Nyt kävi näin

...

blogi ei ole taas päivittynyt melkein kuukauteen ja syy siitä on vain omani. Vaikka olisinkin lakkaillut kynsiä, ja niistä olisi kuvia, ei ne ole päätyneet blogiin saakka, kun ajatukset on taas olleet vähän muualla. Ihan syystäkin, mutta kuitenkin.

Syy on siinä, että kirjoitan tätä tällä hetkellä isosta alppihenkisestä talosta Pariisin lähiöissä, enkä suinkaan Tampereelta niin kuin voisi kuvitella. Sydän sanoi taas kerran, että lähde ja tottelin sitä. Nähtäväksi jää kannattiko tällä kertaa.

Mutta tosiaan, luultavasti vaihdetaan taas pieneen hiljaiseloon tällä puolen kun vuorokaudessa ei varmaan taas tunnit riitä edes omien juttujen ajattelemiseen, mutta aika näyttää. En mä edelleenkään blogia halua lopettaa, mutta taas on mentävä omien ehtojen mukaan silloin kun on aikaa ja muut jutut vain priorisoituu edelle.

Enemmän ranskajuttuja voi edelleenkin lukea tämän blogin puolelta, jos kiinnostaa. Yritän pitää edelleen tämän puolen mahdollisen kynsipainotteisena. Toivottavasti joku vielä jaksaa tällaista tuuliviiriä, joka menee vähän miten sun sattuu ympäri maailmaa.

ps. ostin eilen uuden Kikon mintun rakkauslakan. Tuo oli jo viime keväänä poistettavien lakkojen listalla ja olin ihan murheen murtama kun oma pulloni on melkein loppu ja en ehtinyt koskaan ostaa uutta, mutta nyt se taitaa taas löytyä vakivalikoimasta. Kuinka monta pulloa on luvallista ostaa ihan vaan varastoon?

pps. käytän facebookia mielettömän vähän (tai siis en ikinä päivitä sitä), mutta nyt kun mikään selain ei suostu sinne menemään, ärsytys on maailman suurin. ristiriitaistako?

Materialismionnellisuus

Vaikka mun tänään ehkä ois aika vihdoin postata Halloween kynnet (jotka tein ehkä 2 viikkoa sitten, hups) niin en vaan saa niitä tuolta muistikortin kätköistä kaivettua. Sen sijaan mennään pienen ostostelunja vinkkeilyn voimalla tämä päivä. 

Olin nimittäin tänään lähdössä kaupunkiin ostamaan muistivihkoa, josta saisin askarreltua pienen scrap bookin tulevaa ulkomaanreissua varten - joo, takoitus ois taas lähteä - ja samalla kun meikkailin, ihanainen Sonne lähetti mulle tekstarin ja kertoi, että Tampereen Näytä Kyntesi -salongissa on muuttomyynti, ja mm. Nfu Oh:ta, OPIa ja Misaa poistomyynnissä super halvalla. Mulla on parin vuoden takaa vähän huonoja kokemuksia ko. paikasta ja siksi sitä olenkin vältellyt, mutta kun facebookin kynsikoristelut ryhmästä kävin vielä lisää infoa lukemassa, taikasanat OPI DS Glamour saivat mut hautaamaan sotakirveeni ja siniset holagrammit silmissä matkasin kaupunkiin.

Mainittakoon tähän kun moni on varmasti utelias, että tosiaan aikanaan sain aika huonoa palvelua tuolta, mikä pisti huonon maun paikasta suuhun ja siksi sitä olen vältellyt. Varmasti jollain oli silloin vain huono päivä, mutta huono asiakaspalvelu on vain sellainen juttu, mistä itse en pidä, koska itse ainakin pakotan töissä ikävät asiat pois mielestä ja asiakkaita palvellaan iloisesti, vaikka mikä olisi. Nyt kuitenkin sain taas todella iloista ja mukavaa palvelua, joten kyllä ne mut taisi takaisin puolelleen voittaa tuolla...

Nfu Oh lakkoja oli 3 kapaletta kympillä tarjouksessa ja nappasinkin kolme mukaan. Tällä hetkellä siellä oli lähinnä Jelly Sirop ja creme lakkoja tarkouksessa, mutta kuulemma lisää laitetaan koko ajan tarjoukseen. Näissä sävyt 392, 423 ja 302 ihastuttivat itseäni eniten, kaikki creme sävyjä siis. Rakastan Nufujen pulloa ihan vietävästi, mutta annoin mopon olla karkaamatta käsistä, vaikka nämä halpoja ovatkin ja otin vain sellaisia sävyjä, jotka olivat 100% omaan mieleeni. 

Muutama China Glaze oli kanssa tarjouksessa ja pakkojan sitä oli kotiuttaa ne pari OMG sarjan lakkaa, jotka sieltä löytyi, vaikka koko OMG kokoelma itselläni olikin. Ajattelin, että joko back up pulloiksi tai sitten kiertoon. TTYL ja BFF siis kyseessä. Sekä sitten hopea leimauslakka Devotion, koska se on pitänyt tilata jo ikuisuuden, mutten koskaan muista. 

Viimeiseksi se kaunotar, jonka takia suostuin reissuun lähtemään. Se. On. OPI. DS. Glamour. Jos mun olisi pitänyt sanoa yksi lakka, jota himottelen ihan yli muiden maailmassa, olisi se ollut DS Glamour (etenkin sen jälkeen kun OPIn Parlez-vous OPI? kotiutui mulle tässä taannoin). Ainoa ebay myyjä, joka tätä tällä hetkellä myy pyytäisi tästä $90 postikuluineen. Ja mitä minä maksoin? Viisi euroa. Kyllä, se pisimpään ikinä himoitsemani lakka ja hintaa viisi euroa. Mä luulen, ettei ole ihan tervettä innostua kynsilakasta ihan näin paljon, mutta katsokaa nyt sen kauneutta. Lupaan olla kiltti lapsi ainakin jouluun saakka jo tämän aarteen takia.

Mä en kaupassa katsonut selvästi hirveän tarkasti noita Chinan pulloja, koska kotiin päästyäni aloin vertaamaan tota BFF:ää jonka ostin ja BFF:ää, joka mulla jo on. Molemmissa on siis pohjassa sama tarra, mutta vasemmalla oma pinkki BFF:äni ja oikealla juuri ostamani ruosteenpunaisempi versio, eikä nämä kyllä samat lakat ole. Onko joku kuullut, että tuosta BFF:stä olisi kahta eri versiota liikkeellä vai onkohan tuolle kaverille vain käynyt kurjasti esim liikkeen kirkkaassa valaistuksessa tai jotain vastaavaa? 

Ja tosiaan, tuolla Näytä Kyntesi salongissa Tampereella osoitteessa Puutarhakatu 23 on muuttomyynti nyt marraskuun loppuun ja paljon huippulakkoja mm. tuossa 3 kappaletta kympillä tarjouksessa. Ainakin tosiaan Nfu Oh, China Glaze, OPI, Creative ja Orly oli siellä tällä hetkellä edustettuina ja kuulemma koko ajan laittavat lisää lakkoja muuton tieltä myyntiin, joten jos Tampereen seudulla liikkuu, kannattaa poiketa katsomaan!

Aqua Violet

Mä järjestelin eilen lakkojani laatikoissa uuteen uskoon ja samalla yritin poimia kokoelmasta niitä lakkoja, joita syystä tai toisesta ei ole tullut testattua vielä kynsille. Tottakai siinä järjestelyn huumassa unohdin puolet ajasta, että ne käyttämättömät piti kerätä erilleen koriin ja jouduinkin äsken käymään uudelleen läpi kaikki laatikot ja pohtimaan mitä lakkoja olen käyttänyt ja mitä en. Loppuviimein tehtävä oli aika vaikea, kun esim viime syksyn/talven ajalta mulla ei ole oikein minkäänlaista todistusaineistoa siitä, mitä lakkoja olen käyttänyt ja mitä en, ja muistikin pätkii, joten aika rajulla kädellä heitin sellaisia "not so sure" lakkoja testaamattomien koppaan. 42 lakkaa sinne jäi asumaan, jos ei ota lukuun näitä tällä hetkellä kynsillä olevia kavereita. Isompi luku kuin monen ihmisen lakkakokoelma, mutta omaan silmääni ihan kohtuullinen. Jos vaihtaa lakat päivittäin ja käyttää 2 lakkaa per lakkaus, eihän tosta riittäisi kuin kolmeksi viikoksi lakattavaa... Mistähän minä pessimistisyyden perikuva löysin yhtäkkiä sen optimistisen puolen. God only knows. 

Kun lakkoja selailin, tulin siihen tulokseen, että Models Ownin alkuperäisestä Beetlejuice viisikosta olen tainnut käyttää yhtä lakkaa. Tai muistan käyttäneeni yhtä, uskon, että olisin testannut useampaakin. Siksi neljä niistä päätyi testaamattomien koriin ja päätinkin, että yksi pääsee heti kynsille. Muistin selvästi joulun alta tappelun Aqua Violetin kanssa siitä, levittyisikö tämä nätisti, joten nappasin tämän alle hiukan violettiin taittavan tummanharmaan lakan Golden Roselta. Sävynumero sillä on 11 ja sen verran tasaisesti se levittyi ongelmitta yhdellä kerroksella, että varmasti tulee tummana pohjana pääsemään kynsille useamminkin. Pari viikkoa sitten tuo pullo kotiutui kanssani vain siitä syystä, että seppälän aletuotteet oli ota kaksi, maksa yksi, joten kaupanpäällisiksi nappasin tämän mukaani. Ei onneksi kaduta.

Aqua Violet levittyi täysin ongelmitta tuon tumman pohjan päälle yllätyksenseni. Käytin kahta kerrosta, vaikka yksikin olisi riittänyt. Kyseessä on tosiaan sinisestä violettiin shiftaava duochrome lakka. 

Mun pitää myöntää ehkä yksi juttu ääneenkin: mä en pidä duo/trio/multichrome lakoista. En vaan pidä. Mun mielestä ne sävyt vain ei usein ole todellakaan kauniita ja onhan se selvää, että kun kynnen pinta-ala ei ole yhtä kaareva kuin pullon muoto, ei sitä värien vaihtelua niin kynsiltä nää. Musta tuntuu, että olenkin ainoana tämän mielipiteeni kanssa, mutta ei anneta sen häiritä. Tämä Aqua onneksi osui kyllä jopa siihen mun "tykkään tästä" kenttään. 

Vähän yritin sormia kameralle väännellä, josko saisin sitä violettisuutta näkyviin kuvissakin, mutta hirveän hyvin ei onnistunut. Kaikesta huolimatta nämä kynnet piti kyllä ainakin itseni tyytyväisinä päivän verran, mutta nyt voisi jo vaihtaa jotain kirkkaampaa kynsille piristämään synkkää syksysäätä. 

Electric boogie nights

Toisiksi viimeistä Mirrorball lakkaa viedään. Pidin vähän taukoa näistä glittereistä, ettei tule yliannostusta, mutta näiden kynsien jälkeen yksi niistä on enää testaamatta. Kyseessähän on se kultapainotteinen Disco Inferno, josta jo valmiiksi sanoin, että se on kaikkein vähiten suosikki. Pitää sekin kohta iskeä kynsille testiin. 

Näihin kynsiin idea ei kyllä lähtenyt glitteristä, vaan tuosta ihanaisesta neonpinkistä pohjasta, nimittäin Color Clubin Electro Candy lakasta. Mielettömän ihana purkkapinkki sinisellä flashillä, joka on ihan yksi ultimate suosikkilakkojani ikinä. Kunnon kaunotar. Eilen kun tällä lakkailin, mietin, kuinka suurta kusetusta on joidenkin kynsilakkapullojenkin kyljessä olevat säilyy 12/24/36 kuukautta merkinnät. Tämä Electro Candy on nimittäin ostettu keväällä 2009 yhdestä independent beauty storesta New Yorkista, ihan Madison Square Gardenin vierestä ja se on ollut käytössä siitä saakka. Eli ikää on arviolta 3,5 vuotta tällä hetkellä ja koostumus ei ole muuttunut yhtään, lakka on edelleen yhtä ohutta, kauniisti levittyvää ja helposti käyttäytyvää. Alkoi itseänikin melkein huvittaa ajatella, että pullo on ihan uudenveroisessa kunnossa, enkä usko, että tuolle tarvitsee thinneriäkään näyttää ennen kuin sillä on tuplasti sen verran ikää kuin nyt. Salla hearts Color Clubs!

Okei, kun pinkkiä on hehkutettu tarpeeksi, voidaan vähän hehkuttaa tuota peilipalloakin. Tämä pullossa violetiksi taittava lakka taitaa saada violettisuutensa eniten magentan ja sinisten hex-glittereiden sekoituksesta ja vaaleanvioletit foliopalat korostavat violettisuutta. Ohuen kerroksen levittämällä kynnelle päätyy lähinnä vain noita pieniä pinkkejä glittereitä, mutta vähän temppuilemalla, myös foliopaloja tuli kynsille. Pidän tästä Boogie Nightsista ja siitä miltä tää näyttää, mutta pullossa tää oli noista testaamistani Mirrorballseista paksuinta ja hiukan tahmaista. Ei onneksi kuitenkaan niin paljoa, että olisi levittämistä häirinnyt. Ja pullohan on ihan uusi, eilen muoveista avasin vasta, joten ei voi johtua siitäkään, että olisi korkki jäänyt auki. 

Nyt olen näköjään kirjoitellut taas tylsyyksiä ihan liian pitkästi, joten olisi ehkä aika lopettaa postaus. Saatan vaihtaa järjestelemään lakkalaatikoitani uuteen uskoon. Ne on nyt kolme vuotta asuneet aina merkeittäin mun laatikossa, mutta vasta nyt tällä viikolla on tuntunut, että ehkä mielummin järjestäisin ne väreittäin... Noissa on vaan aika järjestäminen, mutta ehkä mä selviän siitä. Millä tavalla muut järjestää lakkansa? Väreittäin, merkeittäin vai ihan vain sekaisin?

Syksyn suosikkiväri

Parin päivän blogihiljaisuus ei varsinaisesti ollut suunniteltu juttu, mutta silloin kun ei inspaa oikein mikään, ajattelin, että on vain parempi olla kirjoittamatta. Kynsienkin kanssa mentiin niin yksinkertaisella linjalla, että ei sitä esiteltävääkään varsinaisesti ollut. Nyt taas kun sain aikaan jotain, mistä kehtaa kuviakin ladata, jatketaan höpöttelyä.

Tämän syksyn yksi suosikkiväreistä on ehdottomasti viininpunainen. Itse melkein järkytyin siitä, että mun lakkalaatikoissa on todella, todella paha vaje viininpunaisten suhteen. Tämä Barry M on yksi ainoista, jotka edes melkein menevät siihen kelkkaan, mutta ei tämäkään ole ihan täydellinen sävy. Joku voisi kertoa mulle miksi, koska viininpunainen on aivan ihana väri. Muun muassa yksi teini-ikäinen halusi ehkä 8 vuotta takaperin maalata kaikki huoneensa seinät viininpunaisiksi. Äidin epäonni oli se, että samainen teini päästettiin isänsä kanssa maalikauppaan remonttia tehdessä ja kotiin kuskattiin omasta mielestäni maailman ihanimman sävyinen maali. Äiti ei vain ollut ihan samaa mieltä. Pienen väsytystaistelun jälkeen lopputuloksena oli äidin ehdottomasta "yksi seinä punainen, loput valkoisia" päätöksestä poiketen kolme viininpunaista seinää ja yksi valkoinen. Ja sanottakoon, että vaikka sävy oli ehkä vähän tumma dominoivaksi väriksi, niin minä kyllä rakastin huonettani silloin ihan mielettömästi. Ei seinien aina tarvi olla tylsiä. 

Viime vuosina olen pitänyt punaiset pinnat onneksi vähän pienempinä, niin kuin kynsillä tällä kertaa. Barry M:n punainen Raspberry on sen verran tumma, että se putoilee juuri sopivasti punaisen ja viininpunaisen välimaastoon ja josta ainakin itse tykkään ihan pähkinöinä. Mulla on ikuisuuskammo punaista kohtaan kynsillä, koska en halua pudota niistä joulu lokakuussa tai classic red muoteista kumpaankaan, joten pitää keksiä jotain muuta. Tällä kertaa ainakin mielestäni onnistuin aika hyvin. 

Mulla oli ekana päivänä vain Raspberry kynsillä edustamassa itsekseen + nimettömissä ja peukaloissa Flormarin "holo" 809. En mä kyllä vielä hyvälläkään uskolla puhuisi noista Flormareista holoina vaan joinain holografisuutta tavoittelevina lakkoina, mutta kauniitahan ne on ja kestävyys on ihan uskomaton. Päädyin sitten eilen tekemään half moon manit noihin holokynsiin ja lisäilemään valkoisia tarroja punaisen päälle. Harvemmin tykkään tarrakynsistä niin paljon, että niitä pitkin päivää ihastelen, mutta näistä tykkäsin kyllä todella paljon. Omaan silmään tasapainoinen ja kaunis kokonaisuus. Ainoa, minkä olisin muuttanut, olisi olleet pienemmät strassit tuohon half moonin rajalle, mutta kun mun 1,5mm hopeat strassit on loppu (how did this happen?) enkä näköjään ole muistanut tilata uusia tilalle. Pitääkin tehdä tutkimusretki ebayhin mahdollisimman pian. 

Kuka muu syttyy viininpunaiselle?

Sugarplum Fairy

Tällä hetkellä musta tuntuu, että mun aivoista ei oikein revitä juttua ollenkaan tämän blogin puolelle. Ymmärtäisin vielä jos olisin väsynyt tai jotain muuta, mutta mun aivot huutavat tällä hetkellä vain tyhjyyttä enkä nyt ihan hirveästi jaksa runoilla. 

Mulla yhtenä iltana himotteli Color Clubin viime vuoden joulukokoelman Sugarplum Fairy, joten se sitten pääsikin kynsille. Näissä kynsissä pohjana on Color Clubin Foiled kokoelman vaaleanpunainen lakka, jonka nimeä en nyt jaksa taaskaan muistaa, mutta jota nyt ei näissä kynsissä onneksi näykään, joten tuskin on kovin suuri rikos, ettei nimi muistu mieleen. 

Sugar Plum Fairyä on tosiaan kaksi kerrosta kynsillä ja tipeissä Parlez-vous OPI?. Nyt yritin antaa niille fimoille vielä yhden mahdollisuuden, mutta mä en oikein vieläkään osaa tykätä näistä. Musta tuntui että noi mun siivut oli jo niin ohuita, että ne ei halunneet siksi asettua paikoilleen millään. Timantteja vähän soppaan mukaan ja kynnet oli valmiina.

Myönnettäköön, että näissä idea päässä näytti kivemmalta kuin toteutus kynsillä. Mutta toivotaan, että ensi kerralla onnistuu. Toivotaan myös, että huomenna löytyisi tämän bloggaajan päästä vähän enemmän juttuakin kuin mitä tänään...

google, my friend

Piristän taas kerran päivääni selailemalla google analyticsin kautta, millä kaikilla hauskoilla hakusanoilla blogiini onkaan päädytty. Ajattelin taas näitä vähän kasailla tännekin, koska ainakin viimeksi sain itse hyvät naurut näistä. Katsotaan jos tällä kertaa olisi yhtä hyviä!

- aamu song
Miten ois tämä. Kuka on taas katsonut vähän liikaa Frendejä?

- crazy
olen varmasti, mutta kuka googlettaa pelkän sanan crazy?

- en lukenut tenttiin
en minäkään yleensä, mutta jotenkin niistäkin tuli rämmittyä läpi

- happy
enkö mä just ollut hullu?

- haurastuttaa kynsilakka
öö?

- illamasqua suru muutto
tota noin? nyt menee vähän yli ymmärryksen :D

- jäljellä on 10 arpaa, joista kahdella saa 10 euron
jostain syystä kuvittelen, että matikantehtävän ratkaisuja ei välttämättä kannata googlettaa. tai ainakin olettaisin, että tämä on jonkun matikanläksy. odottakaa vaan kun pääsette pitkän matikan todennäköisyyskurssille: "jos jasper, jesper ja joonatan...". Meillä ainakin puoli kirjaa oli pelkkää jasperia, jesperiä ja joonatanta ja niiden seikkailuja. ollappa 18-vuotias!

- keskiaika asu
järjestäiskö joku naamiaiset, voisin haluta kerrankin pukeutua sellaiseen mekkoon?

- kivipora
sori, tää on kynsiblogi. olen rakentamisessa aika onneton

- konadoma photo
I know, että tämä ihminen on päätynyt blogiini, koska Konad on mainittu täällä niin usein, mutta mua huvittaa ajatella, että kauankohan tätä on pitänyt googletella ennen kuin on löytynyt muitakin hakutuloksia kuin konadin

- maapähkinävoi viski
ensinnäkin lapset, viski on pahasta. mikään ilta, mikä sisältää edes pienen määrän viskiä, ei voi päättyä hyvin ja toisekseen, maapähkinävoi on pahaa... en halua ajatella miten nuo kaksi yhdistäisi

- nude bre ostan
double öö?

- opettele graffiti
voin sanoa rehellisesti, et mun mielestä graffitit on kauniita, sillon tietysti kun ne on tehty huolella ja niillä on joku idea, enkä voisi ikinä itse kuvitella osaavani tehdä mitään niin hienoa kun mitä jotkut osaavat tehdä!

- paras hololakka
Nfu Oh #65! I rest my case.

- pariisin lähiöt
niitä on muutama, nättejä paikkoja suurimmaksi osaksi, joissa viihdyn hyvin

- ranskassa asuminen koti-ikävä
ensinnäkin mua huvittaa, että mun kynsiblogin puolelle on päädytty useammallakin ranskaan liittyvällä hakusanalla, mutta ei se mitään. ei tullut koti-ikävää kuin ehkä kahdesti kun oli niin mahtavia ystäviä ympärillä, että unohti edes ikävöidä!

- tattoo kohtuus kaikessa
kohtuus kaikessa, kyllä, mutta ainakin itse rakastan tatuointeja, vaikka itse en yhtään vielä omistakaan

- tytöt tykkää polttaa tupakkaa
kysyykö tätä joku googlelta vai mikä on meininki? kyllä ne pojatkin tykkää polttaa tupakkaa!

Siinä ois tänkertaiset hakusanat. Ylipäätään kaikkein suosituimmat tuolla on kaikki väännökset playing with polishista, sekä konadista, niiden jälleenmyyjistä ja yllättäen myös Trindin Nail Repairia on haettu paljon ja päästy mun blogiin.

Pakko myöntää, että itsekin googlettelen maailman typerimpiä juttuja vähän väliä, joten toivottavasti jotkut muutkin saa hupia lukiessaan millä hakusanoilla heidän blogeihin olen päätynyt.

Huvittiko näistä yksikään muita edes saman verran kuin itseäni?

Merenneidon kyyneleitä

Mulla himotteli useamman päivän laatikoissa OPIn Mermid's Tears lakkaa ja teki mieli lakata sillä ihan hirmuisesti. En oikein edes itse tiedä miksi, mutta eilen illalla kun keksin, että haluan leokuosia kynsille, päätin sitten yhdistää siihen myös tuon merenneidon, jolla oli tehnyt mieli lakata. Nappasin laatikosta myös toisen OPIn hemepeän cremen What's With The Cattituden muodossa, jotta kynnet ei olis ihan niin vihreät. 

Mä en muista olenko lakannut aiemmin tällä Mermaids Tearsilla kynsiä, vaikka olenkin sen jo ainakin pari vuotta omistanut. En tiedä edes miksi. Kaunis lakkahan tuo on; erikoinen murrettu vihreä creme. Tykkäsin tästä kyllä kovasti mutta uniikkiutensa takia varmasti jäänyt vähälle käytölle ja varmaan tulevaisuudessakin vähän jää.

What's With The Cattitude taas on se ainoa vaaleansininen creme, jota siedän ja josta oikeasti pidänkin ihan hurjasti. 2010 Shrek kokoelman lakka ja jos tätä tahtia sitä käytän, voi olla, että joudun pian etsimään korvaajaa tälle... 

Leotäpliä on tosiaan tehty päinvastaisilla väreillä vihreälle ja siniselle pohjalle ja linereina on ne tässä blogissa melkoisan kuuluisaksi tulleet Orlyn Instant Artist linerit, musta ja valkoinen. Valkoisen kanssa mennään jo toisen purkin kohdalla, musta on vasta ensimmäinen. Kohta pitää varmaan taas kumpikin korvata. 

Eilen taas kun väänsin näitä leoja, ihmettelin miksi en tee näitä useammin. Loppuviimein ihan älyttömän helpot toteuttaa ja verrattavan nopeat, mutta omaa silmää miellyttää. Tottakai nopeampi vielä olisi Konadin leo-kuvio, mutta itse en siitä tykkää, musta käsintehty on kauniimpi. 

Mitä mieltä muut on? Kumpi on parempi, konadin leot vai käsintehdyt?

Cloudy

Suomalaisissa blogeissa on tässä kesän ja syksyn aikana vilahdellut pilvi-manikyyrejä kuin sieniä satella. Ne on omastakin mielestäni ihan söpöt, mutta jostais syystä se tyyli ei oikein nappaa muhun ollenkaan. Olen vähän linjalla "söpöt, mutta toisenlaiset yksinkertaiset on vielä söpömpiä". Tämä on siis vain oma mielipiteeni, luultavasti pyörrän sanani viikon sisään tekemällä ekan oman pilvimanikyyrin ja rakastumalla siihen...

Kun nappasin Golden Rosen sinisen suedelakan laatikosta kokeiltavaksi, mulle tuli ensiksi mieleen pilvinen taivas. Siksi päätinkin, että kynsille saa päätyä ihan oikeita leikki-pilviä kaveriksi. Näihin kynsiin sain idean tosiaan puolen yön jälkeen ja yhteensä tunti meni vanhojen lakkojen poistoon ja näiden lakkaamiseen koristeluineen ja kynsinauhojen siistimiseen. Aika hyvin siis. 

Pohja on tosiaan niitä euron Golden Roseja, kaunis sininen shimmerinen suedelakka, joka peittää jo yhdellä kerroksella. Pilvet on tehty isolla dotting toolilla ja valkoisella koristelakalla. Maailman yksinkertaisimpia ikinä tehdä, jos saan sanoa. Tämä on siis helppoa kuin perunoiden kuoriminen ja ite tykkäsin näistä ihan hirmuisesti, vaikka ovatkin maailman yksinkertaisimmat. Saivat hengailla kynsillä kaksi päivää, vaikka nykyään poistan lakat käytännössä päivittäin. Kunnollinen saavutus siis. 

Tykästyikö joku muukin mun pilviin yhtä paljon kuin itse tykästyin, vai onko nää taas niitä juttuja, jotka vain itse ymmärrän?

Minty

Eilen mulla sattui olemaan kynnet, joista kaikessa yksinkertaisuudessaan tykkäsin ainakin itse ihan megapaljon. Välillä yksinkertaisuus on vain parasta. 

Lähdin toteuttaan kynsiä ihan ilman minkäänlaista idea siitä, mitä kynsilleni haluan. Päätin vain parittaa kaksi Kikon lakkaa, punaiseen taittavan violetin magneettilakan (sävynumero 704) ja sparkle topperiksi nimetty violettinsinertävä shimmerpaketti (sävynumero 261). Mulla oli ihan tarkoituksena jättää vain nuo kaksi kynsille sitä enempää ajattelematta (en jaksanut edes käyttää magneettia magneettilakassa), mutta päätinkin siteen vielä nopeasti dotting tool kukkia tehdä kynsille kavereiksi. Essien laatikosta käyttöön lähti Mint Candy Apple ja joku neonpinkki, jonka sävyä en nyt jaksa muistaa, mutta joka on muistaakseni vuoden 2009 limited edition kesäkokoelmasta, joten eipä sitä saatavilla enää olisikaan. Voihan tässä taas olla sitä mieltä, että kukat voisivat olla symmetrisempiä ja muutakin sanoa, mutta jostain syystä tykkäsin näistä kynsistä ihan mielettömästi, vaikka väriyhdistelmä on ehkä kaikkea muuta kuin sitä, mitä normaalisti ajattelisin yhdistäväni toisiinsa.

Tällä hetkellä mulla on kynsillä vieläkin yksinkertaisemmat kynnet kuin mitä nämä, mutta joista siitä huolimatta tykkään ihan hirmuisesti. Niistä toivottavasti huomenna kuvia sitten. Nyt vaihdan katsomaan Gossip Girlin 5. kauden viimeiset jaksot. Jostain syystä mä en jaksanut seurata sitä viime talvena kuin pari ekaa jaksoa kaudesta, mutta nyt taas onnistuin saamaan itseni niin koukkuun, ettei tosikaan ja taas viedään viimeistä. Mihinkä mä sitten itseni koukuttaisin?

"Friday night and the lights are low"

Kyllä, yritän otsikolla selvästi tartuttaa jokaisen elävän sielun päähän vähän Abbaa, olen ilkeä. Tykkään musiikin mukaan nimetyistä kynsilakkakokoelmista paljon, mutta ärsyynnyn siitä, että nämä kappaleet jää soimaan päähän. Tälläkin hetkellä tekisi mieli hakea hyllystä Mamma Mia! dvd (sain äitiltä joululahjaksi silloin aikanaan...) ja katsoa vähän kun James Bond laulaa ja nauraa itse. 

James Bondista tulikin mieleeni, että taidan olla ainut, joka ei ole kiinnostunut vielä yhtään OPIn tän vuoden James Bond teemaisesta holiday kokoelmasta. Ei ole kovin ihmeellisiä sävyjä omasta mielestäni ja pakko myöntää pieni salaisuus ehkä; en ole ikinä nähnyt yhtäkään James Bond leffaa. Tai edes pientä osaa niistä. Ei vain osu mihinkään mua kiinnostavaan lohkoon aivoissa. Kukahan pakottaisi mut istumaan edes yhden leffan ajan alas, jotta voisin sanoa, etten ole ihan täysin sivistymätön. 

Mentiinkö taas lahjakkaasti ohi aiheen. Taidettiin menä, mutta ei välitetä siitä, nimittäin omilla kynsilläni oli - taas vaihteeksi - tarjolla vähän glitter sandwicheja. Nämä oli sellaista lakkojen kerrostamista, ettei tosikaan ja en ole ihan varma olisi lopputulos kaiken sen arvoinen. Pohjalla on nimittäin Nfu Oh musta jellylakka JS01, sen päällä Nfu Oh #54, joka on turkoosi flakieslakka, siihen päälle Dancing Queen ja päällä vielä flakies, musta jelly ja seche. Kunnioitettavat 8 kerrosta lakkaa alus ja päällyslakan kanssa ja nuo nufuthan ei tunnetusti ole maailman nopeimpia kuivujia. Yllättävästi rutuilta kuitenkin vältyttiin ja tummissa kynsissä viihdyttiin päivän verran. 

Mulla on kun oli musta pohja niin halusin laittaa päälimmäiseksi vielä tuon mustan jellyn, koska en oikein tiennyt miten joku toinen läpikuultava lakka olisi toiminut tuon mustan päällä. Jännää syvyyttä näissä kyllä on, mutta ei kyllä vielä ylletä tuon blogikaiman Sallan tasolle, jonka mustat sandwichit on olleet kuolaukseni kohteeni jo pitkään. Mutta ehkä mäkin vielä onnistun joskus...

Parlez-vous OPI?

Silloin kun jotain lakkaa on himoinnut sellaiset kolme vuotta putkeen ja itkenyt sen vaikeaa saatavuutta ja kun vihdoin sen kaunokaisen saa itselleen omaksi, sille voi omistaa ihan yhden pienen hehkutuspostauksen, eikö vaan. 

Se on ihana, kaunis creme, jolla ikää on jo kunnioitettavat 4 vuotta ja joka alkaa olla jo pieni harvinaisuus näinä päivinä. Tässä taas todistetaan, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kun olen vain vuodet seurannut vierestä tämän hinnan kohoamista korkeammalle ebayssä ja aina yrittelin uskotella itselleni, että selviän ilman tätä. 

Kun viikko-pari takaperin kertoilin teille mun hard to find lakoista, itkin siihen samaan syyssyyn sitä, miten itseäni harmittaa niin maan vietävästi, että en koskaan tätä lakkaa ole onnistunut hankkimaan. Ihanainen Amoena kertoi mulle lakan olleen juuri aiemmin huuto.netissä myynnissä ja tuli vielä seuraavana päivänä kertomaan, että nyt lakka on listattu taas. Ihan mahtavan ystävällistä, enkä voi kylliksi kiittää, koska itse en huuto.nettiä selaa ja tämäkin aarre olisi muuten itseltäni mennyt sivu suun. Nyt se on kuitenkin itselläni ja hintaa postikuluineen tuli vähemmän kuin yhdelle OPI-lakalle kaupassa Suomessa.

Salla on siis superduperonnellinen uudesta kaunokaisestaan joka tosin pääsee kynsille vasta kun keksin koristelut, jotka on juuri niin ihanat kuin ajattelen lakan olevan. 

Kyseessä on siis ihanainen Parlez-vous OPI? syksyn 2008 France kokoelmasta ja kyllä, minä tykkään tästä ihan hirveästi.

Onko joku muukin kotiuttanut ikuisuuden himotuslistalla olleita lakkoja ja on yhtä innoissaan uusista tulokkaista kuin minä?

ps. propsit itselleni kuvauspaikan valinnasta. Ei ilmeisesti riitä, että omistaa iLaitteille kajarit, jotka ovat pandan malliset (kun sitä koskettaa vasemmasta korvasta, ääni hiljenee ja kun koskettaa oikeaa korvaa, ääni koventuu), mutta sen päällä pitää jo lakkojakin kuvata. Juuri näin salla. 

No Way José

Mä päätin eilen illalla, että nyt ois vihdoin aika saada noi rusettikoristeet lipastosta piilottelemasta kynsille saakka. Pieniähän nuo söpöt rusetit on, mutta kun omistaa tällaiset kaarevat kynnet, tiesin, ettei nämä menisi täysin kynnen myötäisesti ja pelkäsin, että nämä ärsyttäisivät minua. Niin kuin olen sanonut, fimot on mun pahimpia vihollisia juuri tuosta syystä. Rusettien kanssa parin yhden hard to find kaunokaisen, nimittäin China Glazen No Way Josén.

José on mielestäni edelleenkin aivan ihana. Vaikka olen niin miljoonasti sanonut, että tällainen lila ei vain ole oma sävyni, pakko myöntää, että mun kelkkani on käännetty. Ei tää edelleenkään suosikkiväri ole, mutta viihdun hyvin nykyään myös näissä tyttöväreissä. (Terveisin eräs, joka vihasi pinkkiä ja vaaleanpunaista vielä ehkä 5 vuotta takaperin ja nykyään saan kuulla kavereilta "tottakai salla tykkää tosta kun se on vaaleanpunainen. Takinkääntäjä, pirulainen.)

Lakkaa pääsi tosiaan kolme kerrosta kynsille, jonka päälle heitin kerrosken Secheä ennen kuin painoin rusetin kosteaan lakkaan tiukasti kiinni. Niin kuin arvelinkin, ihan uloimmat reunat jäi vähän töröttämään eivätkä asettuneet kynsille täysin, mitä yritin vähän taktikoida laittamalla rusestit lähelle kynnen juurta kun ajattelin niiden kestävän siellä vähän paremmin kuin tipeissä. Tässä vaiheessa kun rusetit on hengailleet kynsillä noin 24 tuntia, yksikään ei ole vielä irronnut ja ovat selvinneet hyvin mm. nukkumisesta ja hiustenpesusta. Itseasiassa yritin tässä testata, minkä verran voimaa tarvittaisiin, että saisi rusetin irti, mutta ainakaan omat sormivoimat ei riittäneet siihen. Ja kiinnikkeenä tosiaan vaan se painaminen märkään lakkaan + kerros päällyslakkaa päällä. Siitä huolimatta, että olen vähän raapinut näillä itseäni päivän mittaan, tykkäsin näistä kyllä paljon (jos siis olisin jättänyt taas kerran dotting toolin laatikkoon). Ei musta ehkä kovin hyvää 3D koristeiden pitäjää tule, mutta nämä rusetit kyllä jaksaa miellyttää mua. Myönnettöäköön myös, että sen lisäksi, että kaverit kiusaa mun ostavan kaiken vaaleanpunaisen, ne kiusaa mun ostavan kanssa mitä tahansa missä on rusetteja. En myönnä mitään. 

Onko kukaan muu yhtä rusetti-fani kuin mitä itse olen? 

Arvonnan voittajat!

Pahoitteluni, että tässä taas kesti luvattoman kauan. Kummallista, että on liian kiireinen, vaikka olevinaan kiire ei ole mihinkään.

Random.org sai taas toimia mulla onnettarena ja tällä kertaa randomin suosikkiosallistujat olivat:

Kukkakynnet (palkinto B)

ja

reeta (palkinto A)!

Random oli vielä siinä suhteessa kiva kaveri, että arpoi mulle yhden palkinto A:ta halunneen ja yhden B palkintoa halunneen, joten kumpainenkin saa juuri sen setin, mitä toivoikin.

Lähetän teille tässä vielä illan aikana sähköpostia ja teillä on 48 tuntia aikaa vastata tai arvon uuden voittajan.

Piilotan myös kommentit tosta osallistumispostauksesta kun saan voittajien yhtystiedot, jotta kenenkään sähköposti ei jää roikkumaan tuonne kommentteihin julkiseksi. Tosin välillä olen sellainen lahopää, että se saattaa unohtua, joten saa muistuttaa, jos näyttää että olen unohtanut (:

Onnea voittajille!

Penny for your thoughts!

Viikonloppuna onnistuin tekemään löytöjä kauppakeskus Elosta, kun poikettiin siellä kotimatkalla sukulaistytön synttärijuhlilta. Sieltä tosiaan löytyi Sokos Emotion ja 3+1 päivää alet oli vielä täysillä käynnissä. Hiukan ironista, että kiersin Tampereen Sokoksen pari päivää aiemmin enkä olevinaan löytänyt mitään ostettavaa - tili kiittää, onneksi - mutta sitten tuolta pikkukaupungin laidalta olikin tarjouksia, jotka miellytti. Loppuviimein nappasin kuitenkin vain pari kynsilakkaa alekorista, jossa ne hengailivat -50% lapulla varustettuina: OPIn French Quarter For Your Thoughts viime syksyn kokoelmasta ja ikuisuuden mun ostoslistalla hengaillut Coney Island Cotton Candy. Omnomnom.

Koska ranskalaista ei tehnyt mieli ja glittersandwichitkään ei oikein napanneet, pääsi harmaa ranskalaiskolikko kynsille ensimmäisinä. Niin kuin tuosta pullosta huomaa, lakassa kemikaalit oli päässet vähän erottumaan toisistaan pullon alareunasta ja sitkeästä ravistelusta huolimatta, ihan kaikki noista alareunoista ei suostunut täysin sekoittumaan. Eipä se itseäni ainakaan haittaa. Hintalapusta oli hauska huomata, miten tämä lakka on ensiksi ollut -20% alessa (13,20), sitten tasan kympillä tarjouksessa ja nyt se vasta pääsi omaan kokoelmaani ja hintaa jäi 8,40. Ehkei harmaa ole ihan se perinteisin väri kynsillä ja siksi tätä kukaan ei ollut aiemmin pelastanut. 

Lakka levittyi itselläni toiseen käteen tosi kauniisti, toisen kanssa taas oli vähän ongelmia - uskon, että enemmän lakkaajalla itsellään kuin lakalla. Kaksi kerrosta olisi peittänyt, mutta omat kynnet sai kolmannenkin pintaan ennen tarroja. Tarrat on tosiaan ebaystä joskus ostettuja ja tykkään näistä kyllä kovin. Nättejä perhosia. Laitoin tarrojen päälle tosiaan Models Ownin 3-in-1 päällyslakkaa, jotta tarrojen reunat ei varmasti kupruilisi, mikä sitten tottakai aiheutti vähän ilmakuplia kynsille. Pysyn pikakuivattavissani tästä lähtien! 

Olen harvoin ihan sinut tällaisten mutaisten harmaiden kanssa, koska jotenkin nämä ei ihan ole omia sävyjäni, mutta näissä viihdyin kyllä itse hyvin. Mitä mieltä muut on?

Baby you're hot stuff

Jotenkin ironisesti päätin käyttää sitä Mirrorball lakkaa seuraavaksi, jonka sanoin olevan ainakin itselleni varmasti se kaikkein vaikein yhdistää. En oikein edes itse tiedä miksi, mutta oli vain pakko koittaa ja tällä kertaa ei menty onneksi mielestäni yhtä pahasti takalisto edellä puuhun kuin mitä eilen. Kynsille siis pääsi pinkkivoittoinen Hot Stuff piristämään päivää. 

Viisastuin eilisestä sen verran, että valitsin tällä kertaa pohjaksi vaalean lakan, enkä lähtenyt riskeeraamaan taas tumman pohjan päälle. Pohjalle siis China Glazen Encouragement kertaa neljä muistaakseni. Tämä on pari-kolme vuotta sitten ilmestynyt Breast Cancer Awareness lakka China Glazelta: todella vaalea baby pink glass flecked shimmerillä. Kaunis tapaus. Päälle sitten vielä kerros Hot Stuffia, joka tosiaan on tiheintä glitteriä noista Mirrorballeista, mutta ohuella kerroksella kynsistä tuli tosi kivat. Vaikka tässäkin on noita mylar hippusia, ne ei tässä lakassa törötttäneet kynsiltä oikeastaan yhtään, eikä tullut nyplättyä kynsiä yhtään liikaa päivän aikana. 

Tässä ennen lakkojen poistoa kokeilin vielä levittää ranskislakkaa yhden kynnen päälle testatakseni miltä tämä sandwichina näyttäisi ja lopputulos oli kiva. Harmi, että myöhä kellonaika esti kuvan nappaamisen. 

Nyt taidan pitää ainakin päivän taukoa näistä glittereistä ennen kun saan yliannostuksen kimallusta ainakaan ihan heti. Nyt kun vielä keksisi mitä kynsilleen haluaisi tehdä, menisi hyvin...

Freak / Lunatic!

Ainahan ihminen oppii jotain uutta; tänään opin ainakin sen, että Modelsin Mirrorballeja on aika mahdotonta kuvata tummalla pohjalla silloin kun lakan glittereiden sävy on liian lähellä pohjalakan sävyä. Tämän päivän tuloksena oli kynnet, jotka on kauniit kyllä luonnossa, mutta jotka kameran linssin läpi ei kyllä tykkää näyttää kauneuttaan. Tai sitten minä en vain osaa käyttää kameraani, mutta tässä olisi ainut edes semi-julkaisukelpoinen otos, sekin keinovalossa illalla otettu. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta... 

Freak Out! oli kuitenkin ensimmäinen ballssi, joka pääsi kynsille. Jostain syystä tämä sininen aiheutti suurimmat sydämmentykytykset omalla kohdallani ja tiesin heti myös, että Orlyn Lunar Eclipse olisi se kaveri, jolle haluaisin tämän friikin parittaa.

On ehkä typerää sanoa, että "joo, kyllä nää oikeasti näytti luonnossa kivoilta, kamera ei vaan totellut", mutta kerrankin se on totta. Ehkä saan minäkin tuota syytä pari kertaa elämässä käyttää. Pohjalla siis Lunar Eclipse x3, jonka ehkä vasta eilen tajusin olevan yksi lempi sinisiäni. Aina kun haetaan tietynlaista sinisen sävyä, tartun tähän tämän mielettömän shimmerin ja kauniin jäljen takia. Jotenkin hassua, että tämä melko tavallinen sininen on koko Cosmic FX kokoelman käytetyin lakka omalla kohdallani, vaikka luulin, että tätä tulisi kaikkein vähiten käytettyä. (Halley's Comet on edelleen sen kokoelman kaunein lakka, mutta käytän mielummin jotain sen monesta dupesta jostain syystä.)

Freak Out!ia on sinisen lakan päällä yksi kerros, joka oli kohtalaisen helppo levittää, vaikka muutamiin kynsiin jouduin ehkä vähän kalastelemaan noita vaaleansinisiä foliopaloja pullosta. Tässä on vaan yksi ongelma, mä olen todella huono sietämään sitä, että noita foliopalasia töröttää kynsiltä ja nypin helposti pois niitä, jotka eniten ärsyttää. No mutta, kauneuden eteen pitää kärsiä!

Mulla ei nyt riitä yhtään enempää juttua, joten ehkä tää oli tässä tällä erää. Sen voin vielä sanoa, että vaikka lupaisin arvonnan voittajia mahdollisimman pian julkaistaviksi, se varmaan venyy tähän iltaan väkisin, kun en olettanut, että tänä viikonloppuna ei hirveästi olekaan aikaa mihinkään ylimääräiseen. Mutta kärsivällisyys kannattaa!

You've got some balls!

*pahoittelen pientä kuvaspämmiä...*

Kävin tänään (okei, eilen, kun kirjoitan tän taas illalla aamuksi ajastetuksia, mutta anyways) taas kerran postissa. Eilen olin jo ihan innoissani postille löytäessäni kun ajattelin, että mun Mirrorballsit olisi vihdoin saapuneet, mutta siellä odottikin mua toinen paketti, jonka sisältö löytyy postauksen alalaidasta.

Tänään sitten taas postiluukussa odotti uusi pakettikortti Briteistä. Tällä kertaa kyseessä oli onneksi kirjattu kirje, koska meidän posti on siitä tyhmä, että jos paketti jaetaan perjantai aamuna eikä se mahdu postilaatikkoon (eikä toiveitakaan, että meillä posteljooni kävisi soittamassa ovikelloa paketin kanssa), voi sen hakea vasta seuraavana arkipäivänä meillä postista. Olisi siis ärsyttänyt suunnattomasti tietää, että mun rakkaat olisi joutuneet viettämään viikonlopun postissa. Okei, ehkä vähän liikaa tunteita yksistä kynsilakoista, mutta kuitenkin. 

Lakat oli pakattu pienellä laatikon sisällä laatikon sisällä laatikko -periaatteella, jota oli huvittava availla. Tässä tosiaan se pienin laatikko, joka paljastui kaiken sisältä ja jonka sisällä lakat Suomeen matkustivat. Pientä kritiikkiä esittäisin Models ownille siitä, että tuon laatikon sisällä lakat hengailivat ihan ilman minkäänlaisia pehmusteita, mutta onneksi isommat laatikot tämän ympärillä suojasivat lakkoja tarpeeksi, eikä yksikään ollut rikkoutunut. 

Ihanatihanatihanat mirrorballsit. Mä en voi mitään sille, kun joka kerta kun kirjoitan Mirrorball niin tulee vaan mieleen Gilmoren tytöistä tämä kohta: 

[Lorelai is buying collector's stamps while Luke is signing for his divorce]

Lorelai: Do you have any Lucille Balls left? 

Kirk: Yes, I have some Balls.

[Luke stares at him] 

Saattaa olla, että itse rakastan vaan Gilmoren tyttöjä kaksi kertaa enemmän kuin kenenkään oman ikäiseni edes tarvitsisi, mutta tuo nyt sattuu vaan olemaan yksi maailman parhaista hyvänmielensarjoista. Katsoin taas vaihteeksi loppukesän aikana tuosta sarjasta 4-7 kaudet ehkä miljoonannen kerran ja viihdytän taas ihmisiä jakamalla tyhmiä Gilmore Girls lainauksia ympäriinsä. 

Okei, palataan lakkoihin.

Kuuden lakan box setissä, jossa tilasin, tuli mukana myös Models Ownin 3-in-1 Top Coat/ Base Coat/ Gloss lakka mukana. Mulla tää jää varmaan aika turhaksi kaveriksi kun en pahemmin kirkkaita lakkoja osaa käyttää, mutta voihan tätä yrittää aina johonkin juttuihin, vaikka strassien kiinnittämiseen, käyttää.

Ensimmäinen ballssi on kuitenkin kultaisen-vihreä Disco Inferno. 

(Kenellä alkaa soimaan tämä päässä joka kerta kun lukee lakan nimen: 

Back to 2005 anyone?) 

Okei, takasin asiaan :D Lakassa kultainen on selvästi pullossa ehkä dominoivin väri, mutta oikeasti lakka sisältää kultaisten mylar-palasten lisäksi pientä oranssia ja vihreää glitteriä ja oransseja hex-glittereitä. Nomnom. Vaikka tämä ihana onkin, ehkä kuitenkin se vähiten suosikki itselleni.

Sinistä, vihreää ja kultaa sisältävä Dancing Queen on kauneutta pullossa - tai Abbaa pullossa, niin kuin omat aivoni sanoo. En pidä Mamma Mia!sta leffana, mutta se kohta, jossa soi Dancing Queen, on mielestäni aivan ihana. Ja ihana on myö tämä lakka, jossa on pientä kultaista hilettä, vähän isompaa kultaista, sinistä ja vihreää hex-glitteriä, sekä salmiakan muotoisia ja epämääräisiä mylar paloja. Nam. Luulen, että tällä saisi kivat glittersandwichit. 

Kolmas lakka on sininen Freak Out! (Lisää musiikkia, anyone?). Tämä sininen on pullon perusteella ehkä oma suosikkini. Tämä kaunokainen sisältää pientä pinkkiä glitteriä, isompaa sinistä hex-glitteriä, sinistä tikkuhilettä ja mylar palasia. Jännä coctail erilaisia hileitä, joka ainakin omaan silmääni on tosi kaunis ja harmoninen. 

Neljäs lakka on violetti Boogie Nights. (Ouh sweet 70s). Tässä lakassa on violetinpinkkiä pientä ja hex glitteriä, sekä vaaleanvioletteja mylar palasia. Nättihän tämäkin on kuin mikä. 

Viimeisenä vielä pinkki Hot Stuff! Pakko kai tähän on linkittää vielä Donna Summeriakin, kun muitakin biisejä olen fiilistellyt. Tämä pinkki vaikuttaa koostumukseltaan näistä tiheimmältä, koska tässä on todella pientä pinkkiä glitteriä paljon pohjassa. Pinkin glitterin lisäksi tässä on myös kultaisia neliöitä ja monivärisiä salmiakkihippusia. Mä luulen, että kaikista lakoista tää saattaa olla vaikein mulle yhdistettäväksi, kun tämä näyttää koostumukseltaan muita tiheämmältä ja en oikein tiedä miten tämän yhdistäisin, mutta testaillaan.

Nyt kun on fiilistelty 70-luvun musiikkia tarpeeksi (tykkään sattumoisin näistä lakkojen nimistä kovasti), voidaan siirtyä siihen toiseen pakettiin. (Tälleen muuten sivuhuomautuksena voin sanoa, että tiedän kyllä Disco Infernon nimen tulevan The Trammpsien biisistä, mutta mulle Disco Inferno on aina ja ikuisesti muisto teinivuosista ja 50 Centistä). 

Se toinen paketti, jonka hain postista, sisälsi räpsyttimiä muuuuuutamana parin. Vaikka mä olen ihan yleisellä tasolla ihan sinut omien ripsieni kanssa - mitä ne nyt on blondit kuin mitkä enkä jaksa värjätä - on ne ihan kivan tuuheat, vaikka ei olekaan maailman pisimmät. Joten ihan day to day elämässä selvitään ripsivärin kanssa ihan hyvin. Sillon kuitenkin kun käy ulkona, tykkään käyttää tekoripsiä aika paljonkin. Ostan yleensä H&M:ltä 4,95e maksavia ripsiä, jotka ei ehkä ole maailman laadukkaimpia, mutta ajavat asiansa ihan hyvin. Mä en edes tiedä kuinka paljon rahaa käytin ripsiin viime vuoden ainaka, kun mulla on vähän paha tapa ärsyyntyä niihin aina viimeistään siinä vaiheessa kun olen kotimatkalla ja ne ei oikein ikinä löydä tietään uusiokäyttöön. 

Siksi päätinkin ostaa ebaystä mooonta paria ripsiä laatikkoon ja kun hintaa on sen verran vähän, ei todellaaan haittaa, vaikka nämä olisivat joko laadun, tai käyttäjän, puolesta kertakäyttö kamaa. Ostin myös Duon ripsiliimaa, jos joskus vaikka oppisin pitämään ripsiliiman tallessa. Duolla hintaa oli noin kuusi euroa (se ei ole vielä saapunut, siksi siitä ei ole kuvaa) ja 40 paria ripsiä maksoin muistaakseni noin 4,5e. Kyllä, ehkä ei haittaa, vaikka olisivat kertakäyttökamaa, jos ostin 40 paria halvemmalla kun viime vuonna ostin melkein viikottain yhden parin. 

Ensimmäisenä nättejä eroteltuja ripsiä, jotka on aika tuuheita, mutta mun raskailla luomilla luulen, että nämä ei ole liian dominoivia. 

Seuraavaksi luonnollisimman näköiset kaverit, joissa on kaikkein pisin ripsiranka näistä ja siksi ovat paketissa vähän venkurallaan kanssa. Näitä voisin kuvitella käyttäväni joskus arkimeikissäkin, jos pitäisi pitää arkisessa tilanteessa itsensä edustavana pitkään.

Kaikkein pelottavimman on extratuuheat ripset, joissa keskikohta on kaikkein pisin. Itse yleensä tykkään eniten sellaisista ripsistä, jotka pitenee ulkonurkkaa kohti ja näiden tuuheuden takia saattaa olla, että nämä jää lähinnä naamiaiskäyttöön itselläni. Pitää tosin kokeilla jonkun bilimeikin kanssa, mun silmät yllättää välillä kuinka tuuheat ripset niihin sopiikaan. 

Itse odotin eniten näitä sik-sak ripsiä, joita koskaan en ole koittanut, mutta jotka kuitenkin näyttävät ainakin muiden silmissä tosi kivoilta. 

Nyt mulla tosiaan on ripsiä varmaan seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi, kun en aina edes jaksa näitä käyttää kun olen lähdössä ulos. Halvalla hinnalla kannatti kyllä ostaa kun nyt voi huoletta käyttää näitä eikä tarvi miettiä, että menettää paljon rahaa aina käyttäessä yksiä ripsiä vaan kerran kun näillä tosiaan on yhdellä parilla hintaa se ehkä 0,11 euroa. 

Siinä olis mun tän hetken uusimmat ostokset, joista tykkään kaikista kyllä tosi paljon. Nyt pitäisi ehkä ajastaa tää aamulle ja mennä lakkailemaan ekalla ihanalla Mirrorballilla kynsiä. Vieläkö ihmiset jaksaa Mirrorball kuvia, vai alkaako ne kyllästyttämään jo, kun niin moni suomalainen bloggaaja esittelee omia kultasiaan?

Road House Blues

Cräkläillään jälleen kerran. Mulla tuli eilen illalla hirveä mieliteko käyttää kynsille tummansinistä lakkaa. Ensimmäinen idea oli lakata kynnet vaan tummansinisellä ja jättää sellaisiksi, koska toivoin, että postissa olisi odottaneet Models Ownilta tilatut Mirrorball lakat. Eipä odottaneetkaan, joten ehkä ihan hyvä, että tuli valittua vielä tuo Crushed Candy crackle tumman sinisen päälle kun se laatikossa niin kutsuvasti pilkotti tuon tumman OPIn lähellä. 

Olisikohan ehkä aika ostaa lisää säilytystilaa lakoille, jos tällä hetkellä mun "helmerissä" on samassa laatikossa sulassa sovussa OPIn cremet, Essiet, China Glazen cracklet ja Orlyn lakat. Ja kyllä, se laatikko on täynnä. 

Viime syksynä OPIn Touring America kokoelmassa julkaistu tummansininen Road House Blues tuli viime syksynä tilattua lähinnä täytelakkana yhteen tilaukseen. Mulla on pari tummaa sinistä kyllä laatikossa, mutta jostain syystä tätäkin teki mieli. Näköjään melkein vuosi siinä kesti ennen kuin kaunokainen kynsille pääsi, mutta jää ehdottomasti mun kokoelmaan aivan ihanan koostumuksensa vuoksi. Tämä nimittäin levittyi kuin unelma ja yksi kerros riitti peittämään mun kynnet. Yksi kerros, kyllä.
Päälle tosiaan vielä se China Glazen Crushed Candy crackle, jonka levitin tarkoitukselle vinoon ja aika paksuna kerroksena, että sain kynsille isoja halkeamia. Itse ainakin tykästyin tähän väriyhdistelmään kovasti ja vaikka cracklet onkin aika yksinkertaisia loppuviimein lakkauksina, tykkään näistä kyllä kovasti. Paljon kivempi trendi kuin magneettilakat omasta mielestäni. Helppoa ja nopeaa!

Mitä mieltä muut on, onko cracklet vielä in vai joko niiden aika on mennyt? Itse jaksan näistä varmasti vuosienkin päästä pitää, jolloin muut pitää näitä typeränä vanhana trendinä.

ps. arvontaan voi osallistua vielä tänään klo 14 saakka. Tarkemmat ohjeet löytyy tästä postauksesta.

pps. hyvää synttäriä omalle blogilleni. Kolme vuotta on yhdessä jo eteenpäin kuljettu ja toivottavasti jatketaan vielä pitkään toisiamme!

Nfu Oh #66

Jostain kumman syystä vaikka olen omistanut Nfu Oh vihreän hololakan jo melkein pari vuotta, en ole koskaan sitä muistanut tänne saakka kuvata. Melkoisen ironista, ottaen huomioon, että tämä on kuitenkin tosi kiva lakka, joka vierailee kynsilläni kohtuullisen useasti (kirjoitin ensin upeasti...). Eilen tosiaa piti kehittää taas jotain nopeaa kynsille, joten valitsin tämän sävyn toiveissa siitä, että vihdoin ehtisin lakan kuvaamaan ja tänne jopa esittelemään.

Kaikessa provosoivuudessaan mun mielestä Nufujen pullo on edelleen ihan mielettömän kaunis ja nämä holo-upeudet sopii näihin pulloihin kuin nakutettu. Tällä kertaa en edes käyttänyt Aqua Basea lakkauksen alla kun idea hololakasta lähti vasta siinä vaiheessa kun aluslakat oli jo kynnellä. Ihan hyvin levittyi paksuilla kerroksilla myös normaalin aluslakan päälle, mistä olin onnellinen. Kolmella kerroksella peitti hyvin ja pakko taas kerran ihastella tämän holoisuutta. Vaikka ainakin täällä on ollut ihan mega pilvinen ja sateinen päivä, sateenkaaret löytyy kynneltä siitä huolimatta. 

Toteutin eilisen ideani kolmion muotoisista tipeistä, tällä kertaa tosin siten, että alla olevaa lakkaa jäi aika paljon näkyviin, kun en halunnut peittää holoa liikaa. Mainittakoon, että ainakin Kissin tippitarrat on ihan sieltä ja syvältä. Ei meinaa millään pysyä paikallaan. Ihan liian paksuja ovat, pirulaiset. Musta päällä on Nfu Oh musta jelly ja lakkaus sai selvitä päällyslakatta koko päivän. Yllättävän hyvin kesti kyllä. 

Nyt pitää ajastaa tämä huomiselle aamulle, pistää pää tyynyyn ja toivoa, että huominen päivä olisi parempi kuin tämä päivä. Tällekin päivälle suunnitelmat oli kivat, ne jäi vaan toteutumatta kun eräs bloggaaja päätti aloittaa päivän pyörtymällä, joten siitä ei kovin pitkälle päästy loppuviimein. Toivotaan siis, että nyt menisi paremmin!

Kasaria

En ole ihan varma menisikö nää kynnet enemmän 80-luvun vai 90-luvun puolelle, mutta olkoot otsikon mukaan kasaria. Itsehän olen elänyt kunnioitettavat kolme päivää tuolla kultaiseksikin nimetyllä 80-luvulla, joten itseni on ehkä paha alkaa pätemään siinä, kummalle aikakaudelle neonvärit enemmän kuului. Muistain ainakin meidän vanhempien ulkovaatteet 90-luvun alusta ja ne mukaili vähän näitä tämän lakkauksen värejä. Pitäisi ehkä joskus löytää ne takit ja esitellä äidille, että lähtisikö se vielä niissä laskettelemaan. Ehkä vähän ilkeää pitää mennyttä muotia mauttomana, mutta samalla irvistelen jo nyt niille vaatteille, mitä muutama vuosi sitten käytin - ja irvistelen mm. oman siskon legginsseille, mitä ei musta vieläkään saisi pitää kuin pitkien tunikojen, mekkojen tai hameiden kanssa. Sanoo eräs takinkääntäjä, jonka lemppari lentovaatteiksi on nousseet jättimäinen huppari (joka onneksi roikkuu lähempänä polvitaipeita) ja legginssit. Me gusta. 

Jotta varmasti ei vielä mentäisi kynsiin, niin voisiko joku kertoa mulle miten ihmeessä muhun onnistui keväällä puremaan joku esanjalaiskärpänen fuerteventuralla hotellissa, jossa ei ympärillään kuullut kuin saksaa tai ranskaa. Siitä lähtien tekisi mieli tervehtiä jokaista sanalla 'hola' ja muutenkin käyttää sitä mun kuuden sanan espanjan sanavarastoani. Tai sitten ratkaisu on siinä, että mitä enemmän ranskaa opin, sitä helpompi on sen sukulaiskieliä sisäistää. 

Miksi kirjoitan tätä? Ajatuksen virtaa, huoh, siirrytään siis kynsiin! 

Eilinen idea kynsiin oli tosiaan pohjalle Zoyan sininen Phoebe ja tippitarroja apuna käyttäen juureen kolmionmuotoinen ruffian manikyyri. Vaikka olevinaan laitoin tippitarrat kuivaan lakkaan, puolet kynsistä meni pilalle tarrojen poistamisen kohdalla ja kellon ollessa lähempänä yhtä yöllä, oli mun vähän pakko keksiä nopea uusi idea. Uutta ideaa pääsi toteuttamaan kolme Zoyan mattalakkaa, koska ne ainakin kuivuisi nopeasti. 

Pohjalla kaksi kerrosta vihreää Mitzi lakkaa. Kyseessä on kellertävän vihreä mattalakka, sellainen vaaleaa Shrekin sävyä hapuileva kaveri. Aika saman sävyinen China Glazen Electric Pineapplen kanssa kun ne tossa sängyllä vierekkäin hengailevat. Kynnen keskelle vinosti kerros pinkkiä Lollyä, joka on myöskin matta lakka vaikka shimmeriä. Päälimmäiseksi vielä tuo sininen Phoebe, joka on turkoosi shimmeriä sisältävä matta. Nämä kuivui onneksi verrattaen nopeasti, että pääsi bloggaajakin nukkumaan ilman, että tarvi kynsiä varoa.

Päivän katseltuani näitä kavereita tajusin vasta, että Sonnehan julkaisi samanlaiset viivakynnet just toissapäivänä. En tiedä oliko idea jäänyt alitajuntaan pyörimään kun jotain nopeaa piti keksiä, vaikka toisaalta aika yleisiähän tällaiset peruskynnet on. Huvitti vaan itseänikin kun tajusin tosiaan vasta pitkän pähkäilyn jälkeen minkä takia kynsien idea on aika tuttu...

Kertoilkaas mitä tykkäsitte mun kasari-hirvitys-kynsistä? Itse jatkan espanjan opettamista itselleni kirjoittamalla yksittäisiä sanoja google translateen ja katsomalla mitä saan vastaukseksi (I know, maailman huonoin lähde oppia). Voisi ehkä olla fiksua kaivaa tuolta hyllystä ranskan peruskielioppi ja tehtäväkirja esille ja opiskella mielummin kieltä, jonka oppimiseen olisi edes realistiset mahdollisuudet.