tätä, mutta siveltimen vedot ei kuitenkaan onneksi näy lakassa. Peitin varmuudeksi osan kynnestä kuitenkin leimalla BPS-L007 laatasta ja leimaislakkana toimi Konadin Royal Purple muistaakseni. En oikein tiedä mitä mieltä olisin tosta leimauslakan värivalinnasta. Olisin halunnut mustat leimat, mutta kuvittelin, että mun ainoa musta leimauslakka on tälläkin hetkellä ranskan kotona. Tottakai huomasin leimattuani, että olisihan mulla ollut toinen musta myös suomessa. Mutta aina ei voi voittaa.. 

Kynsillä:

Kiko - 478 Silky Rose

319 - Light Dove

375 - Rose 

BPS-L007 + Konad Royal Purple

Kultaiset niitit

Onko epäjouluisten kynsien esittely ihan tervetullutta vaihtelua kun muut bloggaajat taitavat esitellä lähinnä joulukynsiä tällä hetkellä? Kyllä mäkin ehkän yhden jouluisen lakkauksen saan vielä aikaan ennen aattoa, jos oikein yritän... 

ps. saanko muuten pointsit siitä, että tää on ensimmäinen kerta elokuun jälkeen, mun mulla on samassa lakkauksessa eri lakkoja / eri koristeluita eri kynsillä? Ei ole syksyllä tullut irroteltua kertaakaan... 

Ostoksia elo-marraskuulta

Yksi niistä harvoista asioista, joihin tämän vuoden aikana olen koittanut panostaa, on se, että pidän kirjaa ostoksista kuvalliseen kansioon koneelle - ja miksei samalla blogin puolelle myöskin. Ainakin itse tykkään hirveästi lukea muiden bloggaajien ostospostauksia, osalta lievittämään omaa ostosmorkkista ja toisaalta myös siksi, että kynsilakkapullojen kuvia on muuten aika tosi kiva katsella. Nyt sitten sunnuntai-illan ratoksi voikin olla hyvä aika vilauttaa taas pullokuvia (välttelen koulutehtävien tekemistä kätevästi) samalla kun kaadan kurkusta alas ehkä kuudennen teekupin tälle päivälle. En tykkää teestä yhtään ja sitä kuluu vain kipeänä ollessa. En tiedä johtuuko taudin tuomasta kurjasta olosta vai siitä, että Tampereella satoi viikolla ensilumi (=vuoden paras päivä), mutta tällä hetkellä on vähän koti-ikäväfiilikset päällä. Onneksi mulla on hätävara Fazerin sininen ja boksi Dumleja jemmassa + pipareita ikeasta, joten eiköhän näillä lääkkeillä selvitä voittajana eteenpäin. 

Elokuu

Elokuun ostokset jäi blogin puolella esittelemättä lähtö-hätiköinnissä, mutta kuvat löytyi vielä kameran muistista, joten aloitetaan niillä. 

Allure - Autumn - Calm - Bridget

Nämä neljä kotiutuivat ensimmäisenä Cesarshopista, siinä vaiheessa kun Allure-kynsiä alkoi putkahdella blogeihin. Koko kesän koin hirveää himoa kaikkea Alluren väristä kohtaan ja vaikka aluksi ajattelinkin sivuuttaa lakan, en lopulta pystynyt siihen (kuka hullu pystyy?). Kaveriksi tilaukseen lähti villinä korttina Autumn, vaikken yleensä ole oranssien lakkojen ystävä. Kaunishan tuo on kyllä kuin mikä. 

Calm vei sydämmeni heti ensimmäisellä lakkauksella, vaikka tilatessa kyseensalaistin tarvitsenko enää yhtäkään tämän sävyistä lakkaa. Se on kuitenkin upeutta kynsillä ja kestää mun ongelmasormissani todella hyvin lohkeilematta. 

Viimeisenä vanhemman kokoelman Bridget, koska noh, kuka tämän anti-sankarittaren voisi sivuuttaa? Bridget Jonesit ei ole leffoina kummoisia, viimeisimmästä kirjasta tosin tykkäsin kovin. Siitä huolimatta noin kerran vuodessa mulle tulee pakottava tarve katsoa Bridget Jonesit taas kerran - yleensä siinä vaiheessa kun elämä potkii mahdollisimman kivasti päähän. 

Mad Magenta - Freya's Cats - Konad white + stamper jutskia

Toinen tilaus Cesarsille lähti uudistuneen verkkokaupan kanssa, joka ei muuten itselläni pelittänyt ihan niin kuin olisi toivonut. Ei keksitty missä vika voisi olla, mutta sähköposteja ja puheluita puolin ja toisin Satun kanssa vaihdettuamme sain kuitenkin tilauksen tehtyä ja tuotteet kotiin.

Satuin ostamaan uuden lentolaukun elokuussa ja Mad Magenta on sävyltään melkolailla dead on dupe mun uudelle lentolaukulle. Hyvä syy ostaa siis uusi PP kynsilakka. Freya's Cats taas on ollut himotuslistalla jo pitkään, mutta joutunut aina väistymään uusien ihanuuksien tieltä tilauksista. Nyt oli siis hyvä aika ostaa tuokin kaunokainen kokoelmaani. 

Uuden valkoisen leimauslakan ostin reissuun mukaan (tosin olen leimannut kynteni ehkä kolmesti täällä...) samoin kuin koin pakottavaa tarvetta ostaa uuden stamperin ja pari irtopäätä mustaan luottolölööni. Joku voisi joskus muistuttaa mulle, että mun ei välttämättä tarvitse ostaa uusia stampereita montaa vuodessa, jos käytän kerrasta toiseen aina sitä samaa vanhaa, joka toimii kuin junan vessa... Noh, noilla irtopäillä, jotka on muuten ihan loistavia, ratkaisin ainakin ongelman, jossa valkoinen leimauslakka ei näy valkoisesta leimatyynystä... 

(Nyt tosin himottelisi vähän se läpinäkyvä stamperi... juuri kun pääsin sanomasta, etten saisi ostaa enää yhtään leimasinta.)

White Page - Muse, Myself - Art New-beau - Blush Stroke

Love Sheen - Highest Bidder - No Shrinking Violet - Point Of Blue - Pen & Inky 

Taisin jonkun verran hihkua Essien watercolor kokoelmasta jo ennen reissuun lähtöä ja parit kynnet taitavat olla vielä julkaisematta näillä lakoilla. Muistan kertoneeni kivikkoisesta tiestä OPIn Color Paintsien kanssa kesällä ja nämä Essiet ovat kaikkea sitä, mitä en Opeilla osaa tehdä. Olisi vaan alusta saakka pitänyt tilata nämä, eikä yrittää olla merkkiuskollinen OPIa kohtaan. Tykkään näiden väriskaalastakin tosi paljon, joten olen hyvin tyytyväinen ostoksiini. Ehkä sitten ens kesänä pääsen leikkimään näidenkin kanssa taas oikein kunnolla... 

Muistan myös, että tuosta valkoisesta lakasta mulla oli tosi vahva mielipide sitä testattuani, mutten enää muista yhtään oliko se todella hyvä valkoinen vai ihan surkea sellainen... Tän siitä saa kun esittelee ostoksia jälkikäteen... 

Syyskuu

389 - 335 - 287 - 284

Loput ostokset tulee sitten vähän huonommassa valaistuksessa, koska Pariisissa mahdollisuudet valokuvaamiselle on vähän Suomea huonommat. 

Syyskuun ainoiksi ostoksiksi jäi Kikolta neljä lakkaa heti syyskuun alkupuolella. 389 Mint Milk on yksi suosikkilakoistani ikinä ja pari pulloa sitä jo käyttäneenä piti taas ostaa uusi pullo hyllyyn. Suomessa mulla olisi ollut tätä varmaan parikin varakappaletta, mutta koska matkalaukun tila oli hyvin rajallinen, päätin ostaa uuden täältä.

Kolme seuraavaa on sattumoisin sävyjä joita mulla ei vielä ole Kiko-kokoelmassani lainkaan, mikä on aika hyvin yli 100 peruskokoelman Kikoa omistavana. Nappasin vaan kolme lakkaa mukaan, jotka sillä hetkellä iski sävymaailmaltaan ja kävi hyvin. 

Lokakuu

357 - 502 - 375 - 236 - 521 - 527

Lokakuussa hypättiin ystäväni kanssa Air Francen siiville ja vietettiin viisi päivää vähän eteläisemmässä ilmastossa tutustuen siihen, mitä Barcelonalla on tarjota. (Eli sangriaa ja hyvää paellaa.) Reissussa katselin useampiakin eri itselleni tutemattomia lakkamerkkejä, liekö olleet espanjalaisia vai muuten vaan siellä myytäviä, mutta lopulta kannoin pennoseni taas kerran Kikon liikkeeseen. Merkkiuskollisena tiedän, että nämä pysyvät kokoelmassani varmasti, tuntemattomammat merkit eivät pysy, ellei lakat ole poikkeuksellisen upeita ja sellaisia yksilöitä en löytänyt. 

Tällä kertaa yritin valikoida lakkoja vähän sellaisella silmällä "näihin en ensiksi tarttuisi", jotta välttäisin toistopullot kokoelmassani. Onnekseni onnistuinkin poimimaan kuusi uutta sävyä itselleni. 

Yksi asia mikä itseäni harmittaa on se, että Kiko on mennyt karsimaan peruskokoelmansa lakkamäärää aika kovasti ja yrittää panostaa enemmän kalliimpiin lakkoihinsa (muistaakseni jotain Gel Look tyyppiä). Mä olen aina rakastanut noita peruskokoelman lakkoja, koska ne on laadultaan ihan huippuja (ainoastaan yhteen huonoon olen törmännyt) ja värivalikoima on niin laaja. Nyt itseääni alkaa olla laatikossa jo suurin osa niistä sävyistä, jotka kaupoissa on enää displayssä jäljellä näytillä :( 

Marraskuu

319 - 478 - Dae It Nude - 688 - 695 - 696 - 697

Vaikka marraskuu ei vielä pulkassa olekaan, oletan, että nämä jäävät ainoiksi lakkaostoksiksi tässä kuussa. Ja ei, en ole kehittänyt mitään yhtäkkistä pakottavaa vimmaa nuden sävyihin vaan näille lakoille löytyy oikeasti tarkoituksensa. Meillä ensimmäisessä kämpässä vaatekaapinovet olivat beigen sävyiset ja niissä oli sellaiset maailman idioottimaisimmat minimaaliset nupit vetiminä. Tästä voi arvata, että kaksi naista, joilla kummallakin on kynnet, onnistuivat tekemään pieniä jälkiä maaliin ovia aukoessa ja suljettaessa. Vuokranantajan luvalla pakattiin sitten ne pienet jäljet näkymättömiin kynsilakalla, joka tietenkin vaati oikean sävyn löytämistä. Mikään näistä ei ollut täydellinen match oville, mutta sekoittamalla sellainen onneksi löytyi. Ostin sitten kaupasta useamman "sinne päin" sävyn, jotta jotain kautta löytyisi se oikea versio. 

Viisi ensimmäistä lakkaa tuli siis hankittua tuota prosessia varten ja kaksi viimeistä siksi, että satiinilakat olivat tarjouksessa ota neljä, maksa kolme. Olen muuten vähintäänkin rakastunut noihin satiinilakkoihin tällä hetkellä. Essien viime kevään(?) kokoelmasta kotiutin vain yhden, koska silloin en vielä oikein osannut arvostaa näitä, mutta nyt voisin hyvinkin kuvitella kotiuttavani vielä muutaman loput tuon satiinikokoelman kaunokaisista. 

Bonuksena joulukuulle vielä Ciatéa taas kerran... Mulla on ollut Ciatén kalenteri jo kahtena aiempana vuonna ja epäröin tämän ostoa, jos saan taas tuplakappaleita jo omistamilleni lakoille. Tässä kuitenkin on kuulemma vain yksi dupe 2013 vuoden kalenterin kanssa, joten päätin, että perinne Ciatén kanssa saa jatkua. Olen aiempina vuosina maksanut tästä muistaakseni noin 80e/kalenteri punnan kurssin mukaan (Asokselta tilattuna / Lontoosta Selfridgesiltä ostettuna) mutta tänä vuonna pääsin halvemmalla, koska Ranskan Sephorassa tällä oli hintaa 49,95e. Jotain hyötyä siis ulkomailla oleilusta ainakin on. Tekisi mieli sanoa, että joulukuu, tule jo, mutta niiden noin sadan joulukuussa odottavan tentin kannalta, en ole ihan varma olisiko se hyvä juttu... 

---

Tältä näytti siis oma ostossaldoni neljän kuukauden ajalta. Elokuussa mopo keuli vielä vähän, mutta onneksi nyt syksyllä olen rajoittanut melko mukavasti ostosten kanssa. Joulukuussa saatan tosin vähän ottaa takaisin veronpalautusrahoilla ja suomessa käydessä... 

Back on track

Perjantaina 13. päivä heräsin aamulla ensiksi siihen, kun kämppis lähti koululle ja en olisi millään jaksanut jättää omaa sänkyäni noustakseni ruksimaan to do -listalta asioita pois. Pari tuntia myöhemmin kaatosade ikkunan ulkopuolella herätti itseni uudelleen todellisuuteen ja päätin jo silloin, että päivästä ei tule hyvä. Kaatosade + muuttaminen julkisilla - huono yhdistelmä. Lisäksi oma olo oli koko päivän huono, käsiä tärisytti ja energiat olivat nollassa, vaikka yritin syödä ja juoda tarpeeksi. 

Sade onneksi hellitti aika nopeasti ja sain avaimet uuteen kämppään vailla suurempia ongelmia ja samalla raahattua osan omaisuudestani vanhasta osoitteesta uuteen. Kämppiksen päästyä koulusta muutettiin ja siivottiin vanhaa kämppää noin 6 tuntia putkeen. Mainittakoon, että uuden ja vanhan kämpän välillä on ainoastaan 1 metropysäkki + noin 10 min kävelyä välimatkana, mutta painavat tavarat ja pelottavasti moninkertaistunut omaisuus eivät tehneet päivästä mitään helppoa. Juuri kun päästiin illalla uuden asunnon ovista sisään, saan kaveriltani viestin minkä sisältö oli kutakuinkin jos olet kotona, pysy siellä; jos et, palaa sinne heti ja vältä Republiquen aluetta. Oma vastaukseni asiaan oli kutakuinkin mitäkukahäh, koska puhelin ei ollut ollut ihan prioriteetti mitä katsella päivän aikana.

Ilta ja yö kului lopulta uutisia seuratessa ja huomatessa, kuinka uutisankurit eivät tiedä vielä mitään asiosta mutta yrittävät silti parhaansa informoida. Epäuskoisena vedin peiton korville uudessa asunnossa kuunnellen ulkopuolelta kuuluvia ääniä ja miettien, miten alle kahden kilometrin päässä ihmiset taistelevat - tai ovat taistelleet - hengestään. Enkä olisi halunnut nukahtaa, koska tiesin, että herätessäni faktat ovat selventyneet ja totuus voi olla vielä paljon odotettua pahempi. 

Heräsin aivan liian aikaisin aamulla koiran unta nukuttuani siihen, että puhelin tärisee vieressäni ja alan selata näytöltä viestejä, jotka täyttyvät kysymyksistä, mutta joista useat onneksi sisältävät myös lauseen näin facebookista, että olet turvassa. On ehkä väärin sanoa, mutta liikutuin siitä, kuinka moni ihminen varmisti kaiken olevan kunnossa, ihan vain koska tiesivät, että asun Pariisissa. Olen niin kiitollinen siitä, että voin sanoa olevani turvassa ja että tuntemani ihmiset, huolimatta siitä, että olivat Stade de Francella / keskustan tapahtumapaikkojen lähellä, ovat turvassa. Kun vihdoin sain viimeisen tuntun kiinni lauantai-iltapäivänä pystyin ainakin siirtämään oman huoleni syrjään ja siirtyä toivomaan parasta kaikkien niiden puolesta, jonka omaisia on vielä kateissa tai kriittisessä tilassa sairaalassa. 

Eilen, liikkuessani ulkona kahdesti vain ne välttämättömimmät matkat (ruokakauppaan ja hakemaan vanhalta kämpältä viimeiset ruoat yms jääkaapista) kadut olivat normaalia tyhjemmät. Vanhan lähikaupan jonot ovat aina kilometrin mittaiset lauantai-iltoina ja eilen väen määrä oli olematon. Ihmiset olivat hiljaa ja joku oli kiinnittänyt valkoisen paperin meidän rapun oveen, jossa oli vedetty kolme hataraa viivaa sormiväreillä - yksi sininen, yksi valkoinen ja yksi punainen. Sen näkeminen pisti kylmät väreet kehon lävitse. Mietin, kuinka pitkään pitäisi seisoa kadulla laskemassa ihmisiä, ennen kuin pääsisi lukuun 129 - tällä hetkellä vahvistettujen uhrien määrään - ennen kuin itselleni realisoituisi kuinka monta uhria tilanne vaati. 

Perjantain piti olla se päivä, kun vaihdamme asunnosta toiseen. Se kun vihdoin saamme netin myös koneelle käyttöön (on ollut outoa olla käyttämättä läppäriä 2.5 kuukautta) ja muuten ihan normaali päivän. Nyt kuitenkin siihen normaaliin arkeen palaaminen tapahtuu hiljaa, eikä 13.11 varmasti unohdu ikinä ainakaan omasta mielestäni. Ja se, minkä haluan alleviivata on, etten kirjoita tätä hakeakseni huomiota tai myötätuntoa, niin kuin sanoin, olen itse ollut turvassa samoin kuin koko oma lähipiirini ja saan olla onnellinen siitä. Tämä tapahtui vain niin lähellä - liian lähellä. Voin kävellä suoraan kotikatuani eteenpäin vartin ja päätyä ravintolaan, jossa 19 ihmistä menettivät henkensä. Tämä tapahtui myös kaupungissa jota rakastan ja jonka olen aina kokenut niin turvallisena. Minun rakas Pariisini.

Tänään sytytän kynttilän kaikkien niiden viattomien siviilien muistolle, jotka ovat viime päivien aikana joutuneet luopumaan hengestään, ei vaan Pariisissa vaan myös muualla maailmassa. Ja kiitän maailmaa siitä, että saan käydä nukkumaan turvassa tänäkin yönä. 

Kynsillä:

Picture Polish - Nebula

KBShimmer - What Are You Wading For?

MoYou London - Fairytale 01 + Essence Stampy Polish White 

Alun perin tarkoitukseni oli lähinnä tulla kirjoittamaan kynsistä ja siitä, että vihdoin mulla netin asiosta saattaa olla realistinen mahdollisuus julkaista niitä kuvia joita en koskaan syyskuussa pystynyt julkaisemaan, koska elin netitöntä aikaa koneen kanssa kaksi ja puoli kuukautta. Ajatukset vaan harhailivat viime päiviin, jotka ehkä oletettavasti ovat vaikuttaneet itseeni melko paljon. 

Hello world!

Lähden siitä, että tässä viestissä ei tulla näkemään kynsiä, mutta ehkä senkin puolesta sekavia ajatuksia ja tajunnan virtaa. Tämä postaus ei myöskään tule olemaan hyvästi blogille, vaan ehkä enemmänkin selvennys siitä, etten tiedä missä vaiheessa pääsen käsiksi esimerkiksi koneella oleviin kuviini, sekä julkaisemaan niitä. 

Viimeisen viikon aikana itsestäni tuntuu, että asioista niin moni on muuttunut, etten enää pysy perässä. Olen sanonut heipat -ja mahdollisesti hyvästit- työ-yhteisölle, joka on ollut osa elämääni viimeiset kuusi kesää, jossa maailman parhaat pomot ja työkaverit tekevät joka päivästä erilaisen. Olen sanonut heipat niin monelle kaverille ja ystävälle, etten enää pysy laskuissa mukana, halannut ja sanonut nähdään ehkä jouluna, tai viimeistään ensi kesänä. Olen pakannut kaksi matkalaukullista tavaraa mukaani ja muuttanut ne lentokoneella Tampereelta Pariisilaisen vanhan rakennuksen ylimpään kerrokseen, jonka ikkunasta sisälle kantautuu vastapäisen ala-asteen lasten huudot, mutta näköala kattaa vain sisäpihan kukkaistutuksineen, sekä vastapäisen rakennuksen rakennustelineet. Moni asia on muuttunut taas väliaiakisesti, enkä oikein vieläkään käsitä mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. 

Yliopistoon päästessäni tiesin haluavani lähteä vaihtoon, kun siihen mahdollisuus vaan tulee. Pariisiin hakiessani tiesin, etten todellakaan hae sinne helpoimpaan mahdolliseen kaupunkiin, mutta samalla tiesin hakevani paikkaan, joka on itselleni koti. Sanoilla on vaikea kuvailla sitä onnen tunnetta kun ensimmäisenä iltana kävelin vain tunteja ympäri Pariisia nauttien niistä paikoista, jotka kantavat tuhansia muistoja vuosien varrelta mukanaan. Moikkailen rappukäytävässä vastaantulevia naapureita, jotka nauraen toteavat mulle 'taidat olla juuri muuttanut tänne' kun en löydä pilkkopimeässä rapussa valokatkaisijaa. Ai, sen huomaa? Olen hoitanut erilaisia asioita tiistaista saakka ruksien to do -listalta yksitellen hoidettavia kohtia pois, mutta edelleenkään en pääse esimerkiksi koneella nettiin ja ranskalaisen puhelinliittymän hankkiminenkin on vielä melko vaiheessa. Mutta hiljaa hyvä tulee ja eiköhän se elämä tasoitu hetki hetkeltä. Tänään aion avata ensimmäisen ranskalaisen pullon viiniä tälle syksylle ja nauttia pelkästään siitä ajatuksesta, että olen (asun) kaupungissa, jota rakastan. 

Tällä hetkellä itselläni on siis julkaistavia kuvia säilössä kesän ajalta, mutta se, koska pääsen käsiksi niiden julkaisuun, on vielä hieman auki. Tällä hetkellä yritän saada elämää tasapainoon täällä patonkivaltakunnassa, jonka jälkeen pääsen luultavasti palaamaan blogin pariin toivottavasti ainakin jollain intensiteetillä. Tämä blogi ei siis tule hiljenemään lopullisesti, mutta luultavasti ainakin hetken meno tulee olemaan rauhallisempaa - mutta eihän se ensimmäinen kerta ole. 

Aloitan siis taas kerran rakentamaan elämää, ystäväpiiriä ja arkea kauaksi kotoa, ja sekä pelolla, että innolla odotan, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Tällä hetkellä olen onnellinen, katsotaan sanonko samaa vielä vuoden päästä. Palailen kuitenkin tänne kun mahdollisuus siihen vain on, niin kuin sanoin, en hyvästele mitään tai ketään, haluan vain kertoa, miksi blogin puolella luultavammin eletään hiljaisempia aikoja hetken aikaa. 

Bisous, 

Salla

Hot Lips & Golden Anchors

Musta tuntuu, että viimei aikoina blogissa on vilahdellut kovin paljon Picture Polishin lakat. On niitä ollut tosin testaamattomissa useita, joten ei ihmekään ja ainakin parit kynnet olisi vielä kuvattuna, joissa PP:n lakat edustaa. Pahoittelen siis spämmiä, mutta tuntuu, että PP on merkkinä monen lakkaajan mieleen, joten tuskin pieni toisto ketään haittaa. Ennustan seuraavaksi trendiksi vesivärilakkoja, koska niitäkin on tullut paljon käytettyä ja jos jonkinlaisia lakkauksia niillä tehtyä. 

Mulla lähti idea lakkaukseen siitä, että halusin yhdistää Bornprettystorelta saadut ankkuri-koristeet ja chevron kuvion. Väriksi ajattelin ensiksi turkoosia, mutta päädyin kuitenkin lopulta pinkkiin valkoisen ja mustan kaveriksi, jottei nyt ihan liian ennalta-arvattavia oltaisi. Chevron leimat on Konadi laatasta m1001 muistaakseni ja värittelin niitä Essien Love Sheen lakalla. Tämä oli itselleni ensikosketus Essien vesivärilakkoihin (joo, mä sorruin vaikka vielä vajaa kuukausi takaperin väitin etten tekisi niin) ja pakko sanoa, että tämä testi oli kyllä sellainen love at first sight -ilotulitus. Lakka on juuri sopivan pigmenttistä ollakseen kirkas valkoisen päällä ja jäädäkseen näkymättömäksi mustan päälle. Se on pienellä siveltimellä helposti käsiteltävissä, eikä rihmaannu niin kuin OPIn Sheet Tintsit. I'm in love! Pimeässä leimojen värittelyistä tuli ehkä vähän laikukkaat, mutten antanut edes sen hidastaa menoa. 

Nuo ankkurit taas... idea hyvä, mutta ei toimi itselläni. Mulla on sen verran kaarevat kynnet, että nuo ankkurien sakarat ei millään taivu kynnen muotoon, mikä johti siihen, että ne töröttivät ikävästi ulospäin. Ne myös tarttuivat joka paikkaan ja onnistui raapimaan niillä itseäni. Alunperin mulla oli ankkurit noissa chevron-kynsissä, mutta ensimmäisen revin pois jo lakkausiltana nukkumaanmennessä. Seuraavat kolme lähtivät väkivaltaisesti seuraavana aamuna. Laitoin koristeet siis vaan kuvauksen ajaksi takaisin ja sen jälkeen nypin ne taas heti irti. Nuo ei vain toimi itselläni. Lisäksi joku riemuidiootti on keksinyt että hyvä tapa pakata nämä koristeet on laittaa ne noin 2cm*2cm pussiin, jonka sitten peittää kokonaan molemmilta puolin valkoisella tarralla, jotta sisältöä ei näe lainkaan... Meinasin itse heittää nämä roskana menemään ennen kuin tajusin katsoa kahdesti. 

Kynsillä:

Picture Polish - Hot Lips

Essie - Love Sheen

Barry M - Matt White

Konad m101 + Black 

Myönnettäköön, että tämä ensikosketus Essien Silk Water Color lakkoihin oli hurjasti positiivisempi kuin OPIn Color Paintsien kanssa. Olisin taas säästynyt paljolta, jos ennen Color Paintsien tilaamista olisin uskonut kaikkia avioita netissä, jotka kertova Essien olevan parempia leimojen värittelyyn yms. toimintaan. Ei olisi taas tarvinnut kiivetä perse edellä puuhun itse ihan vain huomatakseni, että oho, muut oli oikeassa. 

Chillax In Paris

Tässä yksi ilta taas pyöriteltyäni lakkausideoita päässäni, pääsin kahteen lopputulokseen: haluan käyttää Picture Polishin Chillaxin ja haluan mustan damask-leiman valkoisella pohjalla kynsiini. Pakko sanoa, että ihan heti ensimmäisenä ei tulisi mieleen yhdistää kirkuvanminttuista Chillaxia, joka huokuu rantafiboja, mehujäitä ja kirkkaita bikineitä, noihin tummanpuhuviin omassa mielessäni vähän goottilaisromanttisiksi assosioituviin leimoihin. Olen miettinyt tämän selvästi pääni sisällä hyvin pitkälle, mutta joka tapauksessa halusin testata, miten kesää ja kukkasia huokuva Chillax taipuu vähän rauhallisempaan lakkaukseen. Minttu, musta ja valkoinen toimivat ainakin omaan silmääni tosi kivasti. 

Chillaxia riitti kaksi helppoa kerrosta kynsille peittämään ja vaikka lakka käyttäytyikin moitteitta, liputan edelleen Kikon 389 Mint Milk lakan puolesta, joka on sävyltään niin lähellä Chillaxia, että molempia tuskin kukaan kokoelmaansa tarvitsee. Keskisormeen kaavailin ensiksi OPIn tummaa Emotions tekstuurilakkaa, mutta koska F.U.N Lacquerin Midnight in Paris kummitteli testaamattomissa edelleen, ajattelin antaa sille mahdollisuuden mustan päällä näissä kynsissä. 

Tuo Paris on ihan jumalattoman kaunis moniväriflakieslakka, joka itseasiassa yllättävän hyvin toistuu näissä kuvissa. Kauneudestaan huolimatta mä harvoin muistan ottaa lakkauksiin elementiksi näitä flakies-toppereita, koska ne aina lisää pari kuivateltavaa lakkakerrosta lisää lakkaukseen. Pitäisi vaan yrittää, onhan nämä ihan mielettömän kauniita kyllä. 

Leiman nappasin taas Bornprettystoren BPL-007 laatasta, jota oon käyttänyt kyllä ihan luvattoman paljon tässä kevään aikana sen jälkeen kun sain sen testiin. Olen aina avoimesti jakanut ongelmiani muiden testiin saamieni laattojen kanssa, jolloin olen vähän joutunut hakemaan mikä laatta + stamper + scraper -kombo toimii milloinkin, mutta tämä on niitä laattoja joka toimii kerta toisensa jälkeen loistavasti ja sisältää juuri sellaisia kuvioita, jotka on omaan mieleeni.

Kynsillä:

Picture Polish - Chillax

Kiko - 275 Black

Bary M - Matt White 

F.U.N Lacquer - Midnight In Paris 

PBS-007 + Konad Black

Niitit

Luulen, että se aluksi lakkaukseen kaaveilemani musta tekstuuri, olisi tuonut kynsiin juuri sopivasti tasapainoa, sillä keskisormen flakieslakkaus on ehkä vähän rauhaton muuten yksinkertaisten kynsien rinnalla. Ei kuitenkaan anneta sen haitata, tällä kertaa näin, ensi kerralla sitten toisin :)  

OPI Color Paints - take 3

Heinäkuun ostospostauksessa kerroin tilanneeni OPIn koko Color Paints kokoelman ja olleeni innoissani niiden koostumuksen tarjoilemista erilaisista koristeluvaihtoehdoista. Samaan hengenvetoon kerroin myös, että en ole vielä ihan päässyt sinuiksi pigmenttisten paintsien kanssa ja lakka kerrallaan ne on päätyneet "tetstattuina" laatikoihin ja itse olen katsonut failure -lakkauksia päivän ennen kuin olen poistanut lakat ja jatkanut jollain tutulla ja turvallisella lakkaustekniikalla. 

Kahden ensimmäisen eeppisen epäonnistumisen jälkeen kaksi viimeistä testaamatonta paintsia tuijottivat mua vihaisesti testaamattomien lakkojen ständistä ja ajattelin vielä antaa niille mahdollisuuden - olinhan kuullut, että paintsit toimivat mahtavasti vesimarmoroinnissa. Ja voitte kuvitella, että tässä on kyllä katastrofin ainekset käsillä - lakat, joiden toimivuuteen en ole ollut tyytyväinen alunalkaenkaan ja päätän yhdistää siihen vielä vesimarmoroinnin. En tiedä johtuiko tämä siitä, että vedin sellaisella "ei mitään hävittävää" asenteella eteenpäin, vai mistä, mutta nyt saatiin tulosta aikaan, joka vielä miellytti omaa kriittistä silmääni. Olin jo päättänyt, että jos viimeisetkin testaamattomat paintsit tarjoilevat mulle vaan pettymyksiä, heitän niillä ensimmäistä vastaankulkevaa vesilintua, tai vaihtoehtoisesti myyn ne eteenpäin jollekin paremman kodin tarjoavalle. Nyt meillä on taas pelikenttä tasaisena, joten jää nähtäväksi, mihin suuntaan se vaaka ensi kokeilulla kallistuu. 

Pohjalle lakkaukseen halusin ihanan KBShimmerin hologlitterpoimmin Alloy Matey:n nähtyäni instagramissa erinäisiä hologlittereiden päälle tehtyjä vesiväimarmorointeja. Vielä jos muistaisin yhdenkin lähteen, menisi hyvin, mutta idea on siis kopioitu muilta harrastajilta. Pelkäsin, että Alloy ei peittäisi yksinään kahdella kerroksella (koska F.U.N Lacquerin vastaava glitter ei peittänyt), joten varmistin laittamalla alle kerroksen OPIn Silver Canvasta, mutta luulen, että pellä Alloy olisi myös riittänyt. Sitten veteen pinkkiä, oranssia ja turkoosia paintsiä (haluaisin tietää mitä päässäni on liikkunut kun oon valinnut tän väriyhdistelmän) ja ei kun marmoroimaan. Lakat levisi veteen kuin unelma, niitä oli helppo käsitellä ja ne oli myös verrattaen helpot siivota sormilta, kun en viitsinyt ihan koko sormia kuorruttaa lateksilla. En tiedä olivatko lakat tajunneet, että mun kärsivällisyys niiden kanssa alkoi olla käytetty jo loppuun saakka, mutta nyt olin tyytyväinen tulokseen ja ai että, miten tämä lakkaus kimalteli auringossa. 

Kynsillä:

OPI - Silver Canvas

KBShimmer - Alloy Matey

OPI - Pen & Pink 

OPI - Chromatic Orange

OPI - Turquoise Aesthetic 

Niin tyytyväinen kuin tähän lakkaukseen olinkin, musta tuntuu, että nyt on parempi ottaa pieni hengähdystauko näiden paintsien kanssa, sen verran ärräpäitä ja verenpaineenvaihteluita olen tässä viimeisen kuukauden aikana kokenut näiden lakkojen kanssa. Pidän edelleen näiden ideasta hurjasti, vielä kun osaisin toteuttaa ne pääni sisällä pyörivät visiot, menisi homma hyvin. 

Mutta hei, sain ainakin yhdet "blogikelpoiset" lakkaukset tehtailtua kynsille, joten eiköhän tää tästä väitellen. Haluaisin mielelläni kuulla muiden kokemuksia Color Paintsien kanssa, etenkin, jos joku pystyy samaistumaan tähän käymääni taistoon näiden kanssa. Itseäni ketuttaa, koska tiedän, että välillä tulee vastaan lakkoja, jotka ei vaan sovi omaan ihonväriin / eivät ole koostumukseltaan hyviä / eivät vaan muuten miellytä silmää, mutta kun nyt puhutaan lakoista, joiden ideasta pidän - mutta joilal en vaan osaa toteuttaa itseäni... 

Ihana, ihanampi, Allure

Kun Picture Polish tässä kesällä julkaisi uusia lakkasävyjä, katsoin ensiksi nopeasti swatchit ja päätin, että "kauniita, mutta jätän tällä kertaa väliin". Siinä kohtaa jonkun olisi pitänyt olla varmaan kuumemittarin kanssa vieressä tarkastamassa olenko täysissä ruumiin- ja sielunvoimissa. Mulle PP on sellainen merkki, jota edelleen ostan melko harkiten ja vaalin sitten niitä harvempia pullojani huolella. 

Nämä uuden kokoelman lakat on kuitenkin juuri sellaisia, jotka omaan itseeni nappaa. Helppoja pohjia mille tahansa lakkaukselle, mutteivat tippaakaan tylsiä ihanan hitulan vuoksi, jota lakka sisältää. Lisäksi tänä kesänä kaikki Alluren väriset asiat ovat vetäneet minua puoleensa kuin magneetit. Tuo sävy on niin kaunis! Muutaman hetken olin vahva ja päätin, etten hanki lakkaa, mutta sitten kun instagram alkoi täyttyä toinen toistaan kauniimmilla lakkauksilla, jossa Allure oli päätähtenä, oli hyvin vaikea enää sanoa ei. Ja lopulta tämä kaunotar muutti sitten myös omaan lakkalaatikkooni. 

Punaiseen taittavan Alluren pariksi nappasin testaamattomista KBShimmerin Sarong Place, Sarong Time lakan, joka taipuu vähän samaan  sävymaailmaan. Ihana ja helppokäytöksinen creme myös tämä, jonka leimasin vielä MoYou Londonin Tropical 17 laatalla, joka on ihanan havajilaisvaikutteinen ja kesäinen kaikkine monimutkaisine kukkakuvioineen. 

Kynsillä:

KBShimmer - Sarong Place, Sarong Time

Picture Polish - Allure

MoYou London - Tropical 17 + Essence Stampy Polish White 

Tuli taas muistutettua itseäni, että välillä lakkauksissa ei tarvitse olla liikaa mitään erikoista, ihan hyvin yksinkertainenkin yhdistelmä, voi välilla olla todella mieluinen... 

... etenkin jos lakka on yksi niistä harvoista, joihin tänä vuonna olen rakastunut heti ensitouchilla. Omistaako moni muukin ihastuttavan Alluren?

Rust No One

Koen olevani jotenkin hirveän mielenkiintoinen ihminen, kun lauantai-iltana odottelen lakkausten kuivumista leimauskuntoon samalla kun aukinaisesta ikkunasta kuuluu läheiseltä bussipysäkiltä baariin suuntaavien nuorten äänia. Itse makaan peiton alla hiukset märkinä blogiin kirjoitellen ja ajattelin mahdollisesti vihdoin katsoa sen Hunger Gamesien uusimman leffan, jota ei vain ole koskaan tullut katsottua. Olen saanut jo työvuoron jälkeen siivousvimman kun iskin huonekaluja vähän uuteen uskoon, jotta sain kaiken pölystä muistuttavan pois päiväjärjestyksestä, jos se vähän auttaisi tähän pölyallergianuhaan. Toisaalta, vaikka kerrankin mulla olisi sunnuntai vapaana ja olisin oikeasti voinut lähteä tuulettumaan kavereiden kanssa, olen itseasiassa ihan tyytyväinen asioihin näinkin. Kotihiiri kiittää ja kuittaa. 

Mutta jos kuitenkin pohdittaisiin niitä kynsiäkin parilla sanalla. Mä oon jostain syystä kehittänyt ongelman siitä, etten omista oranssia holoa, vaikka oikeasti en edes käytä oransseja lakkoja. Logiikka on taas 10/10, mutta siitä huolimatta heinäkuun aikana huomasin klikkaavani oranssin holon ostoskoriin ja olevani hyvin tyytyväinen ostokseeni. Harlow'n tuotekuvissa tämä Rust No One näytti paljon kirkkaammalta, mutta todellisuus on aika mukava ruosteenvärinen holo, joka peitti parilla helpolla kerroksella. 

KBShimmerin holot ei ole mitään in your face megalineaarisia kaunottaria, vaan mielestäni aika sopivan holoefektin omaavia. Huomaa, että holottaa, mutta ei kuitenkaan samalla tavalla kuin esim Nfu Oh:n holoissa, jossa hyvä kun lakan pohjaväri enää erottuu holosateenkaaren alta. Lisäksi nämä käyttäytyvät ihan loistavasti. Mä yritän olla ostamatta hirveästi holoja, koska käytän niitä kuitenkin verrattaen vähän, mutta toisaalta, hololakkoja on aika vaikea vastustaa. 

Ja koska aina ei voi sytyttää, kannattaa se näkyvissä oleva osa holoa peittää tietenkin leimaamalla siihen päälle. Kesän alussa Bornprettystorelta testiin saamani laatta BP-27 oli taas näitä tutavuuksia, joka pelitti kuin junan vessa mun perinteisen stamper/scraper kombon kanssa (mustavartinen valkoinen löllö + konadin metalliscrapa), mutta ei kyllä muutoin oikein tykännyt toimia mun kanssa yhteen. Yritän opetella leimaustekniikkaa Moyoun valkoisella suorakulmaisella löllöllä tai Creative shopin megastamperilla, mutta vielä en ole onnistunut niiden kanssa ja tämänkin laatan kanssa kirosin ensiksi kahdella stamperilla, ennen kuin luovutin ja käytin sitä, minkä tiesin toimivan ongelmitta. En tiedä onko siis vika omassa tekniikassa eri stampereiden kanssa vai laatoissa, mutta leimat sain kynsille luottotuotteillani ongelmitta. Tässä laatassa on pari ihanaa asteen verran retroa kuvaa, mutta epäilen, että tämän testin jälkeen taidan koittaa tätä kuviota vain aluksi kaavailemani vanhan roosan värisen lakan päälle, mutten näe itseäni käyttämässä tätä laattaa toistuvasti. 

Kynsillä:

KBShimmer: Rust No One

BP-27 + Essence Stampy Polish

Onko muilla ollut holofiilistä nyt kesällä, vaikka säät eivät ole ehkä suosineet meitä niin paljon kuin saisi? Itse en ole mikään helteiden yli ystävä, joten olen ihan tyytyväisenä hengaillut tänä kesänä ympäriinsä niin kauan kuin ei sada vettä...

ps. koodilla AZNW10 saa edelleen halutessaan sen 10% poijjes BPS:n tilauksista :) 

F.U.N. Lacquer - Evening Gown

Hain tuossa pari päivää sitten hain postin pakettiautomaatista pienen vaihtaripaketin, joka sisälsi kolme aivan uutta lakkaa kokoelmaani. Vaikka väsymys oli kova ja pitkä työputki takana painoi jo päälle, oli pakko päästä lakkaamaan yhdellä uutuuksista - ihan vain kartoittaakseni tykkäänkö siitä vai en. Kyseessä on niinkin ihana lakka kuin F.U.N Lacquerin Evening Gown. 

Mulla odottaa edelleen testaamattomissa FUNin pari lakkaa, koska vaikka kesän aikana hankkimani lakat onkin toinen toistaan kauniimpia pullossa, kynnellä en ihan täysin ole vielä rakastunut yhteenkään. Olen aina tehnyt sen virheen, ettei ole laittanut glittereiden alle peittävää cremeä vaan alkanut kerrostamaan niitä itsensä päälle ja noh, se ei ole se helpoin tie onneen, ei sitten ollenkaan.

Tämä lakka taas käyttäytyi kuin unelma. Kaksi helppoa kerrosta kynsille ja voilà! Illalla heikossa valaistuksessa tämä ei vielä päässyt oikeuksiinsa, mutta vessan valaistuksessa, jossa mulla kaikki holot hyökkää esiin, oli ääni kellossa jo ihan toinen. Dammit tämä on kaunis! Kelpaa mulle!

Päivän pelkkää violettia kynsillä katseltuani aloin kaivata jotain vähän lisää kynsille. Mua on tuijotellut syyllistävästi Bornprettystorelta saamani water decalit jo hyvän aikaa lakkalipaston päällä, jotka sain alkukesästä testiin. Heti kun multa kysyttiin haluanko koittaa heidän decaleitaan, iskin silmäni näihin paisley-kuvioisiin ihanuuksiin ja en tajunnut missään vaiheessa sisäistää, että oikeastaan kammoan aika paljon koko kynnen decaleita. "Mutta kun ne on kauniit", oli taas varmaan ainut asia mitä pääni sisällä liikkui.

Päätin sitten eilen ottaa härkää sarvista ja leikellä pariin kynteen per käsi decalit ja lähteä vesileikkeihin. Näissä on kirkas pohja ja värit on melko läpikuultavat decalissa, joten pohjana kannattaa käyttää mahdollisimman vaaleaa lakkaa. Itse decal irtosi taustapaperistaan hyvin ja se oli helppo asetella kynnelle, sekä ylimenneet osat oli todella helppo pyyhkiä siveltimen kanssa pois. Ohuutensa johdosta uskon, että nämä voisi kovemmilla otteilla saada helposti hajalle tai hiukan ryttyyn kynnelle, mutta omasta mielestäni ensikertalaiseksi onnistuin aika hyvin. Nämä on ehkä asteen verran kapeita omille kynsilleni, joten toivoisin vähän leveämpiä kuvioita näihin, mutta muutoin olin kyllä hyvin positiivisesti yllättynyt ensimmäiseen kertaani kokokynnen decaleiden kanssa.

Kynsillä:

Barry M - Matt White

F.U.N Lacquer - Evening Gown 

BP-W19 water decals

Kaikin puolin olin hyvin tyytyväinen näihin kynsiin. Pidin decaleiden ulkonäöstä kynsillä juuri niin paljon kuin oletinkin ja myös uusi ihana lakka osoittautui nappivaihtokaupaksi. Kyllä näillä muutaman päivän kehtaa varmaan kulkea. 

Onko muilla minkälaisia kokemuksia koko kynnen decaleista? Mä voisin ehkä jopa hakita ostavani vielä pari arkkia lisää kunhan tietäisi mistä löytäisi hyvälaatuisia versioita... 

ps. koodilla AZNW10 saa edelleen halutessaan sen 10% pois tilauksen loppusummasta. 

Heinäkuun ostoskrapula

Hei vaan, täällä kirjoittaa se yksi nainen, joka vielä kesäkuussa oli jokseenkin ylpeä kohtuullisista ostoksistaan, mutta joka sitten antoi mopon - ja moottoriveneen... ja helikopterin - karata oikein kunnolla käsistä heinäkuun aikana. Poden ehkä pienoista ostosmorkkista tällä hetkellä, jota kompensoidakseni karsin lakkalaatikosta satakunta lakkaa myyntiin ja olen myynytkin onneksi jo noin 70 eteenpäin.

Mulla tulee yleensä aina kerran kesässä tehtyä pieni ylilyönti ostosten suhteen ja palkkapäivä kahdesti kuussa saa sokaistua silmäni. Onneksi tiedän, että syksyllä tuskin tulee tilailtua lähes mitään, joten nyt voi vielä hyvällä omalla tunnolla tuhlata vähän. 

Truth or Dare - #rebel - Serendipidy - Electriiic - Stampy Polish x2

Mennään ehkä aikajärjestyksessä tällä kertaa ja lähdetään Essencestä liikkeelle. Nyt on Tampere, tai tarkemmin sanottuna ehkä Lempäälä, tuotu sekin Essence kartalle, kun Ideaparkin minimanissa voi käydä tutkimassa mitä merkillä on tarjota. Mä olen kovin tykästynyt Essencen huulipuniin, mutta jotenkin aina tuon hyllyn kohdalla mulle tulee sellainen "ähky kaikesta halvasta", että loppuviimein en ikinä tiedä mitä ostaisin, enkä sitten osta mitään. 

Tällä kertaa katselin rauhassa mitä hyllyllä on tarjota ja nappasinkin ensiksi koriin yhden poskipunan, koska edellinen vetää viimeisiään, yhden huulipunan sekä mustan ja valkoisen leimauslakan ihan testimielessä. Sen jälkeen ihastuin camouflage lakkaan #rebel sekä sähkösiniseen Electriiiiciin. Koska mulla on naurettava pakkomielle omistaa vähintään kaksi samanlaista pulloa aina merkeittäin, nappasin ihanan nudeglitterin ja harmahtavan violetin cremen vielä ostoskoriin mukaan. 

Aloin myös selailla MoYou Londonin sivuja aikeissani tilata joitain laattoja. Olen myös tässä asiassa vähän OCD ja tahtoisin omistaa laattoja aina kahden tai useampia / kokoelma. Sekä lakkojen, että laattojen kanssa en tietenkään osta sellaista, mikä omaa silmää ei miellytä, mutta jos vaan löydän vähintään sen parin yksinäisille asioille, olen tyytyväinen. 

Alkuperäinen suunnitelma oli ostaa yksi laatta kuvan oikealla näkyvistä kokoelmista (Hister, Kaleidoscope, Tropical ja Explorer) sekä yksi Bridal ja Scholar laatta. Silloin en olisi omistanut yhtään "paritonta" laattaa. Mieli kuitenkin harhaili uutuuskokoelmien Doodels, Origami ja Illusion -puolelle ja sieltähän löytyi vaikka mitä, mitkä miellyttivät enemmän silmää kuin mikään Bridalista tai Scholarista. Niimpä sieltä tarttui myös laattoja mukaan - ja tietenkin taas yksi outolintu kun tilasin vain yhden Illusion laatan. 

Seuraavaan tilaukseen sitten ehkä se kolme laattaa - yksi Bridal, yksi Scholar ja yksi Illusion. Tiedän tasan tarkkaan mitkä laatat noista kokoelmista haluan, pakko oli vain vetää raja johonkin kohtaan tällä kertaa. 

Leggo My Mango - In Yacht Water - Sarong Place, Sarong Time - What Are You Wading For?

Sweet Wave - Happily Ever Aster - Leaf Of Faith 

Elle - Rust No More - Partners In Lime 

Minty - Chillax - Nebula 

Kuun toinen tilaus lähti Harlow & Co.lle kun he ilmoittivat restockaavansa KBShimmerin lakat. Mulla on viime syksyn julkaisusta lähtien ollut himotukset päällä tuohon punaiseen Leaf Of Faithiin, mutta se on aina ollut out of stock kun olen tilausta tehnyt. Nyt sitten ajattelin, että tilaan samalla kesäkokoelman kolme cremelakkaa + yhden holon, jotka vielä halusin tuosta kesän megajulkaisusta kotiuttaa. Nuo cremet on i-h-a-n-i-a muuten. Niiden lisäksi nakkelin ostoskoriin muutaman muun vanhemman ihanuuden, jotka olen tahtonut kokoelmaani lisätä. 

Picture Polishilta mahtui myös kolme lakkaa tilaukseen, jotka on olleet himoituksissa itselläni niiden julkaisusta lähtien. Chillax oli pakko-ostos, koska halusin varmistua onko se dupe ikuisuussuosikilleni Kikon Mint Milkille ja kyllä ne melkein 100% kavereilta pullossa ainakin näyttää. Chillaxilla tosin hintaa noin 4-5 kertaa se, mitä Kikolla, ja pullokoko on sama. 

Silver Canvas Undercoat - Pen & Pink - Turquoise Aesthetic

Primarly Yellow - Chromatic Orange - Magenta Muse 

Landscape Artist - Indigo Motif - Purple Perspective

Mä olen tykännyt julkaisustaan asti OPIn Sheer Tints vesivärilakoista ja niitä on usein tullut käytettyä erilaisissa kynsikoristeluissa. Ne on kuitenkin koostumukseltaan melko jämäkkää ja venyväistä tavaraa, sekä melko laimeita pigmentiltään. OPIn color paintsit on vähän samalla idealla toimivia lakkoja, mutta neljä kertaa pigmenttisempiä. 

Mä arvoin näiden ja Essien vesivärilakkojen välillä pitkään ja päädyin sitten valitsemaan nämä, koska idea ei kuitenkaan ole ihan sama kuin sheer tintseissä. Myönnettäköön, etten ole enää ihan tyytyväinen valintaani, sillä näissä alkaa olla jo niin paljon pigmenttiä, etten oikein ole vielä löytänyt tapaa, jolla lakat pääsisi oikeuksinsa koristeluissa ilman, että värit sulautuvat täysin toisiinsa. Jatkan ehdottomasti testejä ja toivon, että saan nämä pelittämään myös eilaisissa koristeluissa. 

Näiden edellä kerrottujen kolmen tilauksen jälkeen olin asettanut itseni ehdottomaan shoppailukieltoon loppukuun ajaksi, mutta Minailsin alet veivät mut mennessään. Heillä oli kuun alkupuolella viikonlopun ajan -50% alennusmyynnit yksivuotissynttäreiden kunniaksi. Asetin itselleni ostobudjetin 20 euroon ja "ohuisiin tuotteisiin", jotka tulisivat kirjeenä kotiin. Noin hyvässä alessa 20 euroa venyi aika pitkälle, nimittäin hankittua tuli 21 arkkia siirtokuvia ja kaksi kansiota leimauslaatoille. 

Mä en hirveästi käytä siirtokuvia koristeluissa, koska pelkään että ne loppuu (jes, tosi loogista) ja jotenkin 1,50e on musta paljon rahaa yhdestä arkista, josta riittää kaksiin kynsiin, jos haluaa kuvan joka kynnelle. Ei pitäisi ajatella tällä tavalla, mutta jotenkin mun aivot vaan käyttää paljon mielummin rahaa laattoihin / lakkoihin, joista kuitenkin riittää iloa pidemmäksi aikaa. Alle euron arkki taas on sellainen summa, millä viitsin ostaa taas uusia siirtokuvia ja ehkä käyttääkin niitä vanhempia... 

Tässä vielä demostraatiota noista kansioista toiminnassa. Näitä myytiin kansioina siirtokuville, mutta ajattelin, että jos yhteen taskuun mahtuu siirtokuva-arkki ilman suojapahviaan, saattaisi nämä olla hyviä myös laatoille. 

Ja olin onneksi oikeassa. Tottakai nuo kotelot on vähän isoja ja suorakulmaisia pienille pyöreille laatoille, mutta noin niin kuin ylipäätään nämä toimivat mielestäni tosi kivasti laattojen kanssa. Nyt laattojakin on paljon kivempi selata, kun ovat helposti kansiossa tutkittavissa, eikä tarvitse kaivaa vinoa pinoa metalliläpysköjä laatikosta aina kun tekee mieli leimata. 

---

Siinä oli tämän kuun synnit: 

- 26 lakkaa

- 9 laattaa + kaksi leimauslakkaa

- ja kasa sirtokuvia... 

Mua lohduttaa se, että käytännössä triplaten lakkoja on lähtenyt jo kiertoon tän kuun aikana ostoksiin nähden, mutta siitä huolimatta elokuu on pakko mennä kyllä kohtuullisimmilla ostoksilla. Tässä vaiheessa ehkä itseänikin vähän hirvittää, että on tullut alettua postaamaan kuukausittaisia ostospostauksia blogiin...