Nail polish necklace

Musta tuntuu, että on mun blogihistorian ensimmäinen kerta kun olen kirjoittelemassa maanantai-aamuna kahdeksan aikaan blogpostausta. Ajastettuja postauksia varmasti olen julkaissut, mutta itse en varmasti ole ollut hereillä kirjoittaakseni. Itseasiassa kerrat, jolloin olen ollut vapaaehtoisesti maanantai-aamuna yli tuntia aiemmin hereillä kun tarvitsisi, on varmasti laskettavissa yhden käden sormilla. Tänään kuitenkin heräsin sydän kurkussa painajaiseen, joten ei oikein tehnyt mieli enää nukkua.

Ajattelin siis kirjoitella blogiin pienen postauksen aiheesta, josta mun ei alunperin ollut edes tarkoitus kirjoittaa. Kuvat on siitä syystä siis iPhonella napsittuja, pahoittelut siitä.

Olen jo pari kertaa aiemminkin piristänyt tylsähköjä muovikoruja pienellä kerroksella kynsilakkaa. Itseasiassa mun mittapuulla hyvin monen asian voi korjata kynsilakalla. Siitä on varmaan jo vuosi-pari aikaa kun näin youtubessa videon, jossa statement-kaulakorua tuunattiin hiukan kynsilakoilla kivemman näköiseksi. 

Viime viikolla korulaatikkoa siivotessani mulle tuli vastaan tämä kaulakoru, joka on alkujaan peräisin H&M:n alesta, muistaakseni tammikuulta 2013.  Ostin silloin useamman statement-korun alesta kun hintaa jokaisella oli vain 3 euroa ja jälkikäteen mietin, miksi ihmeessä tämänkin korun kassalle kiikutin. 

Siniset muoviset kivet ja toiset hopealla pinnoitetut. Ei muuten yhtään minun tyyliä. Tuo tumma ketju on aina ollut omaan mieleeni, mutta muuten en ole koskaan tästä korusta pitänyt, eikä se oli kertaakaan kaulassa käynyt.

Kun hopeita kiviä katsoo tarkkaan, voi huomata miten kiven pinnoite on alkanut kulua korupussissa pyöriessään. Eli koru alkoi esittää kulumisen merkkejä, vaikka oli vielä ihan käyttämätön. 

Mun alkuperäinen toive olisi ollut joku neonkeltaisen ja korallin yhdistelmä, mutta ne sävyt oli ongelmallisia kahdella tapaa: etenkin keltainen peittävyydeltään sinisen päällä sekä levittyvyys. Neonit kun tunnetusti levittyvät aika paljon kärsivällsyyttä vaatien, joten en uskaltanut lähteä pelaamaan näillä sävyillä. 

Onneksi yksi mun suosikeista neon-pinkeistä, nimittäin Nfu Oh FS12, on ihan loistava levittymään, joten päätin valita sen, sekä hopeisen holon tälle kaveriksi. Ajattelin, että kesää vasten sekä neon, että holo toimivat varmaan kivasti auringonpaisteessa. 

(Kaverit nauroi mulle jo viime viikolla, miten olen selvästi jo täysin varustautunut kesään, vaikka kevätkin vasta äsken alkoi...)

Mulla ei näköjään keskeneräisestä korusta ole kuvia, mutta maalailin siis kivi kiveltä noita hopeiksi/pinkeiksi ja annoin kuivua kunnolla. Ongelmahan tässä meinasi olla se, että nuo kivet on ihan kiinnni toisissaan melkein kaikki, joten vaati melkoista kärsivällisyyttä liikutella niitä aina yksi kerrallaan siten, että pääsi maalaamaan koko vanhan pinta-alan peittoon. Viimeistelin vielä ohuella koristesiveltimellä ne kohdat, joihin oli vaikea päästä kynsilakan omalla siveltimellä. 

Lopputulos näyttäisi siis tältä. Ei ehkä täydellinen, mutta mielestäni ehdottomast parempi kuin alkuperäinen versio. Sopii värien puolestaan paljon entistä paremmin omaan vaatekaappiini. Voisin testailla johonkin toiseenkin koruun samaa, jos tuolta laatikosta vaan löytyisi toinen versio, joka ei niin miellytä omaa silmääni.

Onko joku muukin harrastanut kynsilakka-DYI -projekteja? Ja jos on niin millaisia?

Brassipettymys

Sen jälkeen kun OPIn Brazil kokoelma julkaistiin, en ole tainnut kuulla muuta kuin kehuja lakkojen koostumuksesta. Siitä, miten ne on upeita cremejä, jotka peittää kahdella kerroksella ja eivät aiheuta päänvaivaa. 

Valitettavasti en voi jakaa tätä mielipidettä, koska ainakin mun pussaa mua, olen brassi (Kiss me, I'm Brazilian) ei totellut mua ollenkaan. Se karkasi kynsinauhoille, ei suostunut tasoittumaan yhtään ja vaati kyllä sen kolme kerrosta + sechen ollakseen edustava. Haluan uskoa, että mun pulloni on vain maanantai-kappale, tai että omat näpit päätti huomaamattomasti täristä, koska ei voi olla, että jokainen muu bloggaaja kehuu tätä lakkaa ja itselläni se ei toimi. 

Sävy onneksi on aivan älyttömän nätti purkkapallopinkki, joten jotain positiivista tässä sentään oli. Ja sävyn takia olen valmis antamaan tälle vielä toisen mahdollisuuden ennen kuin päätän onko tämän kohtalo kirppiskasassa. 

Ja kun pääsin tässä OPI-kritisoinnissa alkuun, kerrottakoon myös, että Blush Hourkaan ei ollut mun mieleeni gitterinä. 

Siitä swatch-kuvia katsoessani joku hämäsi mua aina suuresti siinä lakassa ja nyt kynnellä ymmärrän mistä oli kyse. Tuo lakka on todella, todella, glitterpitoista, joten ainakaan mun taktiikka glitterliukuihin, jossa laitan pisaran glitterlakkaa kynnen juureen ja siitä häivyttelen joka suuntaan, ei toiminut tämän kanssa. Varsinkin oikeassa kädessä mulla oli monen kynnen juuressa sellainen paksu kerrostuma glittereitä kun ne ei enää suostuneet liikkumaan mihinkään.

Lisäksi tämä lakka on melko karhea pinnaltaa, vielä päällyslakan läpikin ja ihan kuin se sisältäisi pientä läpinäkyvää "pölyä", joka ei näy kynnellä mutta tuntuu. Tästä kuvasta, joka on googlen kuvahaulla löydetty, näkee aika selvästi mitä mä tarkoitan.

Tämäkin lakka pääsi siis omalle njäh-listalleni. Koitan varmaan vielä mustan päälle tätä jossain vaiheessa laittaa, mutta näin ekan kerran fiilisten perusteella en kyllä suosittelisi tätä ostettavaksi.

Sinällään nyt kun olen ehtinyt haukkua kummankin näiden lakan koostumuksen, niin onneksi voin kuitenkin sanoa, että vastoinkäymisistä huolimatta, onnistui kynnet sentään ihan kohtuullisesti omasta mielestäni. Nämä glitterliu'ut on yleensä aina mun hätälakkauksia kun ideapää on tyhjä, mutta kynsille olisi kiva saada jotain uutta. Nyt vain toivon kovasti, että nuo pari muuta Brazil-kokoelman lakkaani tykäisivät käyttäytyä vähän paremmin mua kohtaan...

Mihin lakkaan muut ovat viimeksi joutuneet pettymään? 

ps. muistakaa osallistua arvontaan, jos vielä ette ole ehtineet!

...that all started with a big bang, BANG!

Mä en voi sille mitään, mutta tuon Viva la Divan glitterin nimestä omassa päässäni alkaa soimaan our whole universe was in a hot dense state... Olen selvästi katsonut ihan liikaa The Big Bang Theorya. Sen sarjan mahtavuudelle ei vain voi mitään.

Kynnet taas ovat pelkästään pientä tuunausta muutama postaus sitten esiteltyihin OPI Over & Over A-Gwen -kynsiin, koska niin kuin olen jo varmaan tuhannesti maininnut, olin kipeänä viime viikon lopulla ja silloin kynnet oli hyvin pitkälti taka-alalla niistämisen ja Pretty Little Liarsien myötä. 

Miitistä saatu Viva La Divan Big Bang glitteri kuitenkin oli yllättänyt mut positiivisesti tikuttaessa ja tiesin tahtovani yhdistää sen punaiseen, joten muokkasin vähän vanhojen kynsien ideaa ottamalla niitit muista kuin nimettömistä pois ja lisäämällä Big Bangia pari kerrosta. Mulla ei muista VLD:n lakoista ole kokemusta, mutta tämä yllätti todella levittyen ohuesti ja vaivattomasti ja glittereiden asettuessa todella hyvin kynnen pinnalle. Nimetön jäi ehkä killumaan enemmänkin porukkaan "kuka ei kuulu joukkoon" kuin sinne "olen cool ja erilainen aksenttikynsi", mutta kelpuutin sen silti mukaan kuvioihin.

Tuosta Opin punaisesta muuten on vielä sanottava, että niin kauneutta kun se onkaan pullolla, se on aivan järkyttyvän kamala poistaa. Musta tuntuu, että olen edelleen kyynärpäitä myöten punainen tuon lakan takia. Se siis värjää aivan kaiken mennessään, mutta siitä huolimatta olen sitä mielä, että se oli kaiken vaivan arvoinen.

Tuunaako muutkin vanhoja manikyyrejä, jos aikaa ei ole tehdä kokonaan uutta?

OPI-kaunetta seinälle / Arvonta

Havahduin tuossa eilen kahteen asiaan:

1. Tämän hyvin sitkeähkön flunssan johdosta mulla on tällä hetkellä hyvin vähän materiaalia, mistä postauksia kirjoittaa.

2. Kohta on jo huhtikuu. 

Näistä kohdista jälkimmäinen johtuu siitä, että miitistä en saanut ainoastaan yhtä Kauneudenkaupan lahjoittamaa OPI-kalenteria, vaan myös toisen teille arvottavaksi. Tajusin tosiaan, että onnellisen voittajan olisi ehkä kiva saada tämä kalenteri seinälle saadakseen nauttia mitä upeimmista OPI-kynsilakkakuvista kalenterin muodossa. Olen ainakin omasta kalenteistani edelleen todella innoissani, sitä vertaa hienoja kuvia se mielestäni sisältää. Katsokaa vaikka: 

... huolestuttavaa taas oli huomata kuinka monta tämän kalenterin lakoista omistankaan :D

Joten jos haluat osallistua kalenterin arvontaan jätä kommentti tähän postaukseen, missä kerrot, minkä OPI-lakan tahtoisit seuraavaksi hankkia ja liitä sähköpostiosoitteesi kommenttiin myös. Arvonta päättyy 1.4 klo 23:59. 

Arvontaan voi osallistua kuka tahansa, joten tätä ei ole rajoitettua minkään tietyn palvelun kautta lukeville vaan riittää, että olet täällä ja nyt. Poistan kaikki kommentit näkyvistä arvonnan päätyttyä, eli en jätä kenenkään sähköpostiosoitteita näkyviin blogin puolelle. Jos kuitenkin olet todella huolissasi sähköpostiosoitteen päätymisestä nettiin, voit myös osallistua lähettämällä sähköpostin osoitteeseen playingwiththepolish@hotmail.com sisällyttäen siihen samat tiedot kuin mitä kommenttiinkin pyysin.

Tällä kertaa mennään ihan linjalla 1 arpa / osallistuja, mutta halutessasi voit toki mainita arvonnasta blogissasi. Myös kaikenlainen palaute ja postaustoiveet ovat aina tervetulleita arvonna yhteydessä.

Onnea kaikille tasapuolisesti arvontaan :)

OPI vuosi 2014... tähän mennessä

Mä voin ihan rehellisesti sanoa, etten osta enää lakkoja yhtä paljon, kun mitä vielä kolmisen vuotta ostin. Yritän edes vähän harkita mitä oikeasti tarvitsen, mutta kun firmat puskevat koko ajan uusia keksintöjä ulos markinoille. Ja uusia kokoelmia, kamalasti uusia kokoelmia!

Keneltäkään ulkomaisia kynsiblogeja seuraavalta ihmiseltä ei varmasti ole jäänyt huomaamatta, että OPIlta tuntuu löytyvän uutta pressitiedotetta jaettavaksi melkein jokaiselle uudelle viikolle yksi. No ei nyt ihan, mutta uutuuksia on tuloillaan ja katse on yleensä jo tulevissa neljässä uudessa kokoelmassa, kun ensimmäistä vasta julkaistaan. 

Mulla on pitkään ollut hyvin avoin suhtautuminen eri lakkamerkkejä kohtaan ja China Glazen pidettyä nipin napin ykkösijaa suosikeissa, muut merkit on kyllä olleet ihan siinä hännillä. Viime vuosina kuitenkin Chinan lumo on selvästi kadonnut, enkä tunnu löytävän heidän valikoimastaan enää oikein mitään uutta ja inspiroivaa, ja samalla OPI taas on hitaasti kiilannut suosikkimerkinpaikalle kuin salakavalasti takavasemmalta.

Viime kerralla mulle kuitenkin kynsilakkatilausta tehdessä iski jo pienoinen OPI-ähky. Onko oikeasti totta, että tein edellisen OPI tilaukseni alle kolme kuukautta sitten ja nyt oli jo viisi uutta kokoelmaa, jonka lakoista voisin valita täytettä pakettiin. Viisi kokoelmaa, ja 38 lakkaa. 

Uteliaisuudesta lähdin sitten googlettelemaan mitä kaikkea se OPI onkaan jo tarjonnut tai luvannut tarjota tälle vuodelle. Ja oikeasti, tarvitseeko kukaan lakka-addikti näin monta uutta kokoelmaa? 

(ps. kuvat on googlen kuvahaulla OPIn pressitiedotteesta lähtöisin olevia kuvia, joten en kokenut tarpeelliseksi creditoida blogeja erikseen OPIn kuitenkin press releasena jaettua nämä kuvat käyttöön.)

Gwen Stefani

Julkaisu: 01/14

OPI-vuosi pärähti käyntiin Gwen Stefanin kanssa toteutetulla yhteistyöllä. OPI on jo ainakin pari kertaa aiemmin ajoittanut artistin kanssa yhdessä tuotetun kokoelman juuri vuoden alkuun - Katy Perry ja Nicky Minaj - joten tämä ei ole mikään uusi juttu.

Itse ostin kokoelmasta kolme lakkaa jo, Over & Over A-Gwen, Love.Angel.Music.Baby sekä In True Stefani Fashion. Kolme myös vielä kiinnostaisi, nimittäin 4 In The Morning, Push & Shove ja Hey Baby.

Mielestäni tässä kokoelmassa on pelattu onnistuneesti niin satiinisella pinnalla kuin peililakallakin perinteisten cremejen ja glitterin lisäksi, joten kokoelmana tämä oli kovasti mieleeni. 

6/7 lakkaa kiinnostaa, joten nappisuoritus OPIlta omissa silmissäni. (Osassa kaupoista tämän kokoelman lakat oli saatavilla jo vuoden 2013 puolella, mutta virallinen julkaisupäivä on vasta tammikuussa.)

Brazil

Julkaisu: 02/14

Perinteinen kevät/kesä -kokoelma, ei mitään erikoista tässäkään. OPI malttoi pitkästä aikaa tehdä kunnon värien ilotulituksen ja kokoelman kahdestatoista lakasta 10 on cremejä, yhdessä on pientä shimmeriä ja yksi on duochrome. Kokoelma sisältää vähän jotain jokaiselle tyylillä lakkoja ja lakkojen koostumus on saanut pelkkiä kehuja osakseen.

Nappisuoritus OPIlta siis kerrankin. Kolme lakkaa tästä olen ostanut, ja ainakin viisi on sellaisella voisin ostaa listalla. Eli niiden takia en tilausta lähtisi tekemään, mutta jos yhdeksän lakan NS paketissa on tilaa, kotiuttaisin näistä muutaman vielä mielelläni. Hyviä cremejä kun ei koskaan ole liikaa.

Ydinkokoelman lisäksi Braziliin kuuluu myös neljän hiekka-minin paketti. Tässä kohtaa OPI ampui mielestäni itseään nilkkaan. Täysikokoisina versioina hiekat olisivat varmasti olleet kokoelman yksiä myydyimmistä lakoista, mutta itse en ainakaan suostu ostamaan niitä minipulloja, koska tiedän, että omassa käytössäni minit jäävät vain laatikoiden pohjalle pyörimään.

Tästä kokoelmasta siis itselleni saattaa kotiutua 8/12, kokoelma siis on myös mieleeni. 

Muppets Most Wanted

Julkaisu: 03/14

Elokuvayhteistyönä OPI taas löi hynttyynsä yhteen Muppetsien kanssa jälleen kerran. Mulla taitaa siitä alkuperäisestä 2011 vuoden Muppets-kokoelmasta olla 10 vai 11 lakkaa, joten se oli kovasti mieleeni. Tämä kokoelma taas ei.

Tästä kokoelmasta sanottiin, että haluttiin tehdä hillitympi versio, koska alkuperäinen Muppets kokoelma oli joillekin vähän vaikea käyttää. Olen erimieltä ja vaikka imagoa haluaisi hillitymmäksi edellisestä muuttaa, ei silti tarvitse julkaista montaa sävyä, jotka jo kaikilta löytyy + paria glitteriä siihen kylkeen. Ainoa mikä itseäni tässä kokoelmassa kiinnostaa on Muppets World Tour, mutta muuten en laittaisi rahojani noihin lakkoihin.

1/8 kiinnostaa. Toivoisin, että jos elokuvayhtestyötä pitää tehdä, valitsisivat edes uuden leffan, eikä, että yrittävät uudelleenlämmitellä vanhaa diiliä...

Spotlight On Glitter

Julkaisu: 03/14

Tästä Spotlight on Glitteristä luin, että opi halusi tuoda takaisin jotain vanhoja, jo lopetettuja glittereitä, mutta tiedon luotettavuudesta en ole ihan varma. Se kyllä selittäisi sen, miten kokoelmassa on yhteensä neljä glitteriä, joille löytyy jo vanhempi hyvin läheinen sävy opin tuoteperheestä. 

Minä, joka rakastan kaikkea kimaltlevaa ja glitteriä, kotiutin tästä vasta nuo kaksi sävyä, joille en OPI-dupea ainakaan nopeasti ajateltuna keksinyt, eli Blush Hourin ja Rose Of Lightin, mutta Chasing Rainbows varmaan löytää vielä tiensä lakkalaatikkooni. Käytän nimittäin sen lähes-dupea Rainbow Connectionia niin säästellen, että käytännössä tuplapullo ei olisi pahitteeksi.

3/6 siis luultavasti päätyy luokseni, joten ei tässä ihan metsään menty, mutta lähes-dupejen määrä viime vuoden kokoelmiin ärsyttää hiukan. Olisivat vähän voineet yrittää jotain uutta. Jos kuitenkin pitäisi valita tämän ja Muppetsien välillä "välikokoelmana" kesän ja kevään välillä, valitsisin tämän. Tai oikeastaan poistaisin tästä kokoelmasta nuo kolme glitteriä joita en halua ja lisäisin Muppetien kolme glitteriä tähän kokoelmaan, jolloin syntyisi yksi, aika killeri glitterkokoelma.

Glitter Off

Julkaisu: 03/14

Koska Glitter Off:sta on erillinen press release, laitoin sen nyt erillisenä tähän. 

Etenkin tuota edellistä Spotlght on Glitter -kokoelmaa silmälläpitäen, OPI julkaisi myös oman peel off aluslakkansa, jonka nimi on Glitter Off. 

Mielestäni hyvin tervetullut lisä OPIn tuoteperheeseen ja mielenkiinnolla jossain vaiheessa koittaisin tätä. 

Ainoa mikä aiheutti kummastusta ihmisissä oli se, miten tämä tosiaan yritettiin liittää tuohon glitterkokoelmaan läheisesti, mutta tätä ei taida vieläkään olla saatavilla netistä ostettavaksi, vaikka Spotlight on Glitter on ollut jo päälle kuukauden e-tailereilla myynnissä. Miksi, sitä en tiedä, mutta ärsyttää. Mielestäni tämän markkinointi olisi myös ollut ehkä mielekkäämpää, jos se olisi tehty suoraan Spotlight on Glitteriin kytkettäen, eikä aina välillä puolivahingossa sivulauseessa sanoen, miten ainakin omiin silmiini tieto on kantautunut.

Sheer Tints

Julkaisu: 03/14

Sheer Tintsit nähdessäni ehdin jo tuulettaa, että vihdoinkin kokoelma, joka ei kiinnosta itseäni, ei niin tippaakaan. Mihin ihmeeseen tarvitsisin sävytettyjä päällyslakkoja, hyvä vitsi vai mitä?

Ja sitten näin kuvia. Ja lisää kuvia... Ne bloggajaat, joiden aivotominta on selvästi luovempaa kuin minun päällyslakalla lakataan valmiin manikyyrin pinta demostroivat minulle, mitä näillä voikaan saada aikaiseksi sillon kun muistaa että välillä kannattaa think outside the box. 

Sissin taidonnäyte näillä kaunottarilla taisi olla se kuuluisa viimeinen naula mun arkkuuni. Minä tarvitsen nämä, jotta voin päästää sisäisen lapseni valloilleen ja koittaa, mitä näillä saisikaan aikaiseksi. Sen takia olenkin nyt koko viikonlopun maatessani sängyssä parantelemassa harvinaisen sitkeää flunssaa, yrittänyt taistella painamatta ebayn osta nyt painiketta. 

4/4 kotiutuu mulle varmasti jossain vaiheessa viimeistään. En tiedä kuinka pitkälle OPI tähtäsi näiden lakkojen olevan nail art top coateja, mutta mielestäni jo promovaiheessa olisi vähän voinut havainnollistaa näiden ulottuvuuksia, jotta omanlaiseni selvästi luovasti hiukan rajoittunut ihminen olisi tajunnut näiden kauneuden.

MLB Collection

Julkaisu: 04/14

MLB eli Major League Baseball. Okei, nyt sitten voin uudestaan sanoa, että viimeinkin kokoelma, joka ei kiinnosta itseäni. Tosin saattaa olla, että saan syödä sanani sitten kun näen swatchit tästä kokoelmasta.

Värimaaila on verrattaen tylsää sininen-punainen-oranssi-valkoinen -akselia, ja ainakaan promokuvat ei ole saaneet itseäni mistään sävystä erityisemmin kiinnostumaan. Tiedän, että jenkkien baseball-tiimeillä suurimmalla osalla (ellei kaikilla, who cares) ainakin toistuu nämä neljä väriä joukkueessaan, joten tarkoitus oli luoda kokoelma, jolla sitten fanit voi lakkailla kynsiään. Mä en rehellisesti sanottuna tiedä kuinka paljon naispuolisia faneja basebalilla on, mutta jotenkin koen, että kokoelma jossa on kolme hyvin samankaltaista sinistä ja kolme samankaltaista punaoranssia, ei ole ihan onnistunein.

0/7 kiinnostaa. Not my piece of cake, mutta ehkä uppoaa johonkin toiseen viimeistään rapakon tuolla puolen.

Coca Cola Collection

Julkaisu: 06/14

"Coca cola kokoelma", jolle ei ole taidettu vielä antaa ihan sen virallista nimitystä, kiinnostaa itseäni onneksi enemmän kuin tuo edellinen MLB-kokoelma. Tästä ei ihan hirveästi ole vielä vuotanut tietoja esiin kuten sitä, kuinka monta lakkaa kokoelma sisältää yms. On kuitenkin sanottu, että inpiraatiota on otettu mm. normi Colasta, Coca Lightista, Zerosta, Cherry ja Vanilja Colista, Spritestä ja Fantasta. Eli tuossa olisi jo 7 inspiraationlähdettä. Perinteiset OPIn kesäkokoelmat on yleensä olleet 4 tai 6 lakan kokoelmia, joten sitä kokoluokkaa tämä varmasti on. 

Ja yksi mikä itseäni mietityttää, voisiko nämä olla tekstuureja? Jotenkin hiilihapollisuus ja tekstuuri sopisivat mielestäni aina kivasti yhteen. Jää nähtäväksi, mutta toistaiseksi ainakin tämä kokoelma kiinnostaa itseäni ajatuksena. Jään siis odottamaan millaisia sävyjä voisi olla tarjolla.

Neon Collection

Julkaisu: 06/14

Siinä missä monet muut merkit hyppäävät joka kesä sen neonkarusellin kyytiin, OPI on aiemmin jättäytynyt leikistä sivuun. Tänä kesänä heiltäkin kuitenkin nähdään Neon kokoelmaa, joka pulloissa näyttää ihan ok:lta, mutta muistaakseni yhdet kiekkoswatchit olen näistä nähneet, ja ei oikein napannut. 

Neonit on kuitenkin sellaisia sävyjä, että kynsilakoissa usein uusien neonsäyjen keksiminen on vähän kuin yrittäisi keksiä pyörän uusiksi. Vaikka neonesta itse tykkäänkin, jotenkin tuntuu, etten tarvitse enää uusia sävyjä, vanhoja kun laatikoissa on jo niin paljon. Ehkä ihmiselle, joka pyrkii keräilemään vain OPIn lakkoja, nämä on tervetullut lisä.

(Näiden kohdalla on ehkä suurin riski myös, että sanon "ei kiitos", mutta päädyn ostamaan jokaisen. Muhun kun iskee neon-kuume varmasti heti kesällä.)

Ford Mustang

Julkaisu: 07/14

Viimeisenä tähän asti julkaistuista kokoelmista on Ford Mustang. Mullehan tämä kokoelma on ollut mitä tahansa Cadillacista Ferrariin, koska en ymmärrä autojen päälle sitten yhtään. Olen kyllä perushyvä kuski omasta mielestäni, mutta jos mikään temppuilee autossa, iskä on langan päässä muutaman hetken päästä kertomassa mulle mitä tehdä. Prefeeraan siis julkisia erittäin mielelläni.

Tuon MLB-kokoelman lisäksi tämä on sellainen, joka ei herättänyt mitään erityistä kiinnostusta omalla kohdallani, mutta eiköhän pian saada tästäkin lisää infoa mm. sävyistä ja niiden määrästä.

Tämä kokoelma uppoaa varmasti moniin, mutta itse en vain ole yksi niistä.

---

Eli lopputuloksena voidaan sanoa, että heinäkuuhun 2014 menessä OPI on julkaissut yhdeksän kokoelmaa ja loppuvuoteen voi odottaa vielä ainakin syksy/talvi kokoelmaa, jossa on ainakin 12 sävyä, syksyistä teemakokoelmaa, jossa yleensä on ollut 3-5 sävyä sekä holiday-kokoelmaa, jossa on yleensä 12 sävyä, mutta esim. viim vuonna niitä oli 18. Näiden lisäksi voi odottaa printeistä rintasyöpäduoa lokukuussa.

Yhteensä siis 12 kokoelmaa vuoden aikana. Lakkasävyjä arviolta ehkä 99, jos kokoelmat, joita ei ole julkaistu tai joiden lakkojen määrää ei ole julkaistu, pysyvät suunnilleen samoina kuin aiempina vuosina on ollut. 99 uutta sävyä vuodessa. Yksi joka kolmannelle tai neljännelle päivälle. Ei ihmekään, että on vähän OPI ähky. 

Jos haluaa vertailla, viime vuonna 2013 OPI julkaisi 8 kokoelmaa joissa oli yhteensä 73 lakkaa + perinteinen rintasyöpäduo. 2012 taas kokoelmia oli 7 ja lakkoja 66. Vauhti, jolla kokoelmien ja lakkojen määrä kasvaa, on siis aika räjähtävä. 

Mikään ei tietenkään pakota ostamaan jotain joka kokoelmasta, mutta itse tykkään kuitenkin hankkia ne itseäni kiinnostavat sävyt uusista kokoelmista ja silloin 12 kokoelman vuositahti kuulostaa hurjalta. 

Onko muillakin jo pieni OPI-ähky? Onko vielä tulossa kokoelmia/sävyjä, jotka erityisesti kiinnostavat?

Salsa, you have a competitor

Niin kuin jossain vaiheessa mainitsin, tein vähän aikaa sitten tilauksen Nailsuplliesille, siinä vaiheessa kun mulla alkoi olla toivellistalla jo parikymmentä lakkaa uusimmista OPIn kokoelmista. Aikani pyöriteltyäni lakkoja päässäni, sovin, että saan tilata kolme lakkaa Brazilista, kolme Gwen Stefani -kokoelmasta, pari Spotlight on Glitteristä ja viime postauksessa nähnyt must have Alcatraz... Rocksin.

Gwenin kohdalla ongelma oli vain siinä, että olisin tahtonut yhteensä kuusi lakkaa koko seitsämän lakan kokoelmasta ja jostain kohtaa oli karsittava. Punainen signature-sävy, Over & Over A-Gwen ei itseasiassa ollut edes alunperin himoitsemani sävy, koska mulla on jo se mun the punainen lakka, China Glazen Salsa, enkä ole kokenut tarpeelliseksi ostaa toista. Nyt jostain syystä kuitenkin kotiutin OPIn punaisen, vaikka aina jaksan valittaa punaisten lakkojen vaikeasta käytettävyydestä. Ja arvatkaa mitä, mä rrrrrrakastan mun punaisia kynsiä nyt. Tämän päivän aikana (toim. huom, siis oikeasti eilisen verrattuna postausajankohtaan) mun punaiset kynnet ovat jaksaneet piristää mua, vaikka A) olen niin flunssainen, että niistän varmaan kohta sieluni pihalle, B) tuolla ulkona on pyryttänyt koko päivän ja olen ollut useampaan kertaan aivan varma, että löydän itseni auton kera ojasta kohta ja C) mikään ei ole tänään onnistunut niin kuin toivoisin.

Jos lakasta pitää jotain sanoa, niin laadultaan ei lakka tästä paljon parane. Levittyy kuin itsestään, kuivuu kuin huomaamatta ja kiiltelee tasaisen kauniina. Punainen kyllä iskeytyy kiinni kynsinauhoihin jos sitä niille joutuu, mutta siivoustyöt oli itselläni ainakin verrattaen helpot, koska lakka levittyi niin kivasti.

Musta tuntuu, että Gwen-lakoista postatessa melkein jokainen on kertonut myös vähän, mitä tykkää Gwenin musiikista. Mulle niin No Doubt kuin Gwenkään ei ole sellaisia artisteja, joista erityisemmin nauttisin, mutta en myöskään käännä kanavaa, jos MTV niitä soittaa. Olen siinä mielessä onnekas, että olen nähnyt No Doubtin lavalla ja vaikka se päivä oli yksi tragikoomisimmista päivistä ikinä, visuaalisesti bändi oli kyllä todella upea livenä.

Jos joku on lukenut tätä blogia ihan alkuajoilta saakka, saattaa ihminen tietää, että asuin vuonna 2009 puoli vuotta Jenkeissä, ihan New York Cityn rajoilla. Kun itselleni tuli aika palata Suomeen tulivat isäni ja veljeni viettämään viimeistä viikkoa kanssani Manhattanille. Isäni tykkää musiikista kovasti ja tsekkailinkin silloin niin NYCin, Long Islandin kuin muunkin tri state arean konserttitarjontaa. Yksi ilta sitten olikin kaksi konserttia, toinen New Jerseyn puolella noin tunnin matkan päästä Citystä, jossa Paramore lämppäisi No Doubtia, toinen Long Islandilla, jossa ZZ Top ja Aerosmith olisivat esiintymässä. Koska mulla on maailman paras isä ja se tiesi, että vielä tuohon aikaan Paramore oli mulle hurjan tärkeä bändi, iskä ja veli lähtivät mun seuraksi New Jerseyhin. Näin jälkeenpäin kun mietin, niin olisi ehkä kuitenkin pitänyt valita ZZ Top ja Aerosmith, mutta no...)

Keikkapäivä sitten koitti ja muistan, miten iskä katseli epätoivoisena taivalle koko päivän ennustellen painostavan ilman päättyvän ukkosmyrskyyn. Minä en tietenkään suostunut uskomaan pahaan onneen, mutta junassa matkalla amfiteatterille, jossa keikka pidettiin, taivas kirjaimellisesti repesi siinä vaiheessa kun päästiin Newarkiin, mikä omasta mielestäni oli lähinnä ironista Newarkin huonon maineen vuoksi. Junassa oli vielä ihan kiva istua kun ympärillä jyrisi ja paukkui ja sade oli jotain, mitä en koskaan aiemmin ollut elämässäni nähnyt. Junan pysähdyttyä oikealla asemalla ei enää naurattanutkaan niin kovin, kun tajuttiin pienellä asemalla lähimmän sateensuojan olevan kyllä asemalaiturilla, mutta noin sadan metrin päässä paikasta, jossa hypättiin junasta ulos. Joten ei kun jalat alle ja juoksemaan. Voi ehkä arvata kuinka märkiä oltiin suojaan päästyämme kun vettä tulee taivaalta kuin suoraan saavista päähän kaataisi.

Odoteltiin sitten sateen suojassa samalla kun salama iski maahan junaradan toiselle puolen, kirjaimellisesti noin 20 metrin päähän siitä mistä seistiin. Seurattiin myös yhden pukumiehen matkaa, joka tepasteli junalaituria pitkin maailman tyytyväisin hymy naamallaan jättimäisen sateenvarjon alla. Tyyppi oli selvästi hyvin tyytyväinen lokoisaan ja kuivaan oloon sateensuojan alla kantaen paperipussia, joka oli täynnä papereita. Ainoa vaan, että tämä omaan toimintaansa hyvin tyytyväinen herra oli ilmeisesti laskenut paperipussinsa märkään maahan hetkeksi, joten pussin pohja oli märkä ja noin 10 metriä ennen täydellistä sateensuojaa junalaiturin katoksen alla, pussin pohja petti levittäen noin 500 A4 arkkia läpimärälle junalaiturille ja miehen kumartuessa keräämään niitä, tuuli nappasi tämän sateenvarjon matkaansa. Koska minun perhe on tottakai paras, seurani hirnui äärimmäisen vahingoniloisena vatsalihasten saaden kunnon treeniä siinä vaiheessa. Itseäni kyllä huvitti myös melko lailla, mutta kävin auttamaan paperien keruussa miestä, koska kerran olin jo ihan uitettu koira muutenkin.

Juna-asemalta piti olla ilmainen bussikuljetus keikkipaikalle, mutta mun isän hermot alkoi selvästi olla koetuksella tuon koiranilman vuoksi ja tämän onneksi taksipoika pysähtyikin meidän kohdalle heti kun lähdettiin kävelemään pois juna-asemalta. Taksikuski oli onneksi maailman mukavin poika, joka ei ainoastaan vienyt meitä keikkapaikalle, vaan antoi vielä numeronsa paikan päällä sanoen tulevansa kuskaamaan meidät takaisin juna-asemalle keikan loputtua, jos vaan soitan sille. (Isi komensi, että et soita...)

Onneksi siinä vaiheessa kun päästiin areenalle sisään, pahin sade oli jo tauonnut, koska kyseessa oli kyllä katettu amfiteatteri, mutta yhtään viistoon sataessa myös koko jyrkässä rinteessä oleva katsomo olisi ollut läpimärkä. Itse kipitin paikalleni nopeasti poikien lähtiessä etsimään ruokaa itselleen ja aiheutin huvittuneita ilmeitä lähellä istuvissa ihmisissä avatessani nutturani ja purstaessani varmaan puoli litraa vettä hiuksistani pois.

Onneksi voin kuitenkin sanoa, että sekä Paramore, että No Doubt vetivät kyllä sellaiset setit, ettei tosikaan ja etenkin No Doubtin visuaalinen tekniikka oli jotain aivan uskomatonta. Pääsin myös todistamaan varmaan yhtä upeimmista luonnonilmiöistä, kun yhdessä vaiheessa salaman iskiessä, koko taivas oli kuin yksi loppumaton hämähäkinseittimäinen verkko salamoita hiukan tähän tapaan. Kannatti siis kokea miljoona vastoinkäymistä tuon keikan ansiosta. Jotenkin tuo päivä surkuhupaisuudessaan on painunut mieleeni ja hyvin. Ja se, että seuraavana päivänä katsoin uutisia siitä, miten Michael Jacksonista on aika jättänyt...

Mun tarina oli ehkä luokkaa you had to be there for it to be funny, mutta julkaisen sen nyt kuitenkin kun kerrankin tuli raapustettua oikein pidemmän kaavan mukaan. Liitin mukaan myös muutaman kuvan keikalta, josta saa pienen käsityksen shown visuaalisista elementeistä.

ps. jos jollakin sattuu olemaan tuon punaisen sävyn pahvikotelo kokemassa roskiskohtaloa jossain vaiheessa, mielelläni kotiuttaisin sen itselleni. Omani kun tuli ilman koteloa ja pieni perfektionisti sisälläni omistaisi mielellään myös sen pahvin... Niittejä tai kynsiliimaa siis en alkuperäispakkauksesta kaipaile, vain ja ainoastaan sitä pahvia :D

Sinipilviä

"Tää on luonnossa paljon kivempi kuin kuvissa!"

Ylläoleva on varmaan yksi niistä lauseista, joita kukaan kynsiblogeja lukeva ihminen ei tykkää nähdä postauksissa. On kuitenkin muutama lakka, jotka ei vain suostu tallentumaan kuviin sellaisena kun niiden toivoisi, ja jotka näyttävät jokaisen näytöllä hiukan erilaisilta. Opin Alcatraz... Rocks on sellainen.

Mulla tämä oli pitkään ostettavien listalla, koska jostan syystä minunkin kova kalloni luotti niihin ole viisas ja osta se, se on ihana -kehotuksiin, joita jokaisessa blogissa tuntui näkyvän. Tai oikeastaan, kyllähän tämä lakka kuvissakin nätiltä näyttää, mutta se todellinen kimallus näkyy vasta luonnossa. Kannattiko ostaa? Noh, kannatti!

Mulla oli pitkästä aikaa skitlette-fiilis, mikä selvästi tulee aina itselleni, kun testaamattomia lakkoja on ihan liikaa käsillä. Muutaman kynnen aina yhdellä lakalla lakatessa kun saa aika hyvän käsityksen lakan laadusta, sävystä ja siitä, ansaitseeko se jäädä kokoelmaan vai ei. Tällä kertaa nämä kaikki lakat saavat löytää paikkansa mun Helmeristä. 

Essien Blanc on mun ratkaisu sille, etten tahdo Gina Tricotin lakkoja Helmeriini vaikka se valkoinen kuinka hyvä olisikin. Mulle tämä on suomisudilla kahdella kerroksella peittävä ja tasainen, mutta tiedän, että tulen tämänkin kiroamaan kun tämä vähänkään paksuuntuu.

Alcatraz... Rocksissa taas jokainen voi varmaan mielikuvituksellaan sekoittaa tuon pullon shimmerin ja lakatun kynnen shimmerin määrän ja saada mielessään sen todellisen kimalluksen kauneuden verkkokalvoilleen. Ai ei vai? Ehkä munkin on sitten sanottava ne hyvin monesti blogeissa esiintyneet sanat siitä, miten tämä Alcatraz on ihana ja ehdottomasti omistamisen arvoinen. 

Keskisormen sininen Nfu Oh:n 113 taas oli sen verran hyvin käyttäytyvä sininen shimmerlakka, että mielestäni sekin ansaitsee paikkansa kokoelmassani. 

Ja taas otettiin kolme askelta taaksepän kokoelman pienentämisprosessissa...

Alkuperäinen tarkoitus oli koristella kynnet yksinkertaisin pilkuin, joita varten kaivoin jo dottingtoolit laatikosta silläkin uhalla, että pohjalakat rutistuvat. Vaihdoin kuitenkin lennosta idean pilvimanikyyrin valkoiselle pojalle, johon käytin Nufun ja Opin lisäksi We Care Iconin True Pale Blue:ta. Näen näissä kynsissä lähinnä vain sen, että pilvet olisivat voineet onnistua hiukan nätimmin, mutta muuten värimaailmansa puolesta kynnet miellyttää omaa silmää ilman, että tulee liian isänmaallisia fiboja.

Sopivat myös ehkä tuohon takatalveen nätisti. Vaikka OPIn kalenterin mukaan vasta perjantai on First day of spring olin minä saavuttanut kevätfiilikset jo viime viikolla. 

Uteliaisuudesta pakko kysyä, minkä lakkojen kohdalla muut ovat joutuneet turvatumaan tuohon "se on luonnossa kauniimpi kuin kuvissa" lauseeseen? 

Sunflowers

Haluatteko tietää maailman nopeimman reseptin siihen, miten menettää mahdollisimman nopeasti hermonsa kynsilakkojen kanssa pelatessa? Se on melko yksinkertaista oikeastaan, käytä vain valkoista lakkaa, joka ohentajasta huolimatta vetää jo viimeisiä henkosiaan, iske sen päälle lakka, jonka hienojakoinen shimmer leviää kaikkialle putsatessa ja päätä kruunata kokonaisuus vielä sadalla - kyllä, tasan sadalla - strassilla ja lopputulos on Secheä vaille valmis. Ja samalla voit taputella itseäsi päälaelle kuinka hurjan fiksu ajatus oli taas tehdä yksinkertaiset kynnet sängyssä makoillen, kun strassikarkulaisia löytyy lakanoiden välistä vielä joulunakin. Vuoden näin kannattaa tehdä -palkinto taitaa eittämättä kuulua taas kerran itselleni. 

Vielä jos lopputulos ei olisi miellyttänyt silmääni, olisin varmaan luovuttanut, mutta onneksi lopputulos oli sentään ainakin suurimmilta osin omaa silmää miellyttävä. 

Alkuperäinen ajatus itselläni oli tehdä kokonaan mustavalkoiset kynnet reunustaen strassin microhelmillä. Muutin mieltäni kuitenkin matkan varrella kun törmäsin strassihyrrään, jonka yksi lokero on ihan ylitsepääsemättömän täynnä keltaoransseja strasseja. Muistan kun kerran tarvitsin tyhjää strassihyrrää jostain syystä ja yhdistelin kaksi 2mm hyrrää keskenään ja noita keltaoransseja strasseja oli vain ihan mielettömästi, kun sävy ei ole sellainen, jota paljon käyttäisin. Ajattelin myös, että strassit voisivat pehmeällä sängyll toimia hiukan microhelmiä paremmin. Olisi ehkä kannattanut kuitenkin ajatella uusiksi.

Lopputulos toi mieleeni auringonkukat, mikä sinällään oli pieni vahinko, mutta sopi mielestäni lakkauksen tyyliin kivasti. Pohjalla kun oli yksinkertainen valkoinen creme (Wild & Crazy Montana), jonka päällä on pari kerrosta OPIn Happy Anniversarya. Tuon pullon kyljessä on edelleen (tarjous)hintalappu $3,97 ja mietin vain, että miksi enää OPIa ei saa mistään tuolla hinnalla!

Niin ihania kuin erilaiset strassiöverit ovatkin, alkoi itselläni kärsivällisyys loppua viimeisten strassien asetteussa. Ne pirulaiset kun pomppivat ja lentelevät ihan oman mielensä mukaan minne ikinä tahtovatkaan. 

Oliko lopputulos kuitenkin vaivan arvoista? Omasta mielestäni oli, mutta mitä mieltä muut ovat?

Miittikassin sisältöä

Kahden edellisen postauksen perusteella tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi missä viime lauantaini vietin. Sen lisäksi, että sain viettää iltapäivän mitä mukavimmassa seurassa, sain myös kotiinviemisiksi hurjan määrän uusia ihanuuksia. Itse en tosiaan ollut miitin järjestämisessä mukana alusta saakka, joten kaikkista käytännön järjestelyistä, sponsseista ynnä muista yksityiskohdista kaikki kiitos menee muille miitissä mukana olleille. Vaikka usein miiteistä jotain lahjuksia kotiin saakka saa kantaa, ainakin meidän porukan kesken pääsyy kaikilla paikalla oloon oli selvästi toisten bloggaajien tapaminen, sen verran hauskaa meillä tuntui keskenämme olevan, ja hehkuttaisin varmasti meidän miittiä blogissani, vaikken kotiinviemisiä olisi saanutkaan.

Yhteisotos firmoista, jotka olivat tuotteillaan osallistuneet meidän miittiin. 

Omat tuotteeni siististi muutamassa pussissa. Kultainen holo-pussi oli Punanaamiolta ja Lumenen lahjapakkauksen voitin arvonnassa. Isoin, kankainen kassi on peräisin Make Up Storelta, josta itse tykkään hurjasti ja se jää varmaan ainakin kauppakassiksi käyttöön. 

Mulle iski pienoinen materiapaniikki kun olin pakannut kaikki tavarani tuon Make Up Storen pussin sisään ja se näytti niin jättimäiseltä, että piti testata kuinka pieneen tilaan kaiken saisi halutessaan mahtumaan. Tuon holopussin sisään sai enemmän ja vähemmän sovittelemalla mahtumaan käytännössä kaiken muun paitsi arvontapalkinnon ja OPIn kalenterin, eli ei ne tavarat ihan liikaa tilaa vie. Ehkä? Tosin onhan tuokin lahjapussukka melko kookas...

Sitten kun levittelin kaiken Ikean Lack pöydän päälle, niin kyllähän sitä tavaraa oli ja paljon!

Ruotsalainen Edgy Polish oli lähettänyt meille kaikille pienet pussukat, joissa sisältönä oli yksi indielakka, lasiviila ja pieni suklaasydän. Arvostin sitä miten nätisti jokaiselle oli paketoitu oma pieni pussi. Omasta pussistani tosiaan löytyi se aiemmin mainitsemani Bootie Babe -lakka, jonka sitten sain vaihdettu Smitten Polishin Cocoa & Cardis -lakkaan, joka on ruskea hienovarainen hologrammi. Vaikka indielakkoja en omistakaan, kuvittelin kuitenkin olevani jokseenkin hyvin kärryillä niitä valmistavista firmoista, mutta Smittenistä en koskaan ollut kuullut. Kävin Edgyn sivulla ihan vain nopeasti vakoilemassa ja heti löysin pari ihanuutta, jotka on ehdottomasti omalla ostolistallani. Taidan siis vähitellen alkaa kääntää kelkkaani indielakoille. 

Kosmetik4less.de lähetti meille taas Saksasta saakka tuotteita. Muilla oli valinnanmahdollisuus tuotteiden suhteen, mutta niin kuin mainitsin, itse en ollut miitissä kovin pitkään osallisena, joten nämä eivät olleet itsevalitsemiani. Tuon Barry M:n lakan (sävynä Lady) valitettavasti omistan jo, joten pistin sen arvontakasaan palkinnoksi. Onneksi voin sanoa, että omasta mielestäni se on todella kaunis ja ihana tekstuuri, joten hyvällä mielin se saa lähteä uuteen kotiin piakkoin.

Essencen Ice Ice Baby on taas käsirasvaa ja näin pikaisten testien jälkeen voisin sanoa, että tässä parasta on tuo pakkauksen väri. Kaunis pakkaus, mutta rasva tuoksuu lähinnä jollekin apteekin perusvoiteelle eikä tehoiltaan tunnu olevan mitään ihmeellisempää. Itselleni käsirasvoissa tuoksu on yleensä yhtä tärkeä kuin kosteutustehot, joten omaksi suosikikseni tämä ei päätynyt.  

Liisa puolestaan ystävällisenä ihmisenä toi meille pienet pussukat, jotka sisälsi erilaisia mielenkiintoisia tuotenäytteitä. Sen lisäksi nainen toi meille vielä yhden lisäpalkinnon arvottavaksi ja niin kuin ennen mainitsin, itselläni kävi kerrankin arpaonni. Pääsen siis testaamaan Lumenen Arctic Spa sarjan paria tuotetta. 

Royal Pink Oy ilahdutti meitä Ciatén kaviaarimanikyyri- ja folioseteillä. Itselleni osui vaaleansinisen Ferris Wheel -lakan ja pastellisten Cotton Candy -kaviaarihelmien yhdistelmä. Aluksi olin hyvin tyytyväinen tähän settiin, koska vaaleansinisiä lakkoja mulla ei ole mitenkään liikaa, mutta kotona tarkemmin paketin avattuani tajusin, että tuo sama vaaleansininen lakka taisi tulla minikoossa jo Ciatén Mini Mani Month -joulukalenterissa.

Miittikasseja avatessamme mä viisaana ihmisenä ensin katsoin vieruskaverin käsiin ja ehdin olla toiselle jo kateellinen OPIn DS Pewterin ja Top Coatin sisältämästä duopakkauksesta. Onneksi mulle huomautettiin, että katso sinne omaan pussiisi kanssa ja samainen duohan sieltä myös löytyi Kauneudenkaupan lahjoittamana. Samalla ratkesi myös mun tämänhetkinen pulma siitä, että pitäisi ostaa ei pikakuivattava päällyslakka mm. kynsitarrojen päälle. 

Noiden mun rakastamien kassien lisäksi Make Up Storelta tuli vielä muitakin ihanuuksia jaettaviksi. Oman pussiini sattui punertava Heidi-lakka, sekä maitomainen Moisturizer, jonka tarkoituksena on kosteuttaa kynttä. Luulen, että tuo on omiaan itselleni siinä vaiheessa kun suostun luopumaan oman kynnen geelailusta edes hetkeksi. Sen lisäksi pusseissa oli pieniä kynsikoristeita, joista satuin saamaan juuri ne itseäni eniten miellyttävät, nimittäin violetit perhosen ja metalliset pääkallot. Enää olisi puuttunut rusetit ja ystäväni ikuisesti mieleen painuneet sanat "salla ostaa kaiken missä on vaan perhosia, pääkalloja tai rusetteja" olisivat käyneet toteen. Keskellä kuvaa myös itselleni tarpeeseen tuleva kynsiliima, koska edellinen taisi kuolla pulloonsa...

Ruotsalainen Viva La Diva myöskin hemmotteli meitä niin luomivärien kuin lakkojenkin saralla. Takana seisova Nudie paletti on halvempi korvike klassiselle Urban Decayn alkuperäiselle Naked-paletille. Tuo paletti on mulla vielä pakkauksessaan, koska omistan itseasiassa tuon alkuperäisen Nakedin, joten en mun luomivärinkäyttöaktiivisuudella en tiedä tarvitsenko kahta hyvin samanlaista palettia. 

Glitterlakat Moon Light, Big Bang ja Explosion sen sijaan menevät itselläni ainakin testiin, sen verran kovasti kaikki glitterliu'ut ovat viime aikoina omaa silmääni miellyttäneet. 

Luonnonkosmetiikkaa meidän miittikassissa edusti Dr. Hauschka. Käsirasva ja Neem Nail Oil löytyi jokaisen pussukasta, mutta itselläni nämä on vielä testaamatta. 

Yksi ainoista jutuista jonka tiesin etukäteen miitistä saavani, oli itse valitsemani MoYou Londonin laatta. Laattojen lisäksi jokaiselle oli laitettu vielä strassihyrrä, jossa on muuten myös ihan mikroskooppisen pieniä strasseja!, sekä metallinen kynsinauhatyönnin. Mulla on yksi samanlainen jo ennestää ja se on aivan loistava, mutta puolet ajasta aina hukassa, joten ehkä elämä vähän helpottuu nyt kun on kaksi työkalua jotka hukata vaikka sitten vuorotellen...

Lähikuvaa vielä laatasta. Kyseessä on siis Artist Collection 11, koska itselleni oli päivänselvää, että tahtoisin koittaa yhtä infinity-laatoista. Tässä myös toistuu se salla tykkää pääkalloista teema, joten tämä oli pakko valita. Toisaalta, olisin ollut valmis adoptoimaan varmasti jokaisen laatan heidän sivuiltaan...

Aetznailzz onnistui huomaamattaan vähentämään mun ostoslistaa kolmella asialla. Tuo Mosaicin M sivellin on saanut hirveästi kehuja ihmiltä siitä, kuinka hyvä se on pikkutarkkaan maalaamiseen, joten hypin kuvainnollisesti riemusta saatuani sen arvontapalkintona. Samoin folio ja etenkin folioliima ovat äärimmäisen tervetulleet lisät omaan koristerepertuaariini. Etualalla myös kiillotusviilan tyylinen viila. 

Consult Lady hemmotteli meitä kahdella China Glazen lakalla, sekä maneettilakkaan kuuluvalla magneetilla. Omat sävyni olivat Cling On sekä Latticed Lilac.  

JT-Cosmetics taas tahtoi muistaa sekä meitä Mia Secretin lakalla, että myös kaikkia blogin lukijoita alennuskoodilla. Kuvasta selviääkin alennus-speksit, mutta jos jollain on vaikeuksia sen lukemisessa, koodilla TAJTC14 saa 15% alennuksen kaikista tuotteista 30.4.2014 saakka. Ja itse en hyödy millään tavalla koodin avulla tehdyistä ostoksista :)

Kynsikaupalta itselleni kotiutui tosiaan se jo eilen hehkuttamani Nfu Oh kynsiöljy. Omani on tuoksultaan Laventeli, mistä mielipide oli monen sitä haistelleen keskuudessa, se, että tuoksu on melko miehinen. Olen nyt pariin kertaan tuota käyttänyt, eikä tuoksu mielestäni ole liian maskuliininen, mutten ensimmäisenä suosittelisi tuota tuoksua kyllä kaverille. Olen muutenkin enemmän hedelmäisten tuoksujen ystävä, mutta esim Piparminttu on näistä Nufun öljyistä aivan ihanan tuoksuista.  

Mereneidiltä meille taas kotiutui arkillinen tarroja, 240/240 grittinen viila, glitterpurkki (omani on ihan holo-violetti), Attituden lakka (omani sävyssä Burnt Orange) sekä Calsium Rich Curing Laquer. Nämä pari aluslakkaa haluavat selvästi viestiä kynsilleni, että luonnonkynnet kunniaan ja saisin jo luopua oman kynnen geelailuista... 

Ja toinen toistuva teema taitaa olla kynsinauhojen kosteutus. Mimaxilta nimittäin löytyi pussista kynsinauhaöljyä myöskin. 

Zoyan ihana Kimber kotiutui minulle NailCityn kautta. Myönnettäköön, että olen kuolannut näitä Zoyan Beach & Surf -kokoelmien lakkoja jo pitkän aikaa ja tämä oli äärimmäisen ihana Zoyamainen yllätys. 

Top-Kosmetiikka taas lähetti meille Dependiä testiin ja itselleni osui sävyt 2090 ja 391, sekä heidän kynänsä. 

Kosmetiikan osalta viimeisenä vielä Sokokselta saadut We Care Iconin lakat. Mä olen visusti psytellyt erossa tämän merkin lakoista, koska joku saattaa muistaakin varmaan neljän vuoden takaa sen, miten järkyttävästi tämän merkin päällyslakka itselläni kupli, joten ajattelin, että ehkä meitä ei ole luotu toisillemme. We Care Iconin huulipunat on kyllä kovasti mieleeni, joten ehkä nämä värilakat on sitä päällyslakkaa parempia myös.

Kaiken muun lisäksi kassista paljastui kasa erilaisia lappusia ja esitteitä. 

Ja tititidii, rehellisesti sanottuna ehkä oma suosikkini koko miittipussukasta: OPI-kalenteri Kauneudenkaupalta. Nuo kalenterin kuvat on omasta mielestäni aivan äärimmäisen kauniita ja ihania, ja korvasinkin äidiltä joka joulu saamani Lagotto-kalenterin Opilla. 

Kaiken muun lisäksi pitihän meidän kirppistellä vähän myös. Kolme Jolly Jewelsiä, yksi Nufu, yksi China ja yksi Ruby Wing tuli kuljetettua kotiin. Ilokseni voin kuitenkin sanoa, että tytöt hyvin kiltisti tyhjensivät mun kippislistaani myytävistä lakoista, joten loppuviimein myin kyllä eteenpäin ainakin kolminkertaisen määrän lakkoja siihen verrattuna mitä ostin!

Tämä menikin jo melkein liian hyvin, koska ennen miittiä noin kolmisen viikkoa mun käyttämättömien lakkojen teline ehti näyttämään tältä. Olin hyvin ylpeä siitä, että kaikki on testattu ja hyvällä omallatunnolla voin käyttää mitä lakkoja tahdon. Noh, tilanne hiukan muuttui... 

.... ja tältä se näyttää tänä aamuna. Tässä postauksessa esiteltyjen tuotteiden lisäksi tuolla on yhden Nailsupplies tilauksen aiheuttamat tuhot. Ja kyllä, aika toivottaman näköinen tilanne. Mutta vielä minä tämän vuoren valloitan... 

Oikeasti olen aivan äärimmäisen kiitollinen näistä jokaisesta tavarasta, jonka miittipussukastani sain, mutta koska itseltäni tällaisen tuotemäärän testaamiseen menisi puoli ikuisuutta, laitoin suosista osan tuotteista testaamattomina arvontakasaan, jotta joku lukijakin pääsisi iloitsemaan uusista tuotteista. Arvontaa siis toivottavasti luvassa piakkoin, jos se vain lukijoita kiinnostaa :)

ps. kirjoitin tätä postausta todella monta tuntia ja pitkälle yöhön saakka, joten jos tekstissä esiintyy epäloogisuuksia, linkit ei toimi tai muuten vaan joku menee pieleen, saa niistä huomauttaa mulle. Bloggaajan omat kommentit voi laittaa joko huonon huumorintajun tai väsymyksen piikkiin...

pps. kuka jaksoi lukea tänne saakka?