I Lily Love You

Mä taas mietin itsekseni miksi ostan näitä lastulakkoja, joissa lastut on kovia, koska en osaa olla repimättä niitä kynnellä, jos ne jää vähänkin ulkonemaan kynneltä. I Lily Love You on ihana, mutta mun pitäisi selvästi keksiä joku keino millä tehdä siitä siedettävämpi, kynnet kun ei pahemmin tykkää siitä, että niiden pinnalta jotain repii. Paritin kyseisin lakan OPIn Come To Poppyn päälle, samoin kuin näytin teille jo kynsikiekolle jokin aikaa sitten. Nämä kynnet olisi kaivanneet ehkä vähän jotain lisää, mutta ne päättivät lahota sen verran yhden huvipuistossa vietetyn päivän jälkeen, että otin nämä äsken pois ja ajattelin tehdä jotain uutta tilalle. 

Powerpark oli kokemuksena aika kiva. En ole siellä aiemmin ollut, joten tajusin monen laitteen kohdalla, että kiipesin vain kyytiin, enkä yhtään etukäteen katsonut mihin pääni pistän. Jouduin hiukan puhumaan itselleni välttääkseni paniikin 40 metrin korkeudessa, kun hengailin siellä 10 minuuttia, liukuen turvakaarien aivan reunalle ja roikkuen pelkän kaaren varassa. Keskeltä peltoa otettiin suunta kotiin Tuurin kyläkaupan kautta, jossa olen monta kertaa halunnut käydä, ja ihan kiva että kävinkin katsomassa, miten maailman suurin pettymys tuo hehkutettu kauppa oli. 

Kauppa oli äärimmäisen likainen, sekainen, epäjärjestyksessä ja ainakin kosmetiikkaosastolla melkein kaikki displayt oli tuhrittu testatuilla meikeillä, joita kuitenkaan ei oltu ostettu. Lisäksi kaupassa oli ihan onnettomat opasteet mihinkään (ei meinattu löytää ovea millään), ja ainakin kahvio, jossa käytiin oli niin törkyinen, että siellä ei oikein tehnyt edes mieli syödä. Miksi ihmiset jaksaa käydä tuolla, se jää itselleni arvoitukseksi. 

Pari juttua kuitenkin tarttui myös kassalle mukaan: Dependin uusista crackle lakoista vaalea lila ja vaaleansininen shimmer lakka, kaksi nail art lakkaa, sekä purkki Carmexia. Carmexhan on melkein kulttimaineen jenkeissä saanut huulirasva, jonka nimeen moni vannoo ja pakkohan se oli tätä ostaa taas nostalgiasyistä. Ihan yhtä hyvää tämä on kuin aina ennenkin. Kai tuota jossain muuallakin suomessa saatetaan myydä, mutta nyt kun käveli halvalla hintalapulla varustettuna matkaan, oli tämä pakko ostaa.

Kyläkauppapettymyksen jälkeen oli kuitenkin kiva tulla kotiin ja löytää pöydältä iso pehmustettu kirjekuori Hong Kongista. Huvitti suuresti huomata, että kuori oli lähtenyt samalta postikonttorilta matkaan, jonka lähellä itse asuin hotellissa viime vuonna kun olin Hong Kongissa. Kuori sisälsi muoviset suojakuoret koneelle, koska kevyen koneen saa niin helposti otettua mukaan vaikka minne ja pelkään aina naarmuttavani tämän pahemmin kuin mitä tämä jo nyt on. Nyt on kone suloisen vaaleanpunainen kuoriensa ansiosta. Pelkäsin näiden olevan ällöttävän kirkkaanpinkit tehden samalla koneen typerän väriseksi, mutta rakastan tuota väriä, jonka läpi koneen harmaus kuultaa vähän ja tekee väristä juuri ihanan.