In the jungle...

"For the strength of the pack is the wolf, and the strength of the wolf is the pack"

- The Law of the Jungle - 

En tiedä miksi, mutta aina kun mulla on kipeä olo, mun tekee jostain syystä mieli katsoa piirrettyjä. Ehkä siksi on ihan sopivaa blogata kynsistä, jotka sopii mun kevään viidakkokirjaobsessioon hyvin, silloin kun vietän ensimmäisiä sairaslomapäiviäni ikinä. Saatan olla se ihminen, joka yleensä menee töihin vaikka pää kainalossa, koska en halua vaikeuttaa muiden elämää olemalla pois, ellei ole pakko, mutta eilen kun tuntui, että traktori olisi ajanut ylitseni ja vatsa oli päättänyt, että mikään asia suun kautta nautittuna ei ole cool, oli pakko myöntää, että tällä kertaa en kyllä itseäni töihin raahaa - hyvä kun edes terveyskeskukseen hakemaan saikkutodistusta. Toisaalta, jos työskentelen jo seitsämättä kesää samassa firmassa ja tämä on ensimmäinen kerta kun poissa olen, ehkä voi sanoa, että tämä on ihan ansaittua. Vielä kun päivän Gilmoren Tyttöjä "katsottuani" - nukahdin yleensä aina uuden jakson aloitettuani - olo alkaa taas vähitellen muistuttaa sellaista, että ehkä tästä selvitään vielä elävien kirjoihin. 

Mutta takaisin viidakkoon. Mulla on tosiaan ollut pienoinen obsession Viidakkokirjaa kohtaan tämän kevään ajan. Se itseasiassa alkoi jo ennen tuota huhtikuista uutta versiota Viidakkokirjasta, enkä oikein osaa sanoa mistä se lähti. Viidakkokirja on yksi niitä leffoja joita lapsuudessani olen katsonut muutamaan kertaan, että ehkä mun sisäinen lapseni on vaan taas herännyt. Oikeastihan nämä kynnet eivät edes voisi sijoittua Viidakkokirjan hoodeille, koska Intiassa ei taida kirahveja liikkua, mutta ei anneta sen haitata. 

Mä olen hommannut Born Pretty Storen BP-16 laatan, jossa savannin eläimet seikkailevat, jo reilu vuosi sitten ihasteltuani upeita kynsiä joita tämän tyyppisillä leimoilla on tehty. En kuitenkaan itse ole koskaan saanut kopioitua lakkauksia, kun olen aina ajatellut, että ei nuo leimat mun kynsille sovi enkä varmasti saa niitä leimattua sinne minne haluaisin. Jälkimmäisen ongelman ratkaisi läpinäkyvät leimasimet ja ensimmäisen kanssa piti vaan tarttua härkää sarvista ja todeta, ettei ne mun kynnet nyt niin pienet ole. 

Pohjan liukuvärjäys on pääasiassa China Glazen viime kesän neonlakkoja ja leimat on perinteisesti Konadin mustalla ja taas uudella ebayn jelly stamper tuttavuudella, joka sekin toimii kun unelma. 

Kynnet oli todella kovasti omaan mieleeni ja harmittaa vähän, että kuvat eivät ole mitään parhaita tällä kertaa. Tuo musta Orlyn liner, jolla tein maan eläinten alle ei millään tykännyt pysyä kynnen free edgen läheisyydessä, vaan lähti koko ajan kävelemään muualle. Tyhmä lakka, kun aiheutti mulle harmaita hiuksia. 

Näidenkin kynsien kanssa päätin kokeilla miltä mattainen versioa näyttää kiiltävään verrattuna, mutta tällä kertaa oma ääneni menee ehkä kiiltäville kynsille. 

Kynsillä:

China Glaze - Daisy Know My Name

China Glaze - Home Sweet House Music

China Glaze - Red-Y To Rave

Kiko - 284

BP-16 + Konad Black 

Orly Instant Artist - Jet Black

Oletko sinä testannut jo safari-kynsiä?

Kiko swatches vol. 6 / Frozen Smoothies (#10, #11, #12, #13)

Esittelin kevään ostosten yhteydessä Kikon lakkoja aika moisen kasan. Niihin kuului keväällä julkaistut pastelliset mini-kokoelmat, jotka yhdessä muodostivat yhtenäisen 16 lakan suuremman kokonaisuuden. En ole vielä keksinyt mikä tuon ison kokonaisuuden nimi on, sillä kaikilla neljällä minikokoelmalla oli omat nimensä. 

Frozen Smoothies sisältää neljä creme-pohjaista lakkaa, joihin on lisätty pientä hippua elävöittämään lakan pintaa. Kiko kuvailee lakkoja sanoilla: "Limited edition nail lacquer with microparticles for and avant-garde finish". Ideana ihan kiva joo, mutta ei ne partikkelit siitä lakasta erotu, ellet niitä oikeasti etsi. Kahdessa ekassa sävyssä ne ehkä paljaalla silmällä vielä erottaa, mutta kahdessa vikassa en kyllä löydä mitään hippusia. Ehkä syy on omassa näössäni tai sitten lakkani on vaan viallisia, who knows. Ihania karkkisävyjä nämä kuitenkin ovat. 

10 Soft Candyfloss

Soft Candyflossa on kylmänsävyinen valkoinen lakka, jossa on vaaleanharmaata hitulaa joukossa. Sävynä tämä on vähän murrettu hippuloidensa johdosta ihan perinteisestä puhtaasta valkoisesta, joka usein on melko "kovan" sävyinen kynsillä ja tämä olisikin ideaali sävy korvaamaan puhdasta valkoista moneen manikyyriin mielestäni. 

Vielä kun lakka peittää kahdella kerroksella, mikä on harvinaista valkoiselle, on helppo olla tyytyväinen tähän lakkaan. Tässä kuitenkin koostumus on omaan makuuni vähän turhan paksua ja tämän sarjan lakkapulloissa oleva suti on ekstra-leveä, joka harottaa helposti joka suuntaan. Se vaikeuttaa lakkaamista vähän turhan paljon ja uskon, että etenkin niillä, joilla on todella kapea kynsipeti, voi olla vaikeuksia lakata tällä siististi. 

Tykkään siis sävystä, mutta koostumuksessa ja sudissa olisi vielä paranneltavaa.

11 Ribbon Pink

Ribbon Pink on sävyltään mielestäni aivan ihana. Vähän likaiseen ja laventeliseen taittava vaaleanpunainen, joka kuitenkaan ei ole liian murrettu sävy. Tässä tuo hitula on harmahtavan violettia ja asteen verran pohjasävyä tummempaa. 

Koostumukseltaan myös tämä on paksua ja peittää kahdella kerroksella. Suti on edelleen samanlainen kuin Candyflossissa ja tällä on pakko lakata kaksi paksua kerrosta peittävyyteen, ohuiden kerrosten kanssa uskon, että lakka raidoittuisi pahasti. 

12 Fair Persimmon

Fair Persimon on sävy, joka sijoittuu aika hyvin persikan ja oranssin välimaastoon. Tämä on vähän turhan likainen/poltettu sävy ollakseen persikka, mutta samalla ei mielestäni ihan tarpeeksi kirkas ollakseen oranssi. 

Tästä lakasta alkaa olla jo todella vaikea löytää niitä mikropartikkeleita, joita Kiko mainostaa näissä kaikissa neljässä olevan. Enemmän tämä on mielestäni creme, jossa ehkä jotain hippua on koostumuksessa, jonka huomaa lakatessa, mutta joka ei enää kynsille siirry. 

Koostumukseltaan tämä on myös paksua ja pullojen isoon siveltimeen pakkautuu helposti liikaa lakkaa, joka sitten haluaa juosta kynsinauhojen puolelle. Kaksi ensimmäistä sain lakattua ilman katastrofeja, mutta tämän kohdalla sain lakkaa aika lätäkön kynsinauhalle, vaikka yritin lakata varovasti. 

Sävyltään tämä on kaunis ja vähän erilainen oranssin sävy kuin mitä usein on tarjolla, mutta ei kuitenkaan oma suosikkisävyni. 

13 Glossy Doughnut

Viimeisenä vaaleansininen ihanuus, joka itseasiassa taitaa olla näistä suosikkini. Tämä on sävyltään edelleen melko pastellinen, mutta vähän tummempi ja likaisempi kuin miksi vaaleansinisen yleensä käsitän. Tässäkään ei se shimmerhitula näy luonnossa, mutta itseäni se ei hirveästi haittaa, kunhan sävy on kaunis ja omaan mieleeni.

Koostumuksen kanssa tässä oli sama ongelma kuin aiemmissa. Koostumus on paksua, joten lakalla on pakko lakata paksuja kerroksia. Siveltimeen pakkautuu helposti liikaa lakkaa, joten kerrosten kanssa on oltava melko varovainen. 

Kaikista neljästä lakasta tämä on kuitenkin mielestäni helpoin lakattava ja oma suosikkini.

Kaikenkaikkiaan näistä neljästä sävyltään pidän hurjasti jokaisesta oranssia lukuunottamatta. Kauniita pastellisia sävyjä olematta kuitenkaan niitä perinteisimpiä pastelleja, jotka joka merkiltä löytyy. 

Kuitenkin ongelmat paksun koostumuksen ja lakan siveltimeenpakkautumisen kanssa ovat sen verran suuria, että en välttämättä suosittelisi laittamaan rahojaan näihin. Kikolta löytyy niin paljon muutakin laadukasta tavaraa, että näiden pienet ongelmat ei mielestäni välttämättä ole rahansa arvoisia.

Omistatko sinä jonkun näistä Frozen Smoothies lakoista? Oletko kokenut samoja ongelmia näiden kanssa kuin mitä minä koin?

Kiko swatches vol. 5 (#280, #296, #297)

Vaihdetaan taas swatchien maailmaan, kun tarjolla olisi uusia Kikon lakkoja ihmeteltäväksi. Tai noh, uusia voi olla vähän hämäävä käsite, sillä nämä kaikki alkaa numerolla kaksi, eli ovat niitä vahimpia julkaistuja sävyjä oikeasti. 

Olen varmaan mielenkiintoisin ihminen ikinä, kun päätin lauantai-iltana vaan jäädä kotiin makoilemaan ja illan aikana ehdin swatchata aika monta lakkaa - ja katsoa aika monta jaksoa jenkkien Big Brotherin uutta kautta. Tykkään kaikista reality-kilpailuista ja BB nyt sattui jostain syystä kuulostamaan hyvältä vaihtoehdolta. Sitä laadukkaampaan realityä saa sitten edustaa aina välillä Masterchef Australia. Vielä jos olisin saanut lasin valkkaria käsiini, olisi mielestäni ollut aika täydellinen me time - lauantai.

Syy miksi päätin parittaa nämä kolme lakkaa samaan postaukseen, on se, että nämä on tosiaan kaikki vanhempia lakkoja ja kaikki kolme ovat cremejä. Kehun aina Kikon creme-koostumusta maasta taivaisiin, mutta etenkin näiden vanhimpien sävyjen kohdalla koostumus ei aina ole niin täydellisen peittävä ja kermainen, kuin mitä numerosta 300 eteenpäin lakat järjestäen yleensä ovat. Kyllä 200-alkuisista löytyy helmiä, kuten 286, 291 ja 294 ovat omia ikisuosikkejani, mutta kaikki eivät ole yhtä loistoyksilöitä kuin nuo. Nämä kolme ovat hiukan crellympiä, joka voi olla tietyissä asioissa hyväkin homma, joskus taas sen kanssa mennään metsään ja lujaa. 

280 Orange

Hyvin nokkelasti nimetty Orange on juuri sitä, mitä nimi antaa ymmärtää - oranssi. Ja hyvin perusoranssi sävyltään vielä. Aika täydellisesti siinä punaisen ja keltaisen keskellä sävyltään, eikä yhtään murrettu vaan hyvin puhdas sävy. Sävyssä ei mitään valittamista, mutta tunnetustihan oranssit eivät ole omia suosikkejani.

Tämä kaveri peitti kolmella kerroksella ja on koostumukseltaan melko crellymäistä. Levittyvyys oli helppoa, mutta hiukan ohuehkoa tämä lakka kyllä on. Sellaista, että varmasti jos ei mieti mihin tätä sutii, voi tämä helposti karata kynsinauhojen puolelle myös. Ei kuitenkaan niin pahaa, että sitä pitäisi oikeasti pelätä, jos jaksaa keskittyä lakkaukseen

Ohuemman ja crellymäisen koostumuksen ansiosta tämä kuivaa melko mukavan kiiltäväksi, mutta itselläni on perinteisesti vielä oikea päällyslakka tuomassa kiiltoa. 

296 Meadow Green

Jos joku on joskus yrittänyt kuvata China Glazen Four Leaf Cloveria ja tullut siihen tulokseen, että mahdoton tehtävä, ei kannata edes yrittää tämän kanssa. Nämä kuvat eivät ole ihan täysin tarkkoja värin suhteen ja mietinkin, etten julkaisi näitä, mutta päädyin kuitenkin sen tekemään, jotta voin kertoa lakasta edes sen koostumuksen ja levittyvyyden suhteen.

Tämä on sävyltään kirkas vihreä, asteen verran kirkkaampi ja tummempi siis kuin mitä kuvat antavat ymmärtää. Lisäksi tämä on sävynä hyvin jellymäinen. Juuri sellainen sävy, jota on mahdoton kuvailla.

Koostumukseltaan tämä on hyvin samanlainen kuin aiemmin esittelemäni Orange. Koostumus on hyvin crellymäinen, kiiltäväksi kuivuva ja ensimmäiset kaksi kerrosta olivat hyvin läpikuultavia. Tällä saisi varmasti kivoja glittersandwitcheja aikaan. Kolmas kerros riitti onneksi peittävyyteen.

Levittyvyys oli helpohkoa, myös tässä on hiukan ohuempi koostumus kuin normaaleissa Kikon cremeissä, mutta kuitenkin edelleen lakka levittyy hyvin ja sinne minne sen halusinkin levittyvät. Kaikin puolin kiva lakka, mutta pirkule kun väri ei vain toistu kuvissa oikein. Sanonkin siis, että jos ostat tämän lakan tämän postauksen pohjalta, osta se tekstin pohjalta, äläkä siksi, että uskot saavasi dupen sille mitä kuvat kertovat. Omistamisen arvoinen lakka mielestäni, mutta pirullinen kuvattava. 

297 Acid Green

Kuin sain edellisen vihreän veljen kuvattua ennen tätä, ajattelin, että saan vielä hermoromahduksen näiden sävyjen kanssa. Acid Green on onneksi huomattavasti helpompi kuvattava ja sävy toistui jopa sellaisena, mitä tahdoinkin.

Acid Green on kirkas vaaleanvihreä crelly, joka on ihanan kiiltävä myös itsessään. Sävy on kaunis kuin mikä jälleen kerran, mutta peittävyyteen vaadittiin kolme kerrosta. Lopputulos on kyllä niiden kolmen kerroksen arvoinen. 

Tässä pidin siitä, miten lakka on kirkas ja pirteä olematta kuitenkaan neonsävyinen ollenkaan. Ihana ilopilleri, joka käyttäytyi myös hyvin lakattaessa. Koostumus tässäkin on ohuehkoa, mutta ohuilla kerroksilla saa helposti hyvän lopputuloksen. 

Näiden kaikkien kolmen kohdalla haluaisin sanoa samaa - kauniita lakkoja, mutta toivoisin, että koostumus olisi sitä cremeä, mitä Kikon tuoreemmat lakat kantavat. Näillä lakattaessa ohuemmat kerrokset johtavat väistämättä kolmeen kerrokseen ennen peittävyyttä ja tällöin lakka kuivuu myös kauniin kiiltäväksi. Mielummin kuitenkin ottaisin vähän kermaisemman koostumuksen ja hakisin kiillon päällyslakalla, sellainen kun joka tapauksessa tulee laitettua lakkauksen päälle.

Suosikkini näistä kolmesta kuitenkin on viimeinen Acid Green. Orangea tuskin tarvitsisin, jos omistaisin oikeasti oransseja lakkoja useammankin ja Meadown kanssa jään keskustelemaan siitä, jaksanko lakkaa, joka on kyllä livenä upea, mutta joka kameran kohdatessaan päättää heittäytyä hankalaksi. 

Nousiko näistä kolmesta joku sinun suosikiksesi? 

Rust No One

Koen olevani jotenkin hirveän mielenkiintoinen ihminen, kun lauantai-iltana odottelen lakkausten kuivumista leimauskuntoon samalla kun aukinaisesta ikkunasta kuuluu läheiseltä bussipysäkiltä baariin suuntaavien nuorten äänia. Itse makaan peiton alla hiukset märkinä blogiin kirjoitellen ja ajattelin mahdollisesti vihdoin katsoa sen Hunger Gamesien uusimman leffan, jota ei vain ole koskaan tullut katsottua. Olen saanut jo työvuoron jälkeen siivousvimman kun iskin huonekaluja vähän uuteen uskoon, jotta sain kaiken pölystä muistuttavan pois päiväjärjestyksestä, jos se vähän auttaisi tähän pölyallergianuhaan. Toisaalta, vaikka kerrankin mulla olisi sunnuntai vapaana ja olisin oikeasti voinut lähteä tuulettumaan kavereiden kanssa, olen itseasiassa ihan tyytyväinen asioihin näinkin. Kotihiiri kiittää ja kuittaa. 

Mutta jos kuitenkin pohdittaisiin niitä kynsiäkin parilla sanalla. Mä oon jostain syystä kehittänyt ongelman siitä, etten omista oranssia holoa, vaikka oikeasti en edes käytä oransseja lakkoja. Logiikka on taas 10/10, mutta siitä huolimatta heinäkuun aikana huomasin klikkaavani oranssin holon ostoskoriin ja olevani hyvin tyytyväinen ostokseeni. Harlow'n tuotekuvissa tämä Rust No One näytti paljon kirkkaammalta, mutta todellisuus on aika mukava ruosteenvärinen holo, joka peitti parilla helpolla kerroksella. 

KBShimmerin holot ei ole mitään in your face megalineaarisia kaunottaria, vaan mielestäni aika sopivan holoefektin omaavia. Huomaa, että holottaa, mutta ei kuitenkaan samalla tavalla kuin esim Nfu Oh:n holoissa, jossa hyvä kun lakan pohjaväri enää erottuu holosateenkaaren alta. Lisäksi nämä käyttäytyvät ihan loistavasti. Mä yritän olla ostamatta hirveästi holoja, koska käytän niitä kuitenkin verrattaen vähän, mutta toisaalta, hololakkoja on aika vaikea vastustaa. 

Ja koska aina ei voi sytyttää, kannattaa se näkyvissä oleva osa holoa peittää tietenkin leimaamalla siihen päälle. Kesän alussa Bornprettystorelta testiin saamani laatta BP-27 oli taas näitä tutavuuksia, joka pelitti kuin junan vessa mun perinteisen stamper/scraper kombon kanssa (mustavartinen valkoinen löllö + konadin metalliscrapa), mutta ei kyllä muutoin oikein tykännyt toimia mun kanssa yhteen. Yritän opetella leimaustekniikkaa Moyoun valkoisella suorakulmaisella löllöllä tai Creative shopin megastamperilla, mutta vielä en ole onnistunut niiden kanssa ja tämänkin laatan kanssa kirosin ensiksi kahdella stamperilla, ennen kuin luovutin ja käytin sitä, minkä tiesin toimivan ongelmitta. En tiedä onko siis vika omassa tekniikassa eri stampereiden kanssa vai laatoissa, mutta leimat sain kynsille luottotuotteillani ongelmitta. Tässä laatassa on pari ihanaa asteen verran retroa kuvaa, mutta epäilen, että tämän testin jälkeen taidan koittaa tätä kuviota vain aluksi kaavailemani vanhan roosan värisen lakan päälle, mutten näe itseäni käyttämässä tätä laattaa toistuvasti. 

Kynsillä:

KBShimmer: Rust No One

BP-27 + Essence Stampy Polish

Onko muilla ollut holofiilistä nyt kesällä, vaikka säät eivät ole ehkä suosineet meitä niin paljon kuin saisi? Itse en ole mikään helteiden yli ystävä, joten olen ihan tyytyväisenä hengaillut tänä kesänä ympäriinsä niin kauan kuin ei sada vettä...

ps. koodilla AZNW10 saa edelleen halutessaan sen 10% poijjes BPS:n tilauksista :) 

Hei minä marmoroin - taas!

Jotenkin tuntuu ironiselta ajatella, että vielä pari kuukautta takaperin mun vesimarmorointi-into kävi kylässä ehkä kerran vuodessa. Ja silloinkin yleensä se oli melkoista hampaiden kiristelyä ja kyyneliä: ei vain onnistunut. Nyt kuitenkin olen oikeasti alkanut treenaamaan ja yhden onnistuneen marmoroinnin jälkeen on kerta kerralta ollut helpompi tarttua lakkapulloihin ja tehdä testejä. Vieläkin on vähän hakuammuntaa milloin onnistuminen käy kylässä ja milloin ei, mutta vähitellen voin oikeasti sanoa pitäväni tästä koristelutyylistä ja samalla täyttäväni tuota tunnisteiden marbling tagia useammalla lakkauksella tässä kuussa kuin mitä aiempina vuosina yhteensä. 

Perinteisen lakat veteen ja dippaa sormet tekniikan lisäksi olen nyt pari kertaa koittanut tekniikkaa, jossa lakat pudotellaan veteen, tehdään pintaan kuvio ja lakkalaatan kuivuttua se nostetaan vedestä ja leikellään pieniksi palasiksi jotka liimataan kynsille. Tällä kertaa onnistuin tässäkin paremmin kuin viimeksi.

Tuo lakkalaatta kuivuttuaan on kyllä ihan taipuisaa, mutta niin pirun ohutta, että sitä on ajoittain vaikea käsitellä. Näihin kynsiin leikkasinkin 10 siivua lakasta, asettelin ne fiksusti puhtaan alustan päälle, jotta ne olisi valmiina kynsille. Sitten aivastutti ja lakkasiivut hiukan lentelivät... Onneksi onnistuin pelastamaan kaikki paitsi kaksi ja sain leikattua uudet siivut pilaantuneiden tilalle. 

Siivut kiinnitin taas Sechen pikakuivattajalla kynsille ja tykkäsin kyllä lopputuloksesta - etenkin kun värit ei ole niitä perinteisimpiä mitä yleensä käytän.

Kynsillä:

Kiko - 322

Kiko - 358

Kiko - 321

Kiko - 368

Barry M - White 

Orly Instant Artist - Gold glitter 

Onko joku muu testannut tätä marmorointitekniikkaa? Onko muillakin tuo lakkalaatta yhtä heiveröinen, että sen käsittelemisessä pitää olla extra-huolellinen vai pitäisikö mun saada enemmän lakkapisaroita kuppiin, jolloin se paksuuntuisi edes vähän? 

Ylipäätänsä on kiva seurata ihmisten blogeista, miten aika moni on alkanut onnistua marmoroinnessa ihan kohtuullisesti. Ei tämä siis ihan viimeinen tekniikka ole, jota ei opi millään... 

Vesi Meloni

Mä en yleensä ole se maailman aktiivisin ihminen testaamaan uusia koristelutekniikoita. Se on ihan fakta, enkä ala sitä sen kummemmin kaunistelemaan. Tykkään pysyä niissä mitä osaan. Viime aikoina on kuitenkin positiivisen usein tullut tartuttua uusiin koristelutyyleihin ja osaltani syytän instagramia tästä - ihmiset tekevät eri tekniikoista ihan liian helpon näköisiä.

Näin viikonloppuna nämä Sveta Sandersin kynnet ja tiesin heti, että haluan koittaa jotain samanlaista. Moni muukin on esitellyt ig:ssä videoita, joissa marmoroidaan kuppiin, annetaan lakkalaatan kuivua veden pinnalle, jonka jälkeen se nostetaan vedestä ja leikellään haluttuja palasia kynsille. Sounds easy right? 

Mä päädyin pudottelemaan nopeasti lakkapisaroita kuppiin ennen kuin aloitin tikuttamaan lakkoja sunnuntai-iltana ja ajattelin, että jos tämä ei onnistu, mennään sitten maanantai yksivärisillä kynsillä. Mulla oli niiden leimadecal kokeilujen jälkeen vähän kammo mistään, mitä pitäisi kuivuttuaan kynnelle lähteä asettelemaan.

Olin kuitenkin positiivisen yllättänyt kuinka helppoa lakkalaattaa oli käsitellä. Omani kuivui varmaan puolisentoista tuntia ennen leikkausoperaation aloittamista ja oli leikatessa kuiva, mutta veden ansioista ei kuitenkaan sellainen täysin käsiinhajoavan kuiva. Lakkakolmiot oli helppo asetella kynnelle Sechen avulla ja ne sulautuivat kynnelle ilman, että olisivat liiemmin sotkeutuneet. Jos jotain olisin saanut muuttaa, olisin ehkä valinnut pohjaksi vaikka valkoisen lakan ja kiinnittänyt vähän enemmän huomiota, että palaset ovat saman kokoisia kaikki, mutta hei, ei ekalla kertaa aina voi ihan kaikkea saada. 

Kynsillä:

Kiko - 356 Melon

Kiko - 288 Flamingo Pink

Kiko - 338  Light Lavender 

Onko muut testanneet jo tätä tekniikkaa? Ajattelin seuraavaksi testata samaa tekemällä oikeasti kuvioitakin veden pintaan, kuvittelisin nimittäin, että tämä säästäisi omia hermojani vielä enemmän kuin itse vesimarmorointi... 

#ablecs15: My most used polish

Minä ja bloggailu ei olla oltu tällä viikolla oikein yhteistyöhaluisia. Ainoasta alkuviikon postauksesta blogger hävitti tietysti melkein koko tekstin, ja sen jälkeen olen aloittanut naputtelemaan paria postausta, mutta yritykseksi nekin on jääneet. Tälläkin hetkellä voin lähettää terveisiä peiton alta sängystä, jossa jäädyn ja manaan sitä, miten flunssa taitaa tulla taas vierailulle tähän osoitteeseen. Toivottavasti siltä vältyttäisiin, mutta energiatasot lähentelee tällä hetkellä nollaa, minkä vuoksi tähän postaukseen tuskin ihan kamalasti tekstiä jaksan tuottaa. 

Teemana My most used polish olisi varmaan voinut koskea ehkä 5-10 eri lakkaa; sellaisia joita käytän toistuvasti vuodesta toiseen. Musta ja valkoinen ovat varmaan ne oikeasti käytetyimmät, ja ensimmäinen pullo tämän postauksen Essien Blanc lakkaa onkin jo melkein lopussa. Siinä on kohta varmaan enemmän ohentajaa kuin itse lakkaa, mutta aina sieltä löytyy vielä ainakin aksenttikynsien verran lakkaa kynsille. 

Otin siis tuon valkoisen lakan tähän lakkaukseen mukaan ja paritin sen yhteen China Glazen Orange Marmeladen kanssa, joka on ensimmäinen lakka, josta olen ostanut back up pullon aikanaan. Rakastuin tähän lakkaan keväällä 2009 - eli ikää tällä pullolla on jo kuutisen vuotta - ja vaikka viime aikoina tämä ei kovassa käytössä enää ole ollutkaan, on tällä oranssilla mulle paljon tunnearvoa. Ihana glassflecked lakka, joka on yksi niitä harvoja oransseja, joista pidän kynsilläni. 

Paritin näihin vielä oranssin tekstuurin, nimittäin Zoyan Dharan, joka on aika identtinen sävyltään tuon marmelaadin kanssa. Leimat taas löytyivät (taas) MoYoun Tropical-laatasta 08, ja värittelin leimoja vähän OPIn Sheer Tintseillä vielä pääälle. 

Mä en hirveästi perusta hedelmäkynsistä noin niin kuin yleensä. Lakkasin näille kynsille pohjat keskiviikkoiltana ja torstain aikana sain valko-oransseista kynsistäni kaksi "ootko menossa katsomaan tapparan peliä, sun kyntes sopis sinne" -kommenttia. En keskiviikkona tiennyt vielä miten haluan lakkauksen koristella, mutta lähdin hedelmillä mahdollisimman kauaksi sieltä Tappara-linjalta, ihan vaan henkilökohtaisena protestina sille, että ei, nämä ei ole tappara-kynnet. 

Kynsillä:

China Glaze - Orange Marmelade

Essie - Blanc

Zoya - Dhara

OPI - I'm Never Ambarrased

OPI - Be Magentale With Me

MoYou London - Tropical 08

Konad Balck & White 

Toivottavasti jaksan viikonlopun aikana lakata vielä toiseen teemaan tälle viikolle kynnet. Mulla itseasiassa on jo ihan selkeä visio siitä mitä teen, mutta ongelma on tällä hetkellä se, että mun idea sisältää liukuvärjäystä, ja vihaan kynsinauhojen siistimistä liukuvärjäyksen jälkeen. Suojaan sormet kyllä peel offilla, mutta siitä huolimatta sitä siistimistä on aina ihan liikaa... 

12/31: raidat / stripes / mèches

Alan vähitellen katua tuota keksintöäni nimetä tämän haasteen otsikon sekä suomeksi, englanniksi, että ranskaksi. En halunnut otsikkoon pelkkää haasteen teemaa suomeksi ja englanniksi vaan jotain erilaisempaa, mutta sanojen kirjoitusasun tarkistus alkaa olla jo hiukan ärsyttävää. Ehkä kuitenkin selviän.

Teemana kuitenkin tälle päivälle oli raidat ja ollaan sitten raidallisia. Pohjalakkana tuomi We Care Iconin Perfect Coral, joka on hyvin oranssi/persikka ollakseen nimeltään koralli, mutta ei anneta sen häiritä. Koostumuksessa on kivaa jäistä shimmeriä ja mun mielestä noiden pullot on kovin herttaisen mallisia. Mutta, se sivellin... se saamarin sivellin. Ei niinkään sen kapeus vaan se, että se on varreltaan jo niin onnettoman nysä, että siitä ei tunnu saavan hyvää ja tukevaa otetta sitten millään. Eikä muuten puhettakaan, että minun jättiläiskourani saisi muka aseteltua pullon ympärille kuvien ottamista ajatellen. 

Annettakoon pullolle anteeksi sen pienet fibat, koska itse lakasta kyllä pidän. Raidat on taas Orlyn Instant Artisteilla, mikä tuskin tulee enää kenellekään yllätysenä. Moneskohan kerta jo tähän haasteeseen kun niistä mainitsen. 

Tosin tällä kertaa voin sanoa, että nämä ei ehkä olleet ihan ideaaleimmat koristeluille. Mun kynnet alkaa nimittäin olla näissä kuvissa jo niin pitkät, että pitkähkö ohut sivellin alkaa helposti harhailla suoralta linjalta kohti mutkikkaita linjoja kaarevalla ja pitkällä kynnen pinnalla. Voidaan kuitenkin kuvitella, että ne pienet mutkat tuo vaan mielenkiintoisen piristyksen muutenkin eläväiselle lakkaukselle. 

Tästä kuvasta nökee hyvin tuon We Care Iconin minikokoisuuden. Miettikää nyt kun tuou korkkikin on puolet lyhyempä nail art lakkojen korkkia. Söpö mutta töpö.

Onko ihmisillä jakaa hyviä vinkkejä, miten saada pitkiin kynsiin suoria raitoja? En selvästi ole raitafani vaan yleensä pilkuttelen menemään, joten itselläni ei ole liiemmin kokemusta... 

Lumpeita

Toissa iltana lähdin taas toteuttamaan uusia kynsiä ajattelumallilla "ei mitään hajua, mitä haluan, mutta kokeillaan". Ihan hyvin onnistui mun kokeilu omasta mielestäni. 

Kaivoin laatikosta lakan, jota ei vielä ole tullut käytettyä ja Color Clubin Sparkle and Soar sai toimittaa uutuuskaverin virkaa. Muistan joskus keväällä kun Sonne hehkutti mulle tuota Take Wing kokoelmaa ja hihkui kuinka tämä oranssi on niin paljon parempi kuin China Glazen Orange Marmelade ja kuinka mun on ihan pakko hankkia tämä. Päätyihän se lakka lopulta ostoskoriin, vaikka kyllä itse en ole ihan vakuuttunut siitä, onko tämä parempi kuin se mun Orange Marmelade. Tykkään tästä kyllä ihan hurjasti, mutta tässä tuo pinta on glass flecked hippusten takia niin selvän epätasainen, että se ehkä pistää hiukan silmään. Kaunis lakka joka tapauksessa.

Pohjat lakattuani nappasin käteeni kaksi nail art lineria taas Orlyltä ja aloin sutia epämääräisiä viivoja, josta lopulta muodostui terälehtiä ja sitä kautta kukkia. Tällaisia kukkiahan on jo vuosia vilissyt vaikka missä blogeissa, mutta jostain syystä en ite ole koskaan koittanut niitä toteuttaa. Tälläkin kertaa heitin kukat kynnen tyveen, enkä reunoille, niin kuin usein kaikki tekee. Itse aiankin tykästyin mun lumpeenkukkiini, enkä edes malttanut poistaa näitä eilen vaikka tarkoitus olisi ollut tehdät uudet kynnet yöllä kun ei nukuttanut. Tänä iltana sitten uusi yritys!

007 and a mission - cheap nail polish vol. 2 [GOSH]

Yey, viimeinen päivä teemaviikkoa. Don't get me wrong, tää on ollut kyllä tosi mukava toteuttaa ja tehdä, mutta siitä huolimatta kivaa voida taas lakkailla kynsiä juuri niin kuin mieli tekee ilman että tarvii miettiä teemoja. Mulla oli ehkä muutenkin huonot lähtökohdat tähän viikkoon kun innostus kynsien tekemiseen on vähän ollut jossain kaivossa jo viimeiset puoli vuotta, mutta jos jotain sain takaisin, ainakin pään täyteen ideoita uusia kynsiä varten. Jee. 

Sonnen viimeiset kynnet on toteutettu pääosin Color Clubin Orange Revenge lakalla, ja hassusti meillä molemmilla ideat kynsiin oli aika samantyyppiset. Sonnen postauksen voi käydä taas lukemassa hänen blogin puolelta. 

Viimeisenä "halpis" merkkinä meillä toimi Gosh, vaikka näiden hintataso ei kaikkein halvin olekaan. Haettiin kuitenkin uusia merkkejä, joita ei viime teemaviikolla esitelty ja Gosh on kuitenkin suunniteltu ihan tavalliselle kuluttajalle siinä missä Color Club on salonkimerkiksi suunniteltu, joten siksi Gosh on meille vielä "halpis". Ylipäätäänkin tätä teemaviikkoa on toteutettu sillä periaatteella, mitkä lakat on Suomessa suunnattu kuluttajille ja mitkä enemmän salonkikäyttöön, ei niinkään sillä periaatteella minkä lakan saa halvimmalla ebaystä. Totuushan on se, että siinä missä Suomessa saa lakoista helposti maksaa ihan supermarketeissakin 4-10 euroa, saisi Jenkeistä huomattavasti parempilaatuisia lakkoja reilusti yli puolet halvemmalla. Kivaa asua Suomessa... taas kerran. 

Päivän teema oli kuitenkin syksy ja päävärinä toimi oranssi. Itselläni siksi lakaksi valikoitui Goshin Orange Drops, jonka olen muistaakseni Sokoksen alennuspäiviltä ostanut ehkä kuuden euron hintaan. Normaalistihan Goshista saa pulittaa noin 8,5 euroa pullolta, minkä takia itse lähinnä ostan vain alennuksesta noita lakkoja. Mä tosin taas olin tosi fiksu ja piilotin oranssin pohjani melkein kokonaan tuputtelemalla Goshin Mulberryä ja Peonyä oranssin pohjan päälle epämääräisesti. Hirveän paljoa ei näy, että kerrostin monivärisen pohjan päälle vielä kerroksen Goshin lastulakkaa, Rainbowta, joka peristeiseen tapaansa näkyy luonnossa kyllä kivasti, mutta joka kuvissa kieltäytyy näkymästä.

Mulla tosiaan syksystä tuli mieleen puut, jotka pudottaa lehtensä ja alkuperäinen suunnitelma oli lehtiäkin kynsille vielä tehdä, mutta kun mopo karkasi käsistä tuota pohjaa tehdessä, päätin että kynsille riittää vain lehdettömät puut. Nurmikko kynsillä on H&M:n Mint Maddness lakalla ja puut on tehty siveltimellä + Barry M:n ruskealla Mushroomilla. Voisi olla paremminkin onnistuneet kynnet, mutta ehkä nämä on sopivan syksyiset tähän teemaviikkoon. 

Nyt ois sitten koko teemaviikko pidetty ja uusia kynsiä blogiin voi taas toivottavasti odottaa vähän tasaisempaan tahtiin, jos tuo inspiraatio lakkaisi olemasta ujoa sorttia. Mitkä oli teidän suosikkikynnet viikolla? Ja mitä tykkäsitte teemaviikosta ylipäätään? 

french styled edamame

Eilen illalla kun kynsien lakkailu tuli taas ajankohtaiseksi, mulla pyöri sängyllä eilen kaupasta kotiin raahaamani kolmikko lakkoja. Täällä mun valtakunnassani kun on sellainen kaaos edelleen meneillään - purin yhden matkalaukun, jonka jälkeen kasasin sen taas täyteen epämääräisiä juttuja... minnehän se kuuluisa logiikka on hukkunut? Siksi vaikka lakat siististi laatikoissa ovatkin, niiden laatikostojen edessä on sen verran tavaraa, että kamalasti en viitsisi tätä sekasortoa liikutella päästäkseni eri laatikoita penkomaan. Optimistisesti ajattelen, että tänään ehtisin järjestää tätä kaaosta taas aika hyvin, mutta kun tuntuu, että aikaan en saa mitään, epäilen suuresti, että tämä kaaostila säilyy vielä pitkään. Huono juttu sinällään, koska mun viikon minilomani loppuu tähän päivään kun huomenna pitäisi taas palata töiden pariin. Jostain pitäisi siis löytää se asiakaspalveluhymy naamalle ja kärsivällisyys vastata samoihin kysymyksiin kuudesti viiden minuutin sisällä. 

Sovitaanko yksi juttu? Nimittäin se, että kukaan ei katso mun kynsinauhoja näissä kuvissa, koska jos niihin kiinnittää katseensa liian kauaksi, luultavasti pyörtyy. Lupaan aloittaa tehoöljyämisen heti, nyt, pikimmiten, mutta kyllä tässä on vielä töitä tehtävänä ennen kuin nämä kauniiseen kuntoon saadaan. Mun kynnet nyt muutenkin on niin lyhyet, kuolleet, muodottomat ja mitä kaikkea muuta pientä kivaa, että ehkä pitäisi pistää ne nurkkaan häpeämään ja olla ottamatta niistä kuvia taas hetki.

Lakoilla oli kuitenkin pakko leikkiä ja itsepäisesti päätin, että ne kolme ostamaani lakkaa saavat sopia yhteen enkä hyväksy vastaväitteitä. Onneksi ne sopikin aika hyvin ja vaikka omat kynnet on kaikkea muuta kuin ihanteellisessa ranskismitassa, sitkeästi sovelsin näihinkin ranskiksen. Jääräpää kun olen ja kaikki vaan pistetään toimimaan, vaikka välillä toivottomalta näyttäisikin... Pinkkinä siis MIYOn Raspberry, vihreänä Models Ownin Edamame ja oranssina saman merkin Zest A Peal. Rajaukset valkoisella nail art lakalla, joka tällä kertaa oli Color Clubin (halusin käyttää hennosti shimmeristä valkoista kun kaikissa lakoissa löytyi myös vähän shimmeriä, oikeasti rakastan edelleen instant artist linereitani!) ja strasseista kynsille vielä 1,5mm, 2mm ja 3mm versiot. Jotta mikään ei varmasti riittäisi, konadin m75 laatasta vielä pienet kuviot kynsiin ja valmista tuli. Kirkkaat ja kesäiset ainakin.

Omaa silmää miellyttää, mitenkäs muiden?

Sunshine skittle

Oon varmaan miljoona vuotta jäljessä kaikkien kynsikuvien postaamiselta, mutta kiilataan näillä nyt etummaisiksi, kun ihmiset kyselivät snoopylakasta kynsillä, sekä Zoyan Zunshine skittle variaatiosta. Nämä kynnet siis perjantailta (ja tätä menoa luultavasti unohdan julkaista kaikki tarvittavat kuvat viime viikon ajalta).

Kirjoittelin Snoopy-postausta ja himo käyttää kyseistä lakkaa kiilasi ohi väsymyksen ja pakko oli yhdistää se uusiin Zoyan lakkoihin. Snoopy oli kiva, kynnellä superkalpea helmiäislila, mutta silti kiva. Taisin laittaa kaksi kerrosta ja olin tyytyväinen kun tiesin tekeväni ranskistipit vielä uusilla Zoyilla. Tipeissä siis Apple, Reva, Faye ja Tanzy. Ilmakuplat eivät johtuneet liian vanhasta lakasta vaan syypäänä oli se ilkeä Sally Hanssenin Insta-Dri, joka oli niin kamalaa jankkia jo, että ei saanut muuta aikaan kuin kuplia. Mur sille.

Näistä kynsistä en osannut olla itse oikein mitään mieltä, vaikka sain kyllä töistä työkavereilta ja asiakkailta varmaan enemmän kehuja, kuin koskaan muistan yhden päivän aikana saaneeni kynsistä. Mulla on tällä hetkellä maailman yksinkertaiset 80's fibaiset kynnet, ja jotenkin ne veti mun viivapallopäänsäryistä voiton kun näitä kuvia katselin :D

Mua harmittaa taas vähän kun mulla on aina mielessä monta asiaa mistä blogiin pitäis jutskailla, mutta olen taas unohtanut kaiken mitä piti sanoa, ja sit näistä tulee sellaisia "no, tässä on mun kynnet" postauksia. Katsellaan huomenna uusiks...

Once again I did a skittle mani. This was a request from a reader and I really wanted to use my new Zoya polishes that day. I used the Snoopy polish that I featured in my post on Friday and it turned out to be something else than I remembered. I thought that the polish was a lot more lilac than what it actually is. 

The french tips are done with Zoya Sunshine polishes (Apple, Reva, Faye, and Tanzy). The air bubbles though, they're courtesy of my top coat, Sally Hanssen Insta-Dri. The top coat is really great for the first month you use it, but I ran out of the bottle faster than with any other top coat, and when you have about one fourth of the polish left, it thickens up super fast, it takes only a few days to get to the point where it's thick mess that produces air bubbles like there's no tomorrow. 

These nails are from friday and I'm not quite sure if I like them or not. I got so, so, so many compliments from my co-workers and customers at work for these nails but still I was a bit meh about these. What do you think?

Zoya - Rica

Hmm, mua vähän mietitytti julkaisenko teille näitä kuvia ollenkaan kun just eilen harrastin swatch-kuvien levittelyä ja sama lakka nyt kynsilläkin. Ajattelin kuitenkin, että kun koristelinkin jotain niin voin julkaista, mutta en kyllä ala teitä uusilla kuvilla piinaamaan yksivärisistä kynsistä kun swatch-kuvat blogista jo löytyy.

Pisimmän korren Zoyan lakoista siis vei Rica, korallinen persikka kultaisella shimmerillä. Ihana levittää kolmella kerroksella ja niin mielettömän kimalteleva, ettei tosikaan. Omnomnom. Pistin päälle bornprettyltä saatuja water decalseja ja opin ainakin sen, että jos niitä kuivan lakan päälle pistää, kannattaa heti vetää päällyslakkakerros päälle, koska näissähän itsessään ei ole liimapintaa, joten kuivettuaan nämä voi helposti tehdä katoamistemppuja kynsiltä. Opin myös sen, että kun alat laittamaan water decalseja (koska kynsitatuointi on maailman urpoin sana, siksi ne on water decalseja tässä blogissa, nyt ja aina) voi huoletta laittaa kaikki kuvat kellumaan veden pinnalle, koska mitä pidempään ne siellä lilluu, sitä helpompaa ne on napata taustapahviltaan pois.

Huomiseksi saatan kehitellä jonkunlaisia Sunshine skittlesejä, kun niitä fb:n puolella ehdotettiin :D

I was a bit hesitant whether to blog about these nails or not. I know I had the swatch pictures of Zoya Sunshine just yesterday but today I used Rica with water decals so I just decided to blog about these too.

Rica is so pretty that I can't even believe, soft, warm peachy coral orange with golden shimmer. I love this. I used three coats again and added some water decals that I got from bornpretty to make the look even prettier. I wanted to add something to the mani but I didn't wanna over do it so water decals were a safe way to go. 

Zoya Sunshine Collection

Nyt käsitellään jotain, mistä olen enemmän innoissani kuin ehkä mistään muusta tällä hetkellä. Tai siis kynsilakkojen puolella, kyllä mun elämässäni onneksi vähän muutakin ihanaa on kun vaan lakat, vaikka näiden lakkojen ihanuus pyyhkäsee aika lähelle elämän ylimalkaista kivuutta kyllä kanssa. Ei kuulosta loogiselta, tiedän.

Mutta siis, Zoya julkaisi kesäkokoelmansa tossa noin kaks kuukautta takaperin ja heti kun näin ensimmäiset swatchit Sunshine osuudesta, olin myyty. Menetin sydämmeni, sieluni ja maksani näille lakoille ja päätin, että nämä ovat upeimpia ikinä - edes näkemättä näitä livenä. China Glazen kesän 2009 Summer Days kokoelma on toinen, jolle olen yhtä täydellisesti menettänyt sieluni aiemmin, joten jo oli aikakin jonkun kehittää kokoelma, jonka takia hullaantuisin. Vihdoin viime viikolla sain tilattua lakat ja tänään ne odottivat kiltteinä postilaatikossa uutta omistajaansa. Kyseessä on siis minun ensimmäiset Zoyani.

Koko kokoelma on täynnä aivan upeita kultaisella glassflecked shimmerillä varustettuja kaunottaria, joille kuvani eivät edes tee täysin oikeutta. Varsinkin kahdessa alimmassa kuvassa kultainen shimmer saisi olla suurempi. Nämä ovat just niin ihania kuin kuvittelinkin, enkä malta odottaa, että saan nämä kaikki kokonaisina manikyyreinä kynnelleni. Lakat olivat ihanan peittäviä, 2 kerrosta riitti Fayan, Kimmyn ja Revan peittävyyteen, ja vaaleammille sävyille tein varmuudeksi kolme. Kaikki lakat on swatchattu kynnelle ilman alus ja päällyslakkaa ja kuvat on otettu kirkkaassa luonnonvalossa (paitsi Apple, jonka kanssa jouduin käyttämään salamaa kultaisuuden esiintuomiseksi).

Omistaako joku muu näitä kaunottaria, joihin itse olen rakastunut? Mitkä ovat teidän suosikkeja? 

Tanzy

Faye

Rica

Apple

Reva

Kimmy

The last time I was this excited over a collection was back in 2009 when China Glaze had the Summer Days collection. Zoya published their summer collections about two months ago and I lost my heart, soul, and liver to the Sunshine collection. This one is pure perfection in my opinion. 

My skin tone is on the warm side and usually anything with golden shimmer looks good on me. I knew I had to get the entire Sunshine collection and last week I finally got it on Ebay. Today the polishes were waiting for me in my mail box and I was so, so, so happy to finally have them. They're so beautiful.

I swatched them all for you but I'm afraid my pics just won't do enough justice to the polishes. All pictures are taken in bright daylight except for Apple with which I used flash to bring out the golden shimmer. These are simply gorgeous in my opinion. 

The formula on these was really good but due to not having any other Zoya polishes, I'm not able to compare. I used two coats for Faye, Kimmy and Reva, and the last three were three coaters. Right now the only downside that I can come up with, is the fact that I wanna use them all at the same time! I think I may have found my new all time favorite collection of polishes and I rest my case with that...