Ainahan ihminen oppii jotain uutta; tänään opin ainakin sen, että Modelsin Mirrorballeja on aika mahdotonta kuvata tummalla pohjalla silloin kun lakan glittereiden sävy on liian lähellä pohjalakan sävyä. Tämän päivän tuloksena oli kynnet, jotka on kauniit kyllä luonnossa, mutta jotka kameran linssin läpi ei kyllä tykkää näyttää kauneuttaan. Tai sitten minä en vain osaa käyttää kameraani, mutta tässä olisi ainut edes semi-julkaisukelpoinen otos, sekin keinovalossa illalla otettu. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta...
Freak Out! oli kuitenkin ensimmäinen ballssi, joka pääsi kynsille. Jostain syystä tämä sininen aiheutti suurimmat sydämmentykytykset omalla kohdallani ja tiesin heti myös, että Orlyn Lunar Eclipse olisi se kaveri, jolle haluaisin tämän friikin parittaa.
On ehkä typerää sanoa, että "joo, kyllä nää oikeasti näytti luonnossa kivoilta, kamera ei vaan totellut", mutta kerrankin se on totta. Ehkä saan minäkin tuota syytä pari kertaa elämässä käyttää. Pohjalla siis Lunar Eclipse x3, jonka ehkä vasta eilen tajusin olevan yksi lempi sinisiäni. Aina kun haetaan tietynlaista sinisen sävyä, tartun tähän tämän mielettömän shimmerin ja kauniin jäljen takia. Jotenkin hassua, että tämä melko tavallinen sininen on koko Cosmic FX kokoelman käytetyin lakka omalla kohdallani, vaikka luulin, että tätä tulisi kaikkein vähiten käytettyä. (Halley's Comet on edelleen sen kokoelman kaunein lakka, mutta käytän mielummin jotain sen monesta dupesta jostain syystä.)
Freak Out!ia on sinisen lakan päällä yksi kerros, joka oli kohtalaisen helppo levittää, vaikka muutamiin kynsiin jouduin ehkä vähän kalastelemaan noita vaaleansinisiä foliopaloja pullosta. Tässä on vaan yksi ongelma, mä olen todella huono sietämään sitä, että noita foliopalasia töröttää kynsiltä ja nypin helposti pois niitä, jotka eniten ärsyttää. No mutta, kauneuden eteen pitää kärsiä!
Mulla ei nyt riitä yhtään enempää juttua, joten ehkä tää oli tässä tällä erää. Sen voin vielä sanoa, että vaikka lupaisin arvonnan voittajia mahdollisimman pian julkaistaviksi, se varmaan venyy tähän iltaan väkisin, kun en olettanut, että tänä viikonloppuna ei hirveästi olekaan aikaa mihinkään ylimääräiseen. Mutta kärsivällisyys kannattaa!
Kävin tänään (okei, eilen, kun kirjoitan tän taas illalla aamuksi ajastetuksia, mutta anyways) taas kerran postissa. Eilen olin jo ihan innoissani postille löytäessäni kun ajattelin, että mun Mirrorballsit olisi vihdoin saapuneet, mutta siellä odottikin mua toinen paketti, jonka sisältö löytyy postauksen alalaidasta.
Tänään sitten taas postiluukussa odotti uusi pakettikortti Briteistä. Tällä kertaa kyseessä oli onneksi kirjattu kirje, koska meidän posti on siitä tyhmä, että jos paketti jaetaan perjantai aamuna eikä se mahdu postilaatikkoon (eikä toiveitakaan, että meillä posteljooni kävisi soittamassa ovikelloa paketin kanssa), voi sen hakea vasta seuraavana arkipäivänä meillä postista. Olisi siis ärsyttänyt suunnattomasti tietää, että mun rakkaat olisi joutuneet viettämään viikonlopun postissa. Okei, ehkä vähän liikaa tunteita yksistä kynsilakoista, mutta kuitenkin.
Lakat oli pakattu pienellä laatikon sisällä laatikon sisällä laatikko -periaatteella, jota oli huvittava availla. Tässä tosiaan se pienin laatikko, joka paljastui kaiken sisältä ja jonka sisällä lakat Suomeen matkustivat. Pientä kritiikkiä esittäisin Models ownille siitä, että tuon laatikon sisällä lakat hengailivat ihan ilman minkäänlaisia pehmusteita, mutta onneksi isommat laatikot tämän ympärillä suojasivat lakkoja tarpeeksi, eikä yksikään ollut rikkoutunut.
Ihanatihanatihanat mirrorballsit. Mä en voi mitään sille, kun joka kerta kun kirjoitan Mirrorball niin tulee vaan mieleen Gilmoren tytöistä tämä kohta:
[Lorelai is buying collector's stamps while Luke is signing for his divorce]
Saattaa olla, että itse rakastan vaan Gilmoren tyttöjä kaksi kertaa enemmän kuin kenenkään oman ikäiseni edes tarvitsisi, mutta tuo nyt sattuu vaan olemaan yksi maailman parhaista hyvänmielensarjoista. Katsoin taas vaihteeksi loppukesän aikana tuosta sarjasta 4-7 kaudet ehkä miljoonannen kerran ja viihdytän taas ihmisiä jakamalla tyhmiä Gilmore Girls lainauksia ympäriinsä.
Okei, palataan lakkoihin.
Kuuden lakan box setissä, jossa tilasin, tuli mukana myös Models Ownin 3-in-1 Top Coat/ Base Coat/ Gloss lakka mukana. Mulla tää jää varmaan aika turhaksi kaveriksi kun en pahemmin kirkkaita lakkoja osaa käyttää, mutta voihan tätä yrittää aina johonkin juttuihin, vaikka strassien kiinnittämiseen, käyttää.
Ensimmäinen ballssi on kuitenkin kultaisen-vihreä Disco Inferno.
(Kenellä alkaa soimaan tämä päässä joka kerta kun lukee lakan nimen:
Back to 2005 anyone?)
Okei, takasin asiaan :D Lakassa kultainen on selvästi pullossa ehkä dominoivin väri, mutta oikeasti lakka sisältää kultaisten mylar-palasten lisäksi pientä oranssia ja vihreää glitteriä ja oransseja hex-glittereitä. Nomnom. Vaikka tämä ihana onkin, ehkä kuitenkin se vähiten suosikki itselleni.
Sinistä, vihreää ja kultaa sisältävä Dancing Queen on kauneutta pullossa - tai Abbaa pullossa, niin kuin omat aivoni sanoo. En pidä Mamma Mia!sta leffana, mutta se kohta, jossa soi Dancing Queen, on mielestäni aivan ihana. Ja ihana on myö tämä lakka, jossa on pientä kultaista hilettä, vähän isompaa kultaista, sinistä ja vihreää hex-glitteriä, sekä salmiakan muotoisia ja epämääräisiä mylar paloja. Nam. Luulen, että tällä saisi kivat glittersandwichit.
Kolmas lakka on sininen Freak Out! (Lisää musiikkia, anyone?). Tämä sininen on pullon perusteella ehkä oma suosikkini. Tämä kaunokainen sisältää pientä pinkkiä glitteriä, isompaa sinistä hex-glitteriä, sinistä tikkuhilettä ja mylar palasia. Jännä coctail erilaisia hileitä, joka ainakin omaan silmääni on tosi kaunis ja harmoninen.
Neljäs lakka on violetti Boogie Nights. (Ouh sweet 70s). Tässä lakassa on violetinpinkkiä pientä ja hex glitteriä, sekä vaaleanvioletteja mylar palasia. Nättihän tämäkin on kuin mikä.
Viimeisenä vielä pinkki Hot Stuff! Pakko kai tähän on linkittää vielä Donna Summeriakin, kun muitakin biisejä olen fiilistellyt. Tämä pinkki vaikuttaa koostumukseltaan näistä tiheimmältä, koska tässä on todella pientä pinkkiä glitteriä paljon pohjassa. Pinkin glitterin lisäksi tässä on myös kultaisia neliöitä ja monivärisiä salmiakkihippusia. Mä luulen, että kaikista lakoista tää saattaa olla vaikein mulle yhdistettäväksi, kun tämä näyttää koostumukseltaan muita tiheämmältä ja en oikein tiedä miten tämän yhdistäisin, mutta testaillaan.
Nyt kun on fiilistelty 70-luvun musiikkia tarpeeksi (tykkään sattumoisin näistä lakkojen nimistä kovasti), voidaan siirtyä siihen toiseen pakettiin. (Tälleen muuten sivuhuomautuksena voin sanoa, että tiedän kyllä Disco Infernon nimen tulevan The Trammpsien biisistä, mutta mulle Disco Inferno on aina ja ikuisesti muisto teinivuosista ja 50 Centistä).
Se toinen paketti, jonka hain postista, sisälsi räpsyttimiä muuuuuutamana parin. Vaikka mä olen ihan yleisellä tasolla ihan sinut omien ripsieni kanssa - mitä ne nyt on blondit kuin mitkä enkä jaksa värjätä - on ne ihan kivan tuuheat, vaikka ei olekaan maailman pisimmät. Joten ihan day to day elämässä selvitään ripsivärin kanssa ihan hyvin. Sillon kuitenkin kun käy ulkona, tykkään käyttää tekoripsiä aika paljonkin. Ostan yleensä H&M:ltä 4,95e maksavia ripsiä, jotka ei ehkä ole maailman laadukkaimpia, mutta ajavat asiansa ihan hyvin. Mä en edes tiedä kuinka paljon rahaa käytin ripsiin viime vuoden ainaka, kun mulla on vähän paha tapa ärsyyntyä niihin aina viimeistään siinä vaiheessa kun olen kotimatkalla ja ne ei oikein ikinä löydä tietään uusiokäyttöön.
Siksi päätinkin ostaa ebaystä mooonta paria ripsiä laatikkoon ja kun hintaa on sen verran vähän, ei todellaaan haittaa, vaikka nämä olisivat joko laadun, tai käyttäjän, puolesta kertakäyttö kamaa. Ostin myös Duon ripsiliimaa, jos joskus vaikka oppisin pitämään ripsiliiman tallessa. Duolla hintaa oli noin kuusi euroa (se ei ole vielä saapunut, siksi siitä ei ole kuvaa) ja 40 paria ripsiä maksoin muistaakseni noin 4,5e. Kyllä, ehkä ei haittaa, vaikka olisivat kertakäyttökamaa, jos ostin 40 paria halvemmalla kun viime vuonna ostin melkein viikottain yhden parin.
Ensimmäisenä nättejä eroteltuja ripsiä, jotka on aika tuuheita, mutta mun raskailla luomilla luulen, että nämä ei ole liian dominoivia.
Seuraavaksi luonnollisimman näköiset kaverit, joissa on kaikkein pisin ripsiranka näistä ja siksi ovat paketissa vähän venkurallaan kanssa. Näitä voisin kuvitella käyttäväni joskus arkimeikissäkin, jos pitäisi pitää arkisessa tilanteessa itsensä edustavana pitkään.
Kaikkein pelottavimman on extratuuheat ripset, joissa keskikohta on kaikkein pisin. Itse yleensä tykkään eniten sellaisista ripsistä, jotka pitenee ulkonurkkaa kohti ja näiden tuuheuden takia saattaa olla, että nämä jää lähinnä naamiaiskäyttöön itselläni. Pitää tosin kokeilla jonkun bilimeikin kanssa, mun silmät yllättää välillä kuinka tuuheat ripset niihin sopiikaan.
Itse odotin eniten näitä sik-sak ripsiä, joita koskaan en ole koittanut, mutta jotka kuitenkin näyttävät ainakin muiden silmissä tosi kivoilta.
Nyt mulla tosiaan on ripsiä varmaan seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi, kun en aina edes jaksa näitä käyttää kun olen lähdössä ulos. Halvalla hinnalla kannatti kyllä ostaa kun nyt voi huoletta käyttää näitä eikä tarvi miettiä, että menettää paljon rahaa aina käyttäessä yksiä ripsiä vaan kerran kun näillä tosiaan on yhdellä parilla hintaa se ehkä 0,11 euroa.
Siinä olis mun tän hetken uusimmat ostokset, joista tykkään kaikista kyllä tosi paljon. Nyt pitäisi ehkä ajastaa tää aamulle ja mennä lakkailemaan ekalla ihanalla Mirrorballilla kynsiä. Vieläkö ihmiset jaksaa Mirrorball kuvia, vai alkaako ne kyllästyttämään jo, kun niin moni suomalainen bloggaaja esittelee omia kultasiaan?
Cräkläillään jälleen kerran. Mulla tuli eilen illalla hirveä mieliteko käyttää kynsille tummansinistä lakkaa. Ensimmäinen idea oli lakata kynnet vaan tummansinisellä ja jättää sellaisiksi, koska toivoin, että postissa olisi odottaneet Models Ownilta tilatut Mirrorball lakat. Eipä odottaneetkaan, joten ehkä ihan hyvä, että tuli valittua vielä tuo Crushed Candy crackle tumman sinisen päälle kun se laatikossa niin kutsuvasti pilkotti tuon tumman OPIn lähellä.
Olisikohan ehkä aika ostaa lisää säilytystilaa lakoille, jos tällä hetkellä mun "helmerissä" on samassa laatikossa sulassa sovussa OPIn cremet, Essiet, China Glazen cracklet ja Orlyn lakat. Ja kyllä, se laatikko on täynnä.
Viime syksynä OPIn Touring America kokoelmassa julkaistu tummansininen Road House Blues tuli viime syksynä tilattua lähinnä täytelakkana yhteen tilaukseen. Mulla on pari tummaa sinistä kyllä laatikossa, mutta jostain syystä tätäkin teki mieli. Näköjään melkein vuosi siinä kesti ennen kuin kaunokainen kynsille pääsi, mutta jää ehdottomasti mun kokoelmaan aivan ihanan koostumuksensa vuoksi. Tämä nimittäin levittyi kuin unelma ja yksi kerros riitti peittämään mun kynnet. Yksi kerros, kyllä.
Päälle tosiaan vielä se China Glazen Crushed Candy crackle, jonka levitin tarkoitukselle vinoon ja aika paksuna kerroksena, että sain kynsille isoja halkeamia. Itse ainakin tykästyin tähän väriyhdistelmään kovasti ja vaikka cracklet onkin aika yksinkertaisia loppuviimein lakkauksina, tykkään näistä kyllä kovasti. Paljon kivempi trendi kuin magneettilakat omasta mielestäni. Helppoa ja nopeaa!
Mitä mieltä muut on, onko cracklet vielä in vai joko niiden aika on mennyt? Itse jaksan näistä varmasti vuosienkin päästä pitää, jolloin muut pitää näitä typeränä vanhana trendinä.
ps. arvontaan voi osallistua vielä tänään klo 14 saakka. Tarkemmat ohjeet löytyy tästä postauksesta.
pps. hyvää synttäriä omalle blogilleni. Kolme vuotta on yhdessä jo eteenpäin kuljettu ja toivottavasti jatketaan vielä pitkään toisiamme!
Jostain kumman syystä vaikka olen omistanut Nfu Oh vihreän hololakan jo melkein pari vuotta, en ole koskaan sitä muistanut tänne saakka kuvata. Melkoisen ironista, ottaen huomioon, että tämä on kuitenkin tosi kiva lakka, joka vierailee kynsilläni kohtuullisen useasti (kirjoitin ensin upeasti...). Eilen tosiaa piti kehittää taas jotain nopeaa kynsille, joten valitsin tämän sävyn toiveissa siitä, että vihdoin ehtisin lakan kuvaamaan ja tänne jopa esittelemään.
Kaikessa provosoivuudessaan mun mielestä Nufujen pullo on edelleen ihan mielettömän kaunis ja nämä holo-upeudet sopii näihin pulloihin kuin nakutettu. Tällä kertaa en edes käyttänyt Aqua Basea lakkauksen alla kun idea hololakasta lähti vasta siinä vaiheessa kun aluslakat oli jo kynnellä. Ihan hyvin levittyi paksuilla kerroksilla myös normaalin aluslakan päälle, mistä olin onnellinen. Kolmella kerroksella peitti hyvin ja pakko taas kerran ihastella tämän holoisuutta. Vaikka ainakin täällä on ollut ihan mega pilvinen ja sateinen päivä, sateenkaaret löytyy kynneltä siitä huolimatta.
Toteutin eilisen ideani kolmion muotoisista tipeistä, tällä kertaa tosin siten, että alla olevaa lakkaa jäi aika paljon näkyviin, kun en halunnut peittää holoa liikaa. Mainittakoon, että ainakin Kissin tippitarrat on ihan sieltä ja syvältä. Ei meinaa millään pysyä paikallaan. Ihan liian paksuja ovat, pirulaiset. Musta päällä on Nfu Oh musta jelly ja lakkaus sai selvitä päällyslakatta koko päivän. Yllättävän hyvin kesti kyllä.
Nyt pitää ajastaa tämä huomiselle aamulle, pistää pää tyynyyn ja toivoa, että huominen päivä olisi parempi kuin tämä päivä. Tällekin päivälle suunnitelmat oli kivat, ne jäi vaan toteutumatta kun eräs bloggaaja päätti aloittaa päivän pyörtymällä, joten siitä ei kovin pitkälle päästy loppuviimein. Toivotaan siis, että nyt menisi paremmin!
En ole ihan varma menisikö nää kynnet enemmän 80-luvun vai 90-luvun puolelle, mutta olkoot otsikon mukaan kasaria. Itsehän olen elänyt kunnioitettavat kolme päivää tuolla kultaiseksikin nimetyllä 80-luvulla, joten itseni on ehkä paha alkaa pätemään siinä, kummalle aikakaudelle neonvärit enemmän kuului. Muistain ainakin meidän vanhempien ulkovaatteet 90-luvun alusta ja ne mukaili vähän näitä tämän lakkauksen värejä. Pitäisi ehkä joskus löytää ne takit ja esitellä äidille, että lähtisikö se vielä niissä laskettelemaan. Ehkä vähän ilkeää pitää mennyttä muotia mauttomana, mutta samalla irvistelen jo nyt niille vaatteille, mitä muutama vuosi sitten käytin - ja irvistelen mm. oman siskon legginsseille, mitä ei musta vieläkään saisi pitää kuin pitkien tunikojen, mekkojen tai hameiden kanssa. Sanoo eräs takinkääntäjä, jonka lemppari lentovaatteiksi on nousseet jättimäinen huppari (joka onneksi roikkuu lähempänä polvitaipeita) ja legginssit. Me gusta.
Jotta varmasti ei vielä mentäisi kynsiin, niin voisiko joku kertoa mulle miten ihmeessä muhun onnistui keväällä puremaan joku esanjalaiskärpänen fuerteventuralla hotellissa, jossa ei ympärillään kuullut kuin saksaa tai ranskaa. Siitä lähtien tekisi mieli tervehtiä jokaista sanalla 'hola' ja muutenkin käyttää sitä mun kuuden sanan espanjan sanavarastoani. Tai sitten ratkaisu on siinä, että mitä enemmän ranskaa opin, sitä helpompi on sen sukulaiskieliä sisäistää.
Miksi kirjoitan tätä? Ajatuksen virtaa, huoh, siirrytään siis kynsiin!
Eilinen idea kynsiin oli tosiaan pohjalle Zoyan sininen Phoebe ja tippitarroja apuna käyttäen juureen kolmionmuotoinen ruffian manikyyri. Vaikka olevinaan laitoin tippitarrat kuivaan lakkaan, puolet kynsistä meni pilalle tarrojen poistamisen kohdalla ja kellon ollessa lähempänä yhtä yöllä, oli mun vähän pakko keksiä nopea uusi idea. Uutta ideaa pääsi toteuttamaan kolme Zoyan mattalakkaa, koska ne ainakin kuivuisi nopeasti.
Pohjalla kaksi kerrosta vihreää Mitzi lakkaa. Kyseessä on kellertävän vihreä mattalakka, sellainen vaaleaa Shrekin sävyä hapuileva kaveri. Aika saman sävyinen China Glazen Electric Pineapplen kanssa kun ne tossa sängyllä vierekkäin hengailevat. Kynnen keskelle vinosti kerros pinkkiä Lollyä, joka on myöskin matta lakka vaikka shimmeriä. Päälimmäiseksi vielä tuo sininen Phoebe, joka on turkoosi shimmeriä sisältävä matta. Nämä kuivui onneksi verrattaen nopeasti, että pääsi bloggaajakin nukkumaan ilman, että tarvi kynsiä varoa.
Päivän katseltuani näitä kavereita tajusin vasta, että Sonnehan julkaisi samanlaiset viivakynnet just toissapäivänä. En tiedä oliko idea jäänyt alitajuntaan pyörimään kun jotain nopeaa piti keksiä, vaikka toisaalta aika yleisiähän tällaiset peruskynnet on. Huvitti vaan itseänikin kun tajusin tosiaan vasta pitkän pähkäilyn jälkeen minkä takia kynsien idea on aika tuttu...
Kertoilkaas mitä tykkäsitte mun kasari-hirvitys-kynsistä? Itse jatkan espanjan opettamista itselleni kirjoittamalla yksittäisiä sanoja google translateen ja katsomalla mitä saan vastaukseksi (I know, maailman huonoin lähde oppia). Voisi ehkä olla fiksua kaivaa tuolta hyllystä ranskan peruskielioppi ja tehtäväkirja esille ja opiskella mielummin kieltä, jonka oppimiseen olisi edes realistiset mahdollisuudet.
Sallalla on taas liian hauskaa otsikoiden kanssa näköjään. Tai sit mun pitäisi vaan alkaa harrastamaan otsikointia sillä valitse wikipediasta satunnainen artikkeli -tavalla, sen verran huono tässä hommassa alan olla. Okei, jos saisin wikipedian päättää, olisi tämän postauksen otsikko Menuetti (1700-luvun barokinajan muotitanssi), joten ehkä kumpainenkin kuvaisi tätä postausta aivan yhtä paljon. Entä jos otsikoisin postaukset aina kynnet, kynnet vol.2, kynnet vol. 3... Olisi ehkä vähän tylsää.
Eilen mulla ei taaskaan ollut kunnon ideaa kynsiin, joten lakkalaatikosta poimin kynsille sävyn, joka varpaissa on viihtynyt ahkerasti tässä jo muutaman viikon (ja näyttää tällä hetkellä siltä, että olis ehkä aika vaihtaa. Vihaako kukaan muu varpaankynsien lakkaamista?). OPIn I Eat Mainely Lobster julkaistiin viime syksyn Touring America kokoelmassa, vaikka ei ehkä kilju syyssävyn nimeä mitenkään täydellisesti. Lämmin korallinen pinkki, jossa on pientä microshimmeriä on kuitenkin ihastuttava perussävy, josta tykkään kovasti. Vähän liian tylsä kuitenkin yksisteen, joten heitin ekstrakimallusta lisäämään päälle vielä kerroksen vaaleanpunaista läpikuultavaa shimmerihanuutta, OPIn Princesses Rule!a. Tuo ihana prinsessa oli multa hukassa varmaan reilut vuoden päivät ennen kuin vihdoin sen löysin yhden laukun pohjalta yksinäisenä hengailemasta. On tainnut olla toissa kesänä mökillä joskus mukana ja laukkua purkaessa en ole ollut ihan täysin tarkka sen suhteen, että koko laukku olisi tyhjä. Noh, tärkeintä, että löyty.
Koristeluissa luotin taas vaihteeksi siihen, mitä itse koen parhaiten osaavani, eli abstrakteihin luomuksiin Orlyn linereilla. Tällä kertaa siis valkoinen, musta ja roosa käytössä sekä vähän ehkä dotting tool taas kerran matkassa mukana. Nämä on aika peruskynnet ainakin itselleni, sellaiset, joiden onnistumisesta voi yleensä aina olla melko varma. Itse tosiaan viihdyin näissä ihan hyvin, mutta nyt ajattelin taas laittaa kynnet uuteen uskoon ja katsotaan mitä siitä tulee. Vieläkään mun ideapää ei ole ehkä virkeimmillään, mutta yritän pakottaa sen hereille lakkailemalla säännöllisesti kynsiä ja toivotaan, että kohta niitä ideoita löytyisi enemmänkin toteutettavaksi.
Kun eilen kyselin onko ihmisillä mielenkiintoa kuulla muistakin mun hard to find lakoista, muutama oli sitä mieltä, että postaus kiinnostaa, joten askarrelleen sitten tällainen. En jaksanut näiden kaikkien hintoja ebaystä ja muualta etsiä, mutta kyseessä on siis aiemmin julkaistuista kokoelmista, joiden lakat ovat saaneet hypeä siipiensä alle ja ovat edelleen sellaisia, mitä lakkafanit etsii ja toivoo omistavansa. Tottakai on vähän ihmisestä kiinni, mitkä lakat kokee hard to find lakoiksi ja mitkä ei, mutta omissa silmissäni nämä tulevat on niitä, jotka omasta mielestäni on niitä suurimpia aarteita ja jos joskus myisin lakkojani, näistä varmasti voisi pyytää kovinta hintaa. Nyt tosin juuri tajusin, että tästä puuttuu mm. Goshin Holographic, joka tällä hetkellä vielä ainakin ebayssä on aika kovaan hintaan myynnissä. Siitä onneksi on uusi versio tulossa, eli ei tarvitse itkeä, jos ei tuota alkuperäistä versiota omista.
China Glaze: OMG - Let's Do It in 3-D
Musta tuntui turhauttavalta kuvata koko OMG kokoelmaa, jotka on kaikki aika etsittyjä ja vaikeasti löydettäviä. Kallein noista varmasti on juuri tuo kuvassa näkyvä OMG, mutta myös muut ovat aika kalliita. Pakko myöntää, että säästelen näitä aika paljon kun en halua, että nämä loppuisi kokonaan. Itse tosiaan - ainakin omasta mielestäni - olen onnekas, kun omistan koko OMG kokoelman.
Vielä vanhemmasta holo-kokoelmasta on sävy nimeltään Let's Do It In 3-D. Kun OMG kokoelma on muistaakseni keväältä 2008, taitaa tämä Kaleidoscope kokoelma olla vuotta aiempaa, eli vuodelta 2007. Mä tykkään enemmän näistä scattered holoista kuin noista lineaarisista, joita OMG holot on, mutta omaksi harmikseni en omista kuin kaksi lakkaa tästä kokoelmasta, tämän kuvassa olevan tummanharmaan holon ja vihreän ihanan Kaleidoscope Him Out sävyn.
China Glaze: No Way José - Emerald Sparkle
No Way Josén kohdalla en edes tiedä, missä kokoelmassa tämä on aikanaan ilmestynyt. Vaaleanvioletti glass flecked kaunokainen on nykyään aika metsästettyä tavaraa ja vaikka tämä ei ihan 100% taas ole omanlaiseni sävy, pidän tästä kyllä kovasti kiinni. Kaunis lakka.
Aika kulttimaineiseen noussut Emerald Sparkle on China Glazen joulukokoelmassa 2008 ja 2009 julkaistu kaunis vihreä glitterlakka. Mielettömän kaunis kynnellä ja tämä nainen ainakin tykkää kovasti!
China Glaze: Blk-Bila-Bong, White-Kwik-Silvr, Yell-O-Neil
Nämä on ehkä vähän kyseenalaisia hard to find statuksen omaaviksi, koska periaatteessahan olisin voinut tähän heittää vaikka mitä vahojen kokoelmien lakkoja ja onhan ne aika vaikeita löytää tällä hetkellä. Oma suosikkini on kuitenkin China Glazen Surf kokoelma vuosien takaa (olisiko 2007 tai 2008), jossa julkaistiin kuusi glass flecked lakkaa. Omat suosikkini on megatumma sininen sinivihreällä shimmerillä, luonnonvalkoinen ja keltainen Yell-O-Neil.
Barry M - Limited Edition
Tämä ei ehkä niin arvokas ole monelle, mutta Barry M julkaisi yhden limited edition lakan englannissa Bootseissa ja itse olin onnekas ja sain oman version viime syksynä Lontoosta. Tämä punaiseen taittava lila ei ehkä ole uniikein ikinä, mutta itselleni tämä on ainakin arvokas.
OPI: Black Spotted, Unripened, Merry Midnight
Ensimmäisenä tosiaan OPIn öljylakka, Black Spotted, joka julkaistiin vain ja ainoastaan Ranskassa Spiderman -kokoelman yhteydessä. Jättää tosiaan kynnelle pinnan, kuin se olisi öljytty ja todella jännä. Maksoi Ranskan Sephoroissa sen 13,90 niin kuin Ranskassa OPIt muutenkin, mutta ebayssä tästä pyydetään useita kymmeniä dollareita enemmän.
Unripenedistä tosiaan juttelinkin eilen jo enemmän, eli kyseessä on 2010 Halloween kokoelman minilakka, josta tehtiin täyskokoista versiota vain pieni erä promootio ja salonkinkäyttöön. Itse olen kuitenkin onnekas ja omistan täysikokoisen pullon.
Kolmantena vielä OPIn Merry Midnight, joka on ihana violetti purpuraisilla flakies lastuilla. Tämä julkaistiin 2009 holiday kokoelmassa ja myytiin silloinkin aika nopeasti nettikaupoista loppuun. Orly onneksi helpotti kaikkien lakkafriikkien elämää tuomalla markkinoille sävyn nimeltä Fowl's Play, joka on käytännössä täydellinen dupe tälle Merry Midnightille.
OPI: Absolutely Alice, Mad As A Hatter
Ihanat glitterpommit julkaistiin OPIn Alice In Wonderland kokoelmassa. Sininen Absolutely Alice on aivan mahtava glitterlakka, jossa on kultaista glitteriä mukana. Monivärinen Mad As A Hatter taas on kaikin puolin upea moniväristä glitteriä sisältävä pommi. Me loves these!
OPI: Catch Me In Your Net, Star-ring The Rockettes
Kaksi ihanaa OPIn sävyä, Catch Me In Your Net kesän 2010 kokoelmasta ja Star-ring The Rockettes on vuoden 2006 joulukokoelman ihana metallinen pinkki. Tuon ensimmäisen vastaan aina kun multa kysytään suosikkilakkaani ikinä, tuo vain sattuu olemaan kaunis kuin mikä. Ei tuo rockettekaan paljoa häviä tuolle siniselle kaunokaiselle. Vuonna 2006 ilmestyneenä, tuo pinkki taitaa olla yksi vanhimmista lakoistani.
OPI: Rainbow Connection, Teenage Dream, Show It And Glow It!
Mulla saattaa olla ajantaju ihan hukassa kun meinasin alkaa kirjoittamaan, että pari kuukautta sitten julkaistu Rainbow Connection julkaistiin joulun alla Muppets kokoelmassa. Sitten piti alkaa tarkkaan miettiä, että eihän nyt olekaan helmikuu vaan syyskuu. Samalla logiikalla puhuin tässä yksi päivä iloisesti siitä, miten lokakuun alusta on reilu puolitoista kuukautta jouluun. Minun kalenterissa näköjään ei tunneta käsitettä marraskuu. No mutta, kuitenkin, viime jouluna OPI julkaisi Muppets kokoelman, jonka osana oli myös moniväristä glitteriä sisältävä Raindow Connection. Myös muut Muppets glitterit on aika haluttuja ja nostavat arvoaan varmasti vuosien aikana ebayssä. Onneksi omistan niistäkin jokaisen...
2010 vuoden alussa taas julkaistiin ihanaakin ihanampi Katy Perry kokoelma. Alussa eniten hypeä herätti OPIn ensimmäisen shatterin julkaisu, nimittäin musta shatter julkaistiin ekaa kertaa tuossa Katy Perry kokoelmassa. Tällä hetkellä kuitenkin kaikkein ihanin lakka monen ihmisen mielestä on varmasti vaaleanpunainen glitterpommi, Teenage Dream.
Viimeisenä vielä Burlesque kokoelman Show It And Glow It! vuoden 2010 joululta. Mitä nopeasti katselin, melkein kaikkia näitä Burlesquen glittereitä on vielä muutamia ainakin saatavilla ebayn kautta, mutta jos näitä haluaa, kannattaa ehdottomasti ostaa tällä hetkellä, ennen kuin näiden arvo nousee pilviin. En tosiaan viitsinyt näistäkään kaikki kuutta kuvata, niin otin kuviin sen yhden jonka arvo näistä olisi ehkä suurin.
Tässä siis ainakin omissa silmissäni niitä kaikkein arvokkaimpia lakkoja kokoelmistani, joita rakastan kaikkia kyllä suuresti. Mä ainakin tykkään näistä kaikista kovasti ja olen onnellinen että omistan edes tämän verran tällaisia hard to find lakkoja. Pitää pitää tiukkaan kiinni tuosta nykyisestä kokoelmastani. Eiköhän niistäkin nouse hard to find maineeseen vielä muita lakkoja.
Käydessäni läpi taas kerran noita lakkojani, vastaan käveli sävy, jota en edes muistanut taas kerran omistavani. Liikaa lakkoja... ehkä. Kyseessä on kuitenkin OPIn Halloween kokoelmassa julkaistu Unripened lakka, joka oli osa 2010 vuoden minisettiä. Siinä julkaistiin tosiaan minipullo myös tätä kaunokaista, mutta mä vihaan suunnattomasti niitä minipulloja. Anteeksi nyt vaan, mutta 3,75ml lakkaa ja maailman epäkäytännöllisin pullo. Ei kiitos.
Satuin kuitenkin olemaan super onnekas löytäessäni täysikokoisen pullon Unripenediä Hong Kongista. Tätä lakkaa tuotettiin pieni erä täysikokoisissa pulloissa lähinnä kynsisalonkeihin ja promotionaaliseen käyttöön. Omastani maksoin kiinalaisessa kauneuskaupassa muistaakseni jotain kuuden ja kahdeksan euron väliltä ja kyllä, olen 99,9% varma, että tämä on aito pullo. Tai jos on feikki, niin sitten on kyllä sitä vertaa hyvin tehty feikki, että ansaitseekin paikkansa kynsilläni!
Pakkohan tuo aarre oli taas pitkästä aikaa saada kynsille - ja peittää se sitten melkein kokonaan, tyhmä minä! Pullossa tämä kaunokainen on tummapohjainen sininen, jossa on hurjasti turkoosinsinistä glass flecked shimmeriä, joka oikeissa valoissa taittaa myös violettiin. Kynsillä suuri osa tuosta shimmeristä hukkuu, mutta jos tätä käyttää ihan yksikseen, näkee pienen sinisen shimmerin kyllä kynneltäkin.
Sillon tosin kun peittää koko kynnen leimalla (China Glazen Adore ja xl-laatta C) ei sitä shimmeriä ihan hirveästi näy... Tosiaan leimaamaan piti taas päästä tolla uudella laatalla ja tällä kertaa kuvio tehtiin metalliseksi siniseksi. Kohdistaminen ei tällä kerralla onnistunut ihan täydellisesti, mutta good enough for me. Pienet inkkarifibat ehkä, mutta ainakin omasta mielestäni hyvällä tavalla.
Mitä hard to find lakkoja muut ihmiset omistaa? Mulla itselläni on muutamia tuolla laatikoissa (niistä voisi tehdä vaikka postausta erikseen, jos ihmisiä kiinnostaa) ja mua aina kiinnostaa mitä harvinaisuuksia muilla on?
terveisin eräs, joka edelleen itkee pyhää verta siitä, ettei omista OPIn Parlez-vous OPI:ta!
Pitkästä aikaa kaivoin tarrat laatikosta esille ja koristelin niillä tuoreet lakkaukset. Mulla ei koskaan varsinaisesti ole ollut ongelmana tarrojen reunojen kohoilu pikakuivattajan kanssa (painelen pinseteillä yleensä tarrojen kulmat vielä semimärkään lakkaan ja hyvin on pysyneet), mutta mä vihaan näiden poistoa. Musta tuntuu, että vaikka kuviot liukeaisivatkin tarrasta pois, niitä kelmuja löytyy sitten jälkeenpäin joka paikasta. Kynsistähän saa tarroilla helposti kauniit, mutta mulla ainakin käyttöä estää juuri tuo niiden poisto. Pitäisi ehkä vähän enemmän käyttää, kun tuolla laatikossa on varmaan sata arkkia tarroja... Hups. (ps. syytän ebaytä).
En tosiaan eilen jaksanut liiemmin pohtia lakkauksia, joten nappasin yöpöydältä maanantain kauppareissun jälkeen siihen jääneen Models Ownin Soda Pop Pinkin ja lakkasin sillä kynnet. Kaksi-kolme kerrosta vaadittiin peittävyyteen ja kurjasti tää yritti vähän kuplia levitettäessä. Ei kuitenkaan mitään liian vaikeaa ja kuplat sain katoamaan siveltimellä onneksi. Sävyltän tämä on jännä kuivuessaan kynnellä vähän pullon sävyä tummemmaksi, sekä pullossa aika puhtaan vaaleanpunainen muuttuu asteen verran vanhaan roosaan taittavaksi ja "likaiseksi". Jännä kaveri, mutta kaunis kyllä kaikin puolin. Tarrat oli suunnilleen ensimmäisiä, jotka tarttuivat laatikosta käsiin (tosi huolella suunniteltu lakkaus, I know!) ja mustavalkoisuudessaan sopivat mielestäni ihan hyvin vaaleanpunaiseen lakkaan.
Kuka opettaisi mut käyttämään enemmän tarroja, koska näillä saa kyllä vaivattomasti tosi kivat kynnet aikaiseksi?
Pakkohan eilen oli päästä kokeilemaan uusia lakkoja ja uutta xl-stamperia. En vakuuttunut aivan täysin noista Golden Rosen mattalakoista, mutta toivotaan, että mielipide muuttuu, kunhan saan käytettyä noista niitä paria muutakin. Tämä sininen oli ihan ok, mutta jos sinistä suede-lakkaa haluan, kääntyisin kyllä mielummin OPIn Russian Navy Sueden puoleen kuin tämän puoleen.
Hyvää tässä lakassa oli se, että tämä peitti jo yhdellä kerroksella. Huonoa taas se, että tämä tahtoi aika agressiivisesti juosta kynsinauhoille ja tämän siistiminen oli to-del-la ärsyttävää. Ei sitten millään meinannut lähteä.
Näissä kynsissä pohjana siis tuo Golden Rosen sävy nro 10 kertaa kaksi (kun edelleen kieltäydyn uskomasta, että joku lakka olisi peittävä jo kerroksella), minkä jälkeen heitin Sechen päälle kuivattamaan, koska poiketen monista muista mattalakoista, ei tämä ollut kovin nopea kuivaja. Kun mielestäni olin kuivatellut tätä tarpeeksi, leimasin Flormarin hopealla 436 lakalla kuviot xl laatasta C. Oli jännä kokeilla leimaamista kerrankin xl-stamperilla, jolla tekniikka on täysin eri, mitä konadin omalla stamperilla. Ihan hyvin onnistui mielestäni ensikokeiluksi.
Vasen käsi meni ihan ongelmitta, mutta oikean kanssa törmäsin siihen ongelmaan, että scrapatessa kuvio ei puhdistunut sillä tavalla miten sen piti, vaan kuvioista tuli tuhruista mössöä. Yritin siis peilikuvaa tästä kuviosta oikeaan käteen ja ei onnistunut millään. Äksyilin aikani kuviolle, kunnes päätin leimata myös oikean käden tällä samalla kuviolla. Lakat viimeistelin Rimmelin mattalakalla, koska sonnen kynsissä tuo sininen näytti niin kivalta matattuna. Itse en ole maailman suurin mattakynsien fani, mutta tykkäsin näistä kyllä ihan. Ei täydelliset, mutta ihan hyvät kuitenkin.
Tuosta x-leimasimesta voin tosiaan sanoa, että se kyllä ansaitsee kaikki saamansa kehut. Sillä oli tosi helppo ja vaivaton leimata, vaikka kärsimättömänä ihmisenä nyt joudunkin kuivattelemaan lakkoja pidempään kun konadin leimasimella (olen oppinut aika hyvin pyöräyttään konadin leimasinta kosteidenkin lakkojen päällä ruttaamatta niitä, mutta tähän kun painetaan kynsi sisään, pitää pohjalakan olla oikeasti kuiva!). Tuosta xl-laatasta taas: mun laattani on jostain syystä hiukan kupera. Eli jos yrittää noita tietyn rivin kuvia leimata ja pitää laattaa ihan normi asennossa, siitä ei pysty scrapaamaan lakkoja pois oikealla tavalla. Jos taas pitää käden laatan alla ja painaa sitä ylöspäin suoraksi, pystyy kuviot scrapaamaan ja sen jälkeen leimaamaan ihan ongelmitta. En tiedä saisinkö tuota suoristeltua jos pistäisi sen kovan painon alle hengailemaan hetkeksi, mutta ehkä opin elämään tuonkin faktan kanssa, nyt kun keksin, millä tavalla tuota laattaa pitää taivuttaa, että ne kuviot toimii.
Onko jollain muulla ollut samanlaisia kokemuksia noiden xl-laattojen kanssa? Kun mietin, että pitäisikö asiasta mainita cesarsille, jos kyseessä on joku toistuva ilmiö vai onko tuo oma laattani vain ollut epäonnekas ja ottanut iskua jossain vaiheessa vähän liikaa ja päässyt taittumaan?
Myönnettäköön, otsikosta tuli vähän kaksimielinen. En vaan voi sille mitään, mutta vääntelin kolmen lakan nimeä keskenään ja lopputulos oli, noh, söpöä... ja jotain muuta. Mulla aivot miettii vähän tyhmiä juttuja ja katson tässä samalla Big Brotheria ja kirjoittelen tätä huomiselle aamulle ajastettavaksi. Voi luoja, miten mahdotonta myötähäpeää voi kokea aikuisia - ja siis todella aikuisia ihmisiä - kohtaan. Varmasti en itsekään aina ole maailman herttaisin näky humalassa, mutta ainakin omasta päästä löytyy se katkaisija, mikä kyllä kertoo, että liika on liikaa... (Toivottavasti en ole ainut, joka BB:tä seuraa.)
Puhutaanko kuitenkin vaikka niistä lakoista, kun oletettaisiin, että ihmisiä kiinnostaa ne vähän enemmän kuin tuo suomalainen laatuviihde. Mulla tosiaan eilen oli kunnianhimoisena tarkoituksena vesimarmoroida kynteni, mutta planeettojen asento tai hevosenkengät eivät olleet paikallaan, koska homma ei ottanut onnistuakseen, ei sitten millään. Väriyhdistelmänä China Glazen lakat Something Sweet (vaaleanpunainen creme), Love's A Beach (pinkki neon shimmer) ja Below Deck (violetinruskea) olivat kiva yhdistelmä, mutta onnistumisen aste oli nollassa. Kolmen kynnen ja varmaan 7 yrityksen jälken, päätin, että nyt lakkaillaan jollain muulla tavalla.
Pohjaksi lakkaukselle jäi Something Sweet ja puolet kynsistä lakkasin sen jälkeen Love's a Beachillä ja reunaan vielä ohut raita Below Deckiä. Sen jälkeen menikin sitten ojaan tai allikkoon, koska nail art liner ei oikein jaksanut pitää musta ja dotting tool tykkäs vielä vähemmän. Mä luulen, et näillä kynsillä ois ollut ihan potentiaalia onnistua, jos olisin saanut lakattua siististi, mutta aina ei voi vaan onnistua. Mietin jo, että nämä kynnet ei päätyisi edes blogiin saakka, mutta ajattelin, että parempi tänne on sensuroimatta näyttää ne "välillä olisi pitänyt vain jättää lakat laatikkoon" -kynnet myös...
Jos jotain voi sanoa, niin ainakin sen, että tuo Love's A Beach on ainakin aivan ihana kirkas neonpinkki. Siihen rakastuin ja pitääkin se pian pistää kynsille uusiksi ja keksiä hienommat koristelut, jotka tuo lakka ansaitsee!
Nää mun ostolakot tuntuu olevan taas tosi pitävän oloisia kun vakaasti vannoin ja vakuutin itselleni, että mitään en osta ja sit kuuluukin vaan hups ja tili huutaa hoosiannaa... Vähän samoin kun karkkilakot, kun kieltää itseään syömästä karkkia, sitä tekee koko ajan mieli ja jos ei kiellä, menee helposti monta päivää syömässä (terveisin yksi, joka just syö dumlesuklaapatukkaa...)
Nämä ensimmäiset ostokset oli kuitenkin ihan oikeutettuja. Mun on pitänyt ostaa xl-stamperi jo pienen ikuisuuden ja pitkään arvoin Mimaxin ja Cesarshopin versioiden välillä. Koska tykkään cesarsista enemmän kauppana, päädyin sitten hommaamaan heidän stamperin. Päätökseen vaikutti myös noi muoviset scraperit mitkä ton paketin mukana tulee, koska mun on pitänyt ostaa sellainen jo pienen ikuisuuden, mutta en vain koskaan ole muistanut. (Ja juu, tiedän, että vanha pankkikortti yms. kelpaa asiaan myös hyvin, mutta olen vähän liian välineurheilija käyttääkseni sellaista...) Ensivaikutelma stamperista on jännä; katsotaan illalla miten se toimii.
Vaikka mä olen monta kertaa sanonut suosivani Seche Viteä cesarsin pikakuivattajan ohi (seche antaa paremman kiillon, ei levitä koskaan leimauksia tai muita koristeluja ja pullosta näkee paljonko sitä on jäljellä), päätin ostaa taas yhden pullon tuota varastoon, koska en tiedä koska olen tilaamassa jenkkilästä lakkoja seuraavan kerran, niin päällyslakkaa pitää aina olla varastossa. Kaupan päälle sain kukallisen kynsiviilan... Paperiviilat = yöks, mutta ehkä se saa jonkun laukun pohjalle hätäratkaisuksi pesiytyä.
Suurin ostos Cesarsilta oli xl-kuvalaatta C (jonka eräs fiksu kuvasi tottakai ylösalaisin ja kuvan kääntäminen ei nyt jaksatuta tietenkään). Onneksi näissä kuvioissa ei ehkä niin ole väliä sillä miten päin kuva on. Salama ja muovit on tietty kanssa tosi pop kuvassa. Tää on ainoa xl-laatta joka mua kuvioiltaan kiinnosti tarpeeks että ostaisin. Tykkään hirveästi siitä, miten suurimmalle osalle kuvioista on peilikuva laatalla kanssa, kun satun olemaan ihminen, joka aika tekee nail artit peilikuvana oikealle kädelle. Toivotaan, että laatta toimii moitteettomasti kun kuvioiden puolesta tykkään tästä kovin.
Nämä seuraavat taas on heräteostoksia pahimmasta päästä, jotka olisi saanut jäädä kyllä kauppaan, mutta olin heikko, pakko myöntää. Golden Rosen mattalakoista on ollut paljon juttua eri blogeissa niiden oltua eurolla alessa jo pitkään seppälöissä. Mä pystyin kävelemään näiden ohi niiiiin monta kertaa, mutta nyt viikonlopun aikana näin monta kivaa lakkausta näille suede-matoilla, joten pakko munkin oli käydä pari nappaamassa kaappiin. Sininen on numeroltaan 10, ruskeahko violetilla shimmerillä on 06 ja punainen kultaisella shimmerillä on 106. Toivottaan, että näyttävät mun kynsillä yhtä kivoilta kuin muiden bloggaajien kynsillä.
Myös seppälän valikoimista poistuvat Models Ownin lakat sai uuden rakastavan kodin minun lakkalaatikoistani. Nämä lakat oli alennuksessa 3e/kpl (normaalin 4,95 hinnan sijaan) ja nappasin laatikosta mukaan Soda Pop Pink ja Naked Shimmer lakat. Ensimmäisen kuvittelin tulevan ihan tarpeeseen, koska eilen yrittäessäni vesimarmoroida, tajusin, että mun baby pink Something Sweet lakka China Glazelta on aika loppu ja paksua. No eihän nämä ole sävyltään lähelläkään toisia, mutta ompahan ainakin toinen vaaleanpunainen creme täyttämään niiden paikkaa laatikossa, ettei aina tarvitse tolla Chinalla lakkailla. Naked Shimmer nyt houkutteli muuten vaan, tätä en osaa oikeuttaa itselleni mitenkään.
Flormareita katselin hetken aikaa sillä silmällä ja päädyin nappaamaan 436 sävyn paikkaamaan mun hopean leimauslakan mentävää aukkoa. En muista olenko nähnyt jonkun leimaavan tällä ja voi olla, että tää on vähän turhan isoshimmeristä ollakseen se täydellinen leimauslakka, mutta pitää testailla. (Kaipaan edelleen sitä China Glazen Milleniumia, mutta kun ei sitä saa enää mistään ): )
Viimeisenä ihastuttava Wild & Mildin Fashion Passion, pinkki kultaisella shimmerillä. Tää lakkahan kulki Wild & Crazyn riveissä nimellä Summer Neon ja mun omalle SN lakalle kävi vähän köpelösti kun se lensi matkalaukussa Pariisiin (vuosi aika kauniisti) ja tätä uuden Wild & Mildin sävyä ei kamalan usein ole ollut hyllyssä ainakaan niissä Seppälöissä, joissa olen vieraillut. Nyt se kuitenkin lähti kotiin mun kanssa ja tämä lakkahamsteri on onnellinen, koska toi on yksi mun ehdottomista lempisävyistä lakoissa ikinä!
Sellaisia ostoksia siis tällä kertaa. Mitä oli teidän lemppareita? Entä mitä pitäisi koittaa kynsille ensimmäisenä?
Jatkoin eilen mun säästääkö vai eikö säästää kokeilujani ja tällä kertaa uhriksi valikoitui viime syksyn Metro kokoelmasta China Glazen CG in the City. Mikroskooppisen pientä hilettä megapaljon sisältävä glitterpommi joka on... ei minkään värinen.
Yritin epätoivoisesti tihrustaa kynneltä minkä kaiken värisinä glittereitä tässä on, mutta en onnistunut jäärin hyvin. Pullossa tämä on lähinnä kylmää violettia ja hopeaa, mutta kynnellä näyttää siltä, että tässä on vähän mustaa ja kupariakin joukossa. Lopputuloksena: sävyä on pirun vaikea sanoa. Muistelisin kuulleeni jostain tämän peittävän kolmella kerroksella, mutta omat kynteni ainakin vaativat neljä kerrosta lakkaa, jotta tipit eivät kuultaisivat läpi. Kosketuskuivaksi tämä kuivuu todella nopeasti, mutta ei kannata sen antaa hämätä, koska lopulliseen kuivamiseen menee tasan yhtä kauan kuin kaikilla muillakin lakoilla. Koristelin nopeasti vain vähän kynsiä Orlyn valkoisella linerilla ja kruunasin lakan Sechellä tuomaan kiiltoa lisää.
Ihan kiva glitter, mutta jokin tässä tökkii. Mitä mieltä muut on, kaappiin vai kirppikselle?
Mulla oli eilen illalla tarkoituksena ratsata lakkavarastoni taas tosi ankarasti ja karsia turhat lakat pois laatikoista. Se jäi kyllä toistaiseksi vielä toteuttamatta, mutta aloitin taas äsken tappelun kasvavaa lakkamäärää vastaan. Harmi vain, että olen parantumaton hamsteri, enkä haluaisi luopua mistään, mutta yritän parhaani parantaa tapani.
Ajattelin siksi kaivaa laatikosta pari sellaista lakkaa, jotka olen aina säästänyt tunnesyihin vedoten, mutta joita sitten koskaan en kuitenkaan muista käyttää. Essie julkaisi kolmen lakan North Folk kokoelman keväällä 2009 ja muistan, miten ostin nämä limited edition lakat aikanaan jenkeistä ja noh, näillä nyt on tunnearvoa enkä vieläkään oikein osaa päättää voittaako tunnearvo sen, etten oikeasti osaa käyttää näitä liian usein, kun sävyt ei ole ihan ominta minua. Kokoelma sisältää vihreän Greenportin, harmaan Sag Harborin ja sinisen Shelter Island lakan. Paremmat swatchit lakoista voi kurkkia vaikka täältä, jos haluaa.
Mun alkuperäinen suunnitelma oli käyttää tuota sinistä lakkaa pilkkuihin, mutta se hukkui tuon vihreän päällä vähän liikaa pohjasävyyn, joten päätin sitten ottaa kuitenkin mustan ja valkoisen Orlyn Instant Artist lakan pilkkujen tekoon. Ne sattuvat vain olemaan maailman parhaat koristelakat ikinä ja rakastan käyttää niitä dotting toolin kansa.
Näistä lakoista harmaa Sag Harbor muistuttaa mua vähän China Glazen Pelican Greystä, koska tuossa on todella pientä hopeahkoa shimmeriä lakan seassa. Vihreä taas on likainen merenvihreä creme-lakka. Molemmat lakat levittyivät tosi kivasti ja olisivat olleet peittäviä jo kahdella kerroksella. Itse väkisin heitin taas sen kolmannen päälle tottumuksesta. Pilkkutauti yllätti lakat taas koristeluvaiheessa. Itse tykkään lakkauksista kyllä kovasti, pilkkuineen kaikkineen ja nyt yritän arvuutella, josko lakat saisivat jäädä rakastavaan kotiin lakkalaatikkooni, vai heittäisinkö ne myytävien kasaan. Jos käyttötahti on tämä sama, kerran kolmessa ja puolessa vuodessa, voi olla, että nämä ansaitsisivat kodin jostain muualta, mutta toisaalta... tunnearvo. Argh!
Mä näköjään hitaasti mutta varmasti olen kokoamassa näitä kaikkia MIYOn tuoksulakkoja kokoelmiini. Perjantaina kotiin muutti mun kanssani purppurainen Lilac, joka on ainakin MIYOn ständien mukaan syreenin hajuinen, todellisuudessahan tämä lakka haisee rantaleluille... Hmm, ehkä on kuitenkin vakuuttavampaa myydä lakkaa syreeninä, kuin uimarenkaana.
Tämä on tosiaan kolmas näistä tuoksulakoista jonka ostin ja edelleenkään nämä ei petä laadullaan. Näissä kynsissä lakkaa on kaksi kerrosta ja tätä oli tosi helppo käsitellä. Ei tarvinnut pelätä kynsinauhoille karkaamista tai mitän muutakaan. Sävynä tämä on todella tumma violetti, joka on vahvasti punapohjainen ja sisältää ihana sinertävää shimmeriä lakan seassa. Kun ensiksi avasin pullon ja aloin lakkaamaan kynsiä, epäilin että joutuisin poistamaan tämän kynsiltä ennätysvauhtia, koska haju oli todella ikävä. Kuivattuaan tämä kuitenkin haisee makealle ja hyvälle - aivan samalle mitä uimarenkaat ja muut rantalelut haisivat aina lapsuudessani kun käytiin aurinkomatkoilla. Mä luulen, et tää on taas niitä hajuja, jota ei tajua, ellei ole juuri niitä rantaleluja lapsena sniffailut useasti, mutta oikeasti, tämä on dead on tuoksu niille kaikille.
Koristeluiksi itselleni riitti "yksinkertaiset" strassirykelmät kynsille, enkä halunnut enempää kynsille vääntää. Saattoi myös johtua myöhäisestä kellonajasta kun tein kynsiä joskus vielä kahden aikaan yöllä siivoamisen ja huoneen uudelleenjärjestämisen jälkeen. Huone näyttää nyt kivalta ja vaihtelu on tervetullutta muutosta. Onnistuin tosin huonekaluja nostellessani satuttamaan selkäni aika lahjakkaasti ja huvitin itseäni kun liikuin tänään kaupassa melkein yhtä sulavasti kuin keppien avulla kulkenut ehkä 90-vuotias mies... Myös takareidet huutaa hallelujaa tässä vaiheessa, mutta ajattelin kaiken uhalla vielä napata koiran hihnaan ja lähteä sen kanssa seikkailemaan hetkeksi tonne metsiin. Toivotaan, että liikunta vaan vetreyttäisi näitä mun lihaksia, mutta onhan sekin vaihtoehto, että makaa huomisen täyskoomassa sängyn pohjalla...
Toissa iltana lähdin taas toteuttamaan uusia kynsiä ajattelumallilla "ei mitään hajua, mitä haluan, mutta kokeillaan". Ihan hyvin onnistui mun kokeilu omasta mielestäni.
Kaivoin laatikosta lakan, jota ei vielä ole tullut käytettyä ja Color Clubin Sparkle and Soar sai toimittaa uutuuskaverin virkaa. Muistan joskus keväällä kun Sonne hehkutti mulle tuota Take Wing kokoelmaa ja hihkui kuinka tämä oranssi on niin paljon parempi kuin China Glazen Orange Marmelade ja kuinka mun on ihan pakko hankkia tämä. Päätyihän se lakka lopulta ostoskoriin, vaikka kyllä itse en ole ihan vakuuttunut siitä, onko tämä parempi kuin se mun Orange Marmelade. Tykkään tästä kyllä ihan hurjasti, mutta tässä tuo pinta on glass flecked hippusten takia niin selvän epätasainen, että se ehkä pistää hiukan silmään. Kaunis lakka joka tapauksessa.
Pohjat lakattuani nappasin käteeni kaksi nail art lineria taas Orlyltä ja aloin sutia epämääräisiä viivoja, josta lopulta muodostui terälehtiä ja sitä kautta kukkia. Tällaisia kukkiahan on jo vuosia vilissyt vaikka missä blogeissa, mutta jostain syystä en ite ole koskaan koittanut niitä toteuttaa. Tälläkin kertaa heitin kukat kynnen tyveen, enkä reunoille, niin kuin usein kaikki tekee. Itse aiankin tykästyin mun lumpeenkukkiini, enkä edes malttanut poistaa näitä eilen vaikka tarkoitus olisi ollut tehdät uudet kynnet yöllä kun ei nukuttanut. Tänä iltana sitten uusi yritys!
Parikymppinen neiti, jonka elämässä viimeiset kahdeksan vuotta ainoina pysyvinä teemoina ovat säilyneet inspiraatio kynsitaidetta kohtaan ja ympäri maailmaa pyöriminen. Koska kaukokaipuusta on vaikea kirjoittaa, keskitytään tässä blogissa kynsiin.
