Näytetään tekstit, joissa on tunniste stamping decals. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste stamping decals. Näytä kaikki tekstit

18.6.2016

It's a... regatta gala!


Saatan olla katsonut Frendit läpi vähän turhan monta kertaa, jos ensimmäinen mielleyhtymä sanasta "gala" on Rachelin keksimä purjehdusgaala sarjan alkupuolelta. Jotenkin huolestuttavaa, jos ensimmäinen ajatus gaaloista vie mut jonkun istcomin settiin 90-luvun alkupuolelle, mutta hey, no can do... 


Tiesin kuitenkin heti Galan nähtyäni, että tämän minä haluan. Se on juuri sellainen sävy, jota kamera vihaa ja jota on lähes mahdoton kuvailla. Toisille tämän on varmasti sininen, toisille taas violetti. Jos multa kysytään... ehkä parempi ettei kysytä. Englanniksi kuvailisin tätä sävyä sanoilla dark cornflower blue with strong hints of purple. Suomeksi tämä voisi olla yksinkertaisesti sinivioletti ja samaan lopputulokseen ovat näköjään päätyneet muutkin suomalaiset bloggaajat, jotka ovat lakasta postanneet. 

Onneksi mulla on lakat merkeittäin järjestyksessä ja itseasiassa myös tikut samalla tavalla järjestettynä ja mun ei tarvi huolehtia olisiko tämä sininen vai violetti. (Olen selvästi sävymaailmallisesti kykenemätön järjestämään tikkuja mihinkään muuhun loogiseen järjestykseen; tiedän kyllä miten sateenkaari pelaa, mutta entäs kaikki kylmät/lämpimät sävyt? tai ne violetit joissa on vahva punainen/sininen undertone? no way in hell!). 


Mulle oli selvää, että Galaan halusin yhdistää jotenkin väritetyt leimaukset ja koska mun decalmatto ei vielä ole saapunut - tilattu se tosin on - menin vesivärilakoilla ensimmäistä kertaa yhdeksään kuukauteen. Joku voi ehkä arvata että keskisormi oli se treenaussormi, johon unohdin vetää päällyslakan leiman suojaksi ennen värittämistä. Tämän ottelun voiton vei Konadin musta leimauslakka. 

Olen yrittänyt opettaa itselleni jo sen, että lähden leimaamaan yleensä aina oikeasta kädestä, testatakseni, että laatta, lakka ja leimasin pelaavat yhteen. Siksi usein mulla saattaakin olla oikeassa kädessä kolme erilaista leimaa, mutta vasen kuvauskäsi näyttää yhtenäiseltä. Muiden koristelujen osalta en selvästi ole vielä oppinut siihen. 


Kynsillä:
Essie - Blanc x2
Picture Polish - Gala x2
Essie - Point of Blue, No Shrinking Violet ja Muse, Myself 
Pueen - 109 + Konad Black 

Voisko se mun decal matto jo saapua, jotta voisin ehkä välttää tällaiset ihanat leimaprobleemit jatkossa? 

24.2.2015

#ablecs15 Fruitylicious


Reissun takia huijaan kaikkia sen verran, että toteutin viikon kolme kummatkin lakkaukset jo ensimmäisen haasteviikon viikonloppuna, jotta tulisivat ajoissa eetteriin. Saattoi johtua siitä, että kumpaankin lakkaukseen oli jo idea päässä valmiina, joten ei kuin sutimaan lakkoja kynsille.

Tai siis, väkertämään leimadecaleita ja menetämään hermoja. Luulen, että näiden decalien kanssa taistelu karsi jäljellä olevia elinpäiviä muutamalla, mutta kunhan ei liian läheltä katso, on kynnet mukavan keväiset ja pirteät.


Mä olen tosiaan kerran aiemmin testannut leimadecaleiden tekoa muistaakseni leivinpaperin ja folion päälle tehtynä. Silloin lakkasin alustalle ohuen kerroksen läpinäkyvää lakkaa, jonka päälle leimasin kuvion ja siitä sitten värittelemään leimaa. Ei toiminut, voin kertoa. Tästä on suunnilleen vuosi aikaa, joten oli aika ottaa härkää sarvista ja yrittää uusiksi. No tällä kertaa poimin leiman stamperiin, värittelin siinä, annoin kuivua ja sitten yritin siirtää sen kynsille irroittaen sen stamperista ja painamalla kynsille. Totuus tosin tuli vastaan: mulla on aika kaarevat kynnet tähän hommaan. Nyt kun jälkeenpäin tätä ajattelen – tylsähköä luentoa isossa luentosalissa kuunnellessa kun on aikaa tutkiskella kynsiä ja kirjoittaa postausta luonnoksiin – paras vaihtoehto olisi ollut ehkä leiman poimiminen stamperiin, värittäminen, kuivuminen ja sen jälkeen päällyslakkaa stamperille/kynnelle ja decalin ”leimaaminen” kynnelle. Miten lukuisat instagram-käyttäjät tekee leimadecalien tekemisestä niin helpon näköistä, sitä en tiedä, koska oma hermot ainakin meinasivat mennä tällä kertaa. Tosin sainpas ainakin jotain kynsille.

Tuliko paasattua tarpeeksi decaleista?


Mä kehitin joskus viime kesänä obsession MoYou Londonin Tropical 08 laattaa kohtaan, kun näin jossain kynnet, missä tuo banaani-siksak –leima oli leimattu valkoiselle ja banaani väritetty. Jotenkin ironista, että olen sitten käyttänyt useampaa kuviota tuosta laatasta, se banaani on jäänyt käyttämättä. Siksi pitikin vihdoin toteuttaa ne kynnet, jotka itselläni oli olleet mielessä.

Decalien pohjalla tosiaan on Essien Blanc – joka on ihan kohta finito! – ja muissa kynsissä Models Ownin Polish For Tans –kokoelman lakat keltainen Bikini ja vihreä Flip Flop. Tampereella on selvästi alkanut kevään odotus, kun kirkkaat lakat pääsevät kynsille melko usein.  Näissä on tosi kiva koostumus, joka peittää kerroksella tai parilla ja muutama niitti kaveriksi riitti koristeluiksi muutamaan kynteen.

Mun on pakko sanoa, että näiden kynsien yleisilme / teema / kokonaisuus on oikeasti sellainen, jossa viihdyn aivan loistavasti, mutta decalien kanssa taistelu ja decalien ”teräviksi” jääneet rajat ja mustan lakan sotkeutuminen valkoiseen vähän masensivat liikaa. Ihan heti en välttämättä lähtisi uusia decaleita kynsilleni vääntämään…


Kynsillä:
Models Own – Bikini
Models Own – Flip Flop
MoYou London – Tropical 08
Konad - Musta
Valkoiset, keltaiset ja vihreät niitit

Ensikerralla parempi onni decaleiden kanssa… jos sitä ensi kertaa tulee ihan hetkeen :D


[Huom: postaus ajatettu, vastailen kommentteihin viimeistään viikonlopun aikana :)]
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...