It's a... regatta gala!

Saatan olla katsonut Frendit läpi vähän turhan monta kertaa, jos ensimmäinen mielleyhtymä sanasta "gala" on Rachelin keksimä purjehdusgaala sarjan alkupuolelta. Jotenkin huolestuttavaa, jos ensimmäinen ajatus gaaloista vie mut jonkun istcomin settiin 90-luvun alkupuolelle, mutta hey, no can do... 

Tiesin kuitenkin heti Galan nähtyäni, että tämän minä haluan. Se on juuri sellainen sävy, jota kamera vihaa ja jota on lähes mahdoton kuvailla. Toisille tämän on varmasti sininen, toisille taas violetti. Jos multa kysytään... ehkä parempi ettei kysytä. Englanniksi kuvailisin tätä sävyä sanoilla dark cornflower blue with strong hints of purple. Suomeksi tämä voisi olla yksinkertaisesti sinivioletti ja samaan lopputulokseen ovat näköjään päätyneet muutkin suomalaiset bloggaajat, jotka ovat lakasta postanneet. 

Onneksi mulla on lakat merkeittäin järjestyksessä ja itseasiassa myös tikut samalla tavalla järjestettynä ja mun ei tarvi huolehtia olisiko tämä sininen vai violetti. (Olen selvästi sävymaailmallisesti kykenemätön järjestämään tikkuja mihinkään muuhun loogiseen järjestykseen; tiedän kyllä miten sateenkaari pelaa, mutta entäs kaikki kylmät/lämpimät sävyt? tai ne violetit joissa on vahva punainen/sininen undertone? no way in hell!). 

Mulle oli selvää, että Galaan halusin yhdistää jotenkin väritetyt leimaukset ja koska mun decalmatto ei vielä ole saapunut - tilattu se tosin on - menin vesivärilakoilla ensimmäistä kertaa yhdeksään kuukauteen. Joku voi ehkä arvata että keskisormi oli se treenaussormi, johon unohdin vetää päällyslakan leiman suojaksi ennen värittämistä. Tämän ottelun voiton vei Konadin musta leimauslakka. 

Olen yrittänyt opettaa itselleni jo sen, että lähden leimaamaan yleensä aina oikeasta kädestä, testatakseni, että laatta, lakka ja leimasin pelaavat yhteen. Siksi usein mulla saattaakin olla oikeassa kädessä kolme erilaista leimaa, mutta vasen kuvauskäsi näyttää yhtenäiseltä. Muiden koristelujen osalta en selvästi ole vielä oppinut siihen. 

Kynsillä:

Essie - Blanc x2

Picture Polish - Gala x2

Essie - Point of Blue, No Shrinking Violet ja Muse, Myself 

Pueen - 109 + Konad Black 

Voisko se mun decal matto jo saapua, jotta voisin ehkä välttää tällaiset ihanat leimaprobleemit jatkossa? 

Pink Bow

Rupesin tossa äsken pohtimaan, että "miten meni noin niin kuin omasta mielestä" tää bloggaamisen aloittaminen taas ja nyt sit soi yksi Madafaking darra päässä.. Kuulun varmaan siihen poikkeukselliseen osaan väestöstä, jolle toi biisi aiheuttaa edelleen ihan positiiviset fiilikset, mutta en tiedä onko se yhtään parannusta tähän mun päänsisäiseen jukeboksiin, jossa viime viikon aikana on menty repeatilla mm. Ukkometsoa, Saravon Pekkaa ja Bumpy Ridea. Korvamatojen soittolista on siis valmiina... 

Mun paluu arkeen lakkailujen kanssa on ollut vähän tahmea, koska jostain syystä vuoden ajan kynnet noin 20 minuutissa lakattuani en ole kamalan monimutkaisia viritelmiä vielä halunnut testata. Saattaa ehkä myös johtua siitä, että tällä hetkellä on sellainen olo, että koko ajan on jotain tekemistä ja asiaa hoidettavana, niin ei ole vielä tullut niitä rauhallisia lakkaushetkiä vastaan. 

Yhden asian kuitenkin ehdin: testata clear jelly stamperia! Jännää? Kyllä!

Pohjalle Kikon pinkki, koska oli hattarafiilis ja leimaten päälle. Chevronit iskin kynsille vielä ihan luottoleimasimellani, koska omissa kynsissäni on kuitenkin sen verran voimakas c-kaari, että vähän epäilin kovan läpinäkyvän leimasimen rikkovan kuvaa vaikka kuinka yrittäisin. Rusetit taas leimasin clearilla ja voi vehnä kuinka helppoa! 

Läpinäkyvät leimasimet taisivat rantautua suomeen viime kesänä just ennen kun karkasin maasta ja en kokenut tarpeelliseksi ostaa sellaista sitten siinä vaiheessa. Jouluna tuo kuitenkin mahtui johonkin Cesarsin tilaukseen, mutten sillon vaan ehtinyt käyttää tätä ollenkaan. Jätin sen suosiolla kotiin odottamaan ja vihdoin se pääsi testiin. Voi miten helppoa leimaamisesta juuri tuli. Mun suurin ongelma on ollut se, että kohdistan aina kaiken enemmän kynsinauhoille kun varsinaisesti kynsille, joten tämä on ihan ykkönen itselleni. Tarvitsisin tästä tosin vielä jonkun pehmeämmän version, joten jos joku osaa vinkata olisiko joku versio ebay/wish/bornprettystore akselilla pehmeällä päällä varustettuna toimiva niin olisin hyvin kiitollinen. Ajattelin ostaa sen Picture Polishin version ehkä myöhemmin kesällä, mutta mieli tekisi jotain halpisversiota, koska luotto omiin leimasimen tuhoamiskykyihin - näin uuteen stamperiin totutellessa - on  melko suuri. 

Kynsillä: 

Kiko - 506 Venus Pink

Konad - M101 & M3

+ Konad Black & White 

Vieläkö jollain on clear jelly stamper kokeilematta, vai olenko ehdottomasti viimeinen, joka tätä blogissaan hehkuttaa?

Hot Lips & Golden Anchors

Musta tuntuu, että viimei aikoina blogissa on vilahdellut kovin paljon Picture Polishin lakat. On niitä ollut tosin testaamattomissa useita, joten ei ihmekään ja ainakin parit kynnet olisi vielä kuvattuna, joissa PP:n lakat edustaa. Pahoittelen siis spämmiä, mutta tuntuu, että PP on merkkinä monen lakkaajan mieleen, joten tuskin pieni toisto ketään haittaa. Ennustan seuraavaksi trendiksi vesivärilakkoja, koska niitäkin on tullut paljon käytettyä ja jos jonkinlaisia lakkauksia niillä tehtyä. 

Mulla lähti idea lakkaukseen siitä, että halusin yhdistää Bornprettystorelta saadut ankkuri-koristeet ja chevron kuvion. Väriksi ajattelin ensiksi turkoosia, mutta päädyin kuitenkin lopulta pinkkiin valkoisen ja mustan kaveriksi, jottei nyt ihan liian ennalta-arvattavia oltaisi. Chevron leimat on Konadi laatasta m1001 muistaakseni ja värittelin niitä Essien Love Sheen lakalla. Tämä oli itselleni ensikosketus Essien vesivärilakkoihin (joo, mä sorruin vaikka vielä vajaa kuukausi takaperin väitin etten tekisi niin) ja pakko sanoa, että tämä testi oli kyllä sellainen love at first sight -ilotulitus. Lakka on juuri sopivan pigmenttistä ollakseen kirkas valkoisen päällä ja jäädäkseen näkymättömäksi mustan päälle. Se on pienellä siveltimellä helposti käsiteltävissä, eikä rihmaannu niin kuin OPIn Sheet Tintsit. I'm in love! Pimeässä leimojen värittelyistä tuli ehkä vähän laikukkaat, mutten antanut edes sen hidastaa menoa. 

Nuo ankkurit taas... idea hyvä, mutta ei toimi itselläni. Mulla on sen verran kaarevat kynnet, että nuo ankkurien sakarat ei millään taivu kynnen muotoon, mikä johti siihen, että ne töröttivät ikävästi ulospäin. Ne myös tarttuivat joka paikkaan ja onnistui raapimaan niillä itseäni. Alunperin mulla oli ankkurit noissa chevron-kynsissä, mutta ensimmäisen revin pois jo lakkausiltana nukkumaanmennessä. Seuraavat kolme lähtivät väkivaltaisesti seuraavana aamuna. Laitoin koristeet siis vaan kuvauksen ajaksi takaisin ja sen jälkeen nypin ne taas heti irti. Nuo ei vain toimi itselläni. Lisäksi joku riemuidiootti on keksinyt että hyvä tapa pakata nämä koristeet on laittaa ne noin 2cm*2cm pussiin, jonka sitten peittää kokonaan molemmilta puolin valkoisella tarralla, jotta sisältöä ei näe lainkaan... Meinasin itse heittää nämä roskana menemään ennen kuin tajusin katsoa kahdesti. 

Kynsillä:

Picture Polish - Hot Lips

Essie - Love Sheen

Barry M - Matt White

Konad m101 + Black 

Myönnettäköön, että tämä ensikosketus Essien Silk Water Color lakkoihin oli hurjasti positiivisempi kuin OPIn Color Paintsien kanssa. Olisin taas säästynyt paljolta, jos ennen Color Paintsien tilaamista olisin uskonut kaikkia avioita netissä, jotka kertova Essien olevan parempia leimojen värittelyyn yms. toimintaan. Ei olisi taas tarvinnut kiivetä perse edellä puuhun itse ihan vain huomatakseni, että oho, muut oli oikeassa. 

Toukokuun ostoksia

Pahoittelen pientä radiohiljaisuutta blogin puolella viimeisen viikon ajalta. Ei ole ihan ollut oma viikkoni tällä kertaa ja jotenkin alitajuntaisesti elän edelleen toukokuun alkupuolta, vaikka vähitellen pitäisi hyväksyä, että kesä alkaa koputella ovella jo ihan toden teolla. Voin tässä samalla myöntää, että molemmat viimeisen #ablecs15 -viikon teemat jää väkisinkin ensi viikolle julkaistaviksi. Ei vain kerkeä! Ehdin kuitenkin nappaamaan kuvat kuukauden ostoksista ja vaikka olevinaan olin sitä mieltä, että tässä kuussa meni ihan hyvin, kyllä näitä kotiutuneita yllättävän monta lopulta oli. 

MoYou Londonin tilaus oli taas niitä, jotka tein jo huhtikuun puolella, mutta joka kotiutui vasta toukokuun alussa. Valitin viime kuussa sitä, miten heidän suorakulmainen löllöstamper oli out of stock kun olisin sen halunnut tilata, mutta aika pian se saapui takaisin valikoimaan. Nappasin siis sen ja kolme laattaa ostoskoriin. Tällä kertaa kotiutui yksi laatta Explorer -kokoelmasta ja kaksi Artist -kokoelmasta. 

Stamper on ihan järkyttävän pehmeä ja se kerää ihan kaiken pölyn itseensä. Omani toimii ihan kivasti, mutta koen tuon puhdistamisen niin ongelmalliseksi, etten vielä ole siirtynyt luottostamperistani mihinkään. 

Million Dollar Dream - 24 Karat Diamond - Secret

Stamper-kuumeessani mun oli pakko ostaa myös Creative Shopin kehuttu stamper - ja maalata sen liukas metallirunko pinkillä tekstuurilakalla... Mietin pitkään mistä tuon stamperin tilaan, koska missään nettikaupassa missä tuota myydään, ei ollut mitään akuutteja himotuslistalla olevia juttuja. Olin luvannut jo pitkän aikaa sitten itselleni, että kesällä saan ostaa pari F.U.N Lacquerin lakkaa itsellani testiin, joten nyt sitten tilasin niitä.

En ole vielä ehtinyt testaamaan tätä stamperia, mutta pidän sen touchista paljon enemmän kuin tuon MoYoun tyynystä. Uskonkin, että ollaan hyviä kavereita tämän kanssa, jos leimat vaan nousee kauniisti tähän. Funeistakin vasta yksi on kerinnyt kynsille, mutta onneksi koko kesä aurinkoineen odottaa kimaltelevia lakkoja. 

Olisin tilannut F.U.N Lacquerin Starry Night Of The Sky:n myös Hypnoticilta, mutta se oli loppu, joten turvauduin Cesarsiin, koska sieltäkin oli pari asiaa himotuslistalla. Tarve oli paikata vihdoin oranssin leimauslakan puute kokoelmastani, joten nappasin sen koriin kahden Konad laatan (muistaakseni m98 ja m100) kanssa. Noista toisessa on ihanaa chevron kuviota kun en vieläkään oikein ole sinut vinyylien kanssaja toinen nyt oli muuten vain tosi kiva. 

Ostan paljon lakkoja ja koristeita aina ulkomailta, joten aina kun muistan suosia jotain kotimaista verkkokauppaa, tulee siitä hyvä fiilis itselle. Yritänkin muistaa aina tasaisin väliajoin hankkia myös kotimaisista kaupoista tuotteita, mutta välillä vain halvemmat hinnat houkuttelevat tilaamaan ulkomailta. 

Bahama Drama - Rum Me The Right Way - For Sail By Owner - Lei It Again 

Precious Petals - Dust In The Bottle - We Be Jammin' - Home Surf 

Alloy Matey! - Sun & Games - That's Ore Like It - Take The Punny And Run 

Kuka arvasi? KBShimmer julkaisi uuden kesä-kokoelman ja se oli menoa sitten... Kokoelmassa on kolme osaa ja yhteensä 28 lakkaa (vähän turhan iso omaan makuuni) ja valinnanvaikeushan siinä tuli. Katselin useamman eri review-videon ja luin blogipostauksia ja swatcheja - ja oma mieli muuttui jokaisen arvostelun luettuani. 

Jos mietitään kuva kerralla, ensimmäinen kuva cremeistä: en vaan voi vastustaa kivoja kirkkaita värejä. Pelkäsin sitä onko nämä samanlaisia China Glazen kesäkokoelman lakkojen kanssa, mutta omaksi onnekseni eivät ole. Nämä on kirkkaita, mutta eivät yhtä neon lakkoja kuin mitä Electric Nights on. 

Toisen kuvan lakat taas hurmasi mut ja nämä pysyivät ostoslistalla koko googletteluni ajan. Dust In The Bottle voisi olla seuraaja aika jankkiintuneella Fairy Dustilleni. 

Kolmas kuva taas... Kaksi ensimmäistä on aika samanlaisia kuin yllä olevat F.U.N:it mutta eiköhän niille kaikille tule käyttöä. Flakieista taas itseni olisi tehnyt mieli ostaa vaikka kaikki, mutta päätin testata aluksi yhtä hopeista ja yhtä värillistä ja katsoa, mitä pidän näiden laadusta. Nämä saapuivat kotiin vasta eilen, joten en ole vielä kuin yhtä lakkaa ehtinyt testaamaan, mutta eiköhän loputkin nähdä blogin puolella kesän mittaan.

Saldona siis 16 lakkaa, 5 laattaa, 2 stamperia ja 1 leimauslakka... On se nyt paremmin kuin viime kuussa kuitenkin :D 

Millaisia ostoksia muut ovat tehneet toukokuun aikana? 

#ablecs15: Animalistic

Nyt mennään sitten eläimellisemmällä linjalla, kun #ablecs15 haasteen neljästoista viikko pyörähtää käyntiin... Ja oikeasti, neljästoista! Mihinkä tämä kevät katosi? Olen ollut niin hullun kiireinen ja stressaantunut koulun suhteen, sekä viime aikoina myös töiden, että koko kevät vain katosi jonnekin. En tosin valita. Alkaa olla oikeasti oikeus käyttää näitä neonlakkoja yhä useammin ja useammin.

Lakkasin tätä teemaa varten kynnet samalla kun katsoin Leijonien kamppailua Venäjää vastaan ja näiden kynsien kanssa koettiin kyllä yhtälainen taistelu mitä tuo koko kamppailu ruudussa oli. Joten ne jotka haluaisivat heittää koneen päin seiniä kun otetaan jääkiekko vain puheeksikin, voivat ehkä nauttia tämän postauksen kuvallisesta kattauksesta enemmän kuin itse tekstistä. 

Lähdin tosin sekä lakkauksen, että pelin ekaan erään sillä, että idea ja fiilis olivat hyvät. Lakkasin aluslakan pohjalle ja päälle kerroksen neonkeltaista ajatellen sitten liukuvärjääväni keltaista, persikkaa ja violettia toisiinsa. Tiesin jo valmiiksi koettelevani lakkavalinnoilla vähän väriympyrän rajoja, mutta yritin kuitenkin.

Se ensimmäinen yritys noudatteli aika lailla kiekon ensimmäistä erää ja siinä Komarovin rangaistuksen ja Venäjän ensimmäisen maalin vaiheilla tajusin, että alkuperäisideasta ei kyllä tule kesää - eikä maalia. Keltainen oli kuitenkin liian pigmenttinen pohja violetille ja oranssille neonille, jotta olisin saanut liukuvärjäyksen onnistumaan. Ja kaiken lisäksi meikkisieni, jolla liu'uttelin hajotti taas kynnen pinnalle pientä murua koko matkalta. Erätauolla sitten luovutin, poistin ekat tekeleet ja aloitin alusta - tällä kertaa valkoiselle pohjalle ja vain kahdella lakalla. 

Toisen erän alkaessa lähdin taisteluasenteella liikkeelle ja siinä vaiheessa kun suomen tasoitusmaalin kohdalla tajusin vaihtaa meikkisienen keittiösieneen, alkoi homma taas luistamaan vähän paremmin. Sain liukuväjättyä aika mukavasti ja lopputulos alkoi jo näyttää sellaisia merkkejä, että tästä vielä noustaan. 

Kolmas erä ja oikean käden tekeminen taas oli yhtä vuoristorataa. Ensiksi onnistui hyvin, sitten onnistuin turmelemaan yhden sormen täysin pinseteillä, mutta paikkaaminen onneksi tapahtui melko helposti. Mun ei selvästi pitäisi katsoa kiekkoa ja tehdä kynsiä samalla, koska keskittyminen hyppii sekunnn välein tv-ruudun ja lakkapullojen välillä. 

Kun jatkoaikakin oli saatu taputeltua, olin valmiina leimaamaan ja tässä vaiheessa olin ongelmoinut kynsien kanssa jo noin 2,5 tunnin ajan, mikä on yli tuplasti se aika, mitä yleensä kynsieni hyvinvointiin käytän. Yleensä sanon prefeeraavani eläinkuvioiden taiteilua käsin, mutta tällä kertaa kellon lähentyessä uhkaavasti puolta yötä, tartuin jo toistamiseen putkeen Konadin laattaan ja leimasin tiikerit kynsilleni. Onnistuin siinä rankkareiden kohdalla stamperin kanssa hosuen sotkemaan yöhousunikin mustaan leimalakkaan, mutta aina ei voi voittaa. 

Kynsillä: 

China Glaze - Violet Vibes

China Glaze - Sun Of A Peach

Barry M - Matt White

Konad m57 + Konad Black 

Pitäisiköhän ehkä luvata itselleni, että tänä iltana ei lakkailla kynsiä telkkaria tuijottaessa vaan keskitytään jännäämään ottelun perään. Kynsille on kuitenkin aikaa vaikka vuoden jokaisena päivänä, mm-kisat pelataan vaan kerran vuoteen... Ja lupaan, että viikonlopun jälkeen en keskustele urheilusta blogin puolella ennen ensi kevättä. Onneksi tuo lätkä on ainoa urheilu, jota jaksan seurata - ja sitäkin aktiivisesti vain mm-tasolla. 

Mutta hei, lopputulos oli kuitenkin positiivinen: kynnet miellyttivät silmääni mukavasti ja pelistäkin käveltiin kotiin voittajina. Siitä taas tosin voi olla montaa mieltä, kumpi polku olisi ollut helpompi kulkea vastustajien kannalta.

#ablecs15: Dreaming

Jostain kumman syystä mulla venyi taas viikon toisten haastekynsien tekeminen aina lauantai-iltaan saakka. Viimeinen töitä ja koulua yhdistävä viikko oli ohi ennen kuin ehdin edes ajatella asiaa ja tottakai eilen aamulla heräsin siihen, että olo on flunssaisempi kuin aikoihin. Just my luck! Nyt sitten pari päivää olen niistänyt koko ajan ja kuulostanut elefantilta, mutta toivon, että tämä tästä kohta kääntyy taas voitoksi. Eilen jaksoin onneksi kynsienkin kanssa temppuilla - idea kun löytyi, toteutukselle en vain aluksi löytänyt aikaa. 

Halusin dreaming teemaan hempeän pohjan, jolle leimata sitten höyhenen. Höyhenet tuntuu olevan aika hallitseva teema tämän haasteen kynsissä. Harrastin taas sienellä töpöttelyä valkoisen päälle, töpöteltävinä lakkoina keltainen, vihreä ja vaaleanpunainen pastellifiiliksissä. Kovin selvästi eri sävyjä ei kynneltä erota, mutta onneksi kuitenkin sen verran, että pohja ei näyttänyt ihan tasaisen lattealta. Päälle vielä China Glazen Fairy Dustia ja nätti hempeä kimallus oli valmiina. 

Leimaamisessa taas oli käytössä ensiksi Bornprettystoren Qgirl-001 sekä Konadin m77. Tuntui jotenkin hassulta leimata konadin laatalla - ja itseasiassa konadin leimasimellakin kohdistaa nuo höyhenet - pitkästä aikaa. Jotenkin konad on itselläni jäänyt kaiken muun paitsi scrapan ja leimauslakkojen ohella ihan taka-alalle.

Pohjalle leimasin siis valkoisella konadin lakalla tuosta Qgirl  laatasta tuon blingbling kuvion ja päälle pienet höyhenet China Glazen Harmonylla. 

Kynsillä:

Barry M - Matt White

China Glaze - Fairy Dust

China Glaze - Lemon Fizz

China Glaze - Something Sweet

China Glaze - Grass Is Lime Greener

China Glaze - Harmony 

Qgirl - 001 + Konad White

Konad m77 

Mielestäni nämä kynnet sopi hyvin teemaan ja myös omaan uneliaaseen fiilikseen tällä hetkellä. Voisi olla hyvä jo näin sunnuntaina alkaa katsella ensi viikon teemoja, jotta aina sen viimeisen postauksen julkaisu ei jäisi ihan viimeiseen iltaan.

26/31: inspiraationa kuosi / inpired by a pattern / inspiré par une forme

Mulla on pitkään kummitelleet yhdet kynnet mielessä, joihin rakastuin aika palavasti pari kuukautta takaperin. Nimittäin Polish This! -blogin Annien tekemät kukonaskel kynnet. Niissä yhdityis kuvio, josta pidän kovasti ja keltaisen ja mustan kontrasti. Nyt kun omatkin minikynteni ovat siinä mitassa, että Konadin kokokynnen leimojen voi ainakin kuvitella mahtuvan mun kynsilleni, oli pakko kaivaa tuo kukonaskel laatta esiin ja leimailla. 

Pohjalla on Model Ownin Polish For Tans kokoelman keltainen Bikini lakka, joka on ihana, vähän pastelliin taittava neon. Mä jo jossain vaiheessa yritin päättää, etten enää osta MO:n lakkoja kokoelmiini, mutta nuo Polish For Tanit oli pakko kyllä kotiuttaa. Neoniksi tämä käyttäytyi ihanasti, oli tosin hiukan paksumman puoleista eikä liiemmin tasoittunut itsekseen, mutta kunhan muisti pitää vähän huolelliuutta hyppysissä samalla kun lakkaili, oli lopputulos yllättävän tasainen ja kaunis. 

Leimailujumalat taas ei olleet ihan mun kanssa samalla aaltopituudella leimojen sujuvuudesta, koska molemmista käsistä pari leimaa ehti hiukan levitä kynsillä, ja lopulta vielä tunaroin tämän kuvauskäden etusormen sen verran pahasti ruttuun, että piti tehdä korjaavia toimenpiteitä ja lisätä ranskistipit manikyyriin. Pidän tästä manikyyristä kovasti näinkin, mutta vielä kun virheet saisi viilattua pois, menisi vielä paremmin.

Annien alkuperäiset kynnet oli varmasti monta kertaa paremmin onnistuneet, mutta miltä näyttää oma kopiointini muiden silmiin?

15/31: hento printti / delicate print / délicat print

Mulle kun puhuu sanoista delicate print, mieleen tulee automaattisesti printti, joka ei hirveästi pomppaa pohjastaan eroon. Nopeasti noilla sanoilla googlettaessa, näyttää, että esim pitsi on ollut suosiossa monilla muilla näitä kynsiä tehdessä, eikä niinkään värien hienovaraisuus, mutta itse lähdin tälle polulle. Pääsiäinen kynsillä ja sitä rataa... 

Parastahan tässä on se, että nämä kynnet on niin kauan sitten tehdyt, että rehellisesti sanottuna en enää edes muista mitä lakkoja näissä on käytetty. Keltainen on kai Essencen Mellow Yellow ja violetti on Essien To Buy Or Not To Buy (saatu TheBosilta aikanaan)  mutta tuosta vaaleansinisestä mulla ei ole pienintäkään tietoa. Yleensä mun go to vaaleansininen on OPIn What's with the Cattitude, mutta tiedän että se se ei ole... Sovitaanko vaikka että tuo olisi Kikolta? Mulla on kunnon Kiko-boomi muutenkin meneillään, joten sopisi ehkä kuvioon. Miten ihminen voi unohtaa tällaisia asioita ihan kokonaan?

Leiman kuitenkin muistan, sillä se on MoYou Londonin Artist collectionin 11 laatasta. Mun ensimmäisest infinitylaatasta siis. Pyörittelin melkein kuukauden tota laattaa pöydällä sellaisella apua, mulla on koko maailma käsissäni enkä tiedä mitä teen fiiliksellä, joka mulle usein tulee kun annetaan liikaa vaihtoehtoja. Tuosta kuitenkin löytyi sopivan ei liian esitävä, mutta kuitenkin kiva kohta, josta toteutin sitten nämä kynnet konadin valkoisella leimaten. Ja onnistuikin vielä aika kivasti. 

Todellisuudessahan sillon kun kynsiä ei katsele moninkertaisiksi suurennettuina tietokoneen ruudulta, printti oli vielä tätäkin hienovaraisempi ja näkymättömämpi... ja juuri sitä mitä hain. 

Delicate print oli siis ainakin omissa silmissäni onnitunut tuotos, onko lukijat samaa mieltä, vai mentiinkö teidän mielestä hiukan metsään?

13/31: eläinkuosi / animal print / imprimé animal

Kolmantenatoista haastepäivänä meno vaihtui hyvin eläimelliseksi. Monet kynnet tän haasteen aikana on olleet sellaisia, mistä olen kyllä pitänyt, mutta nämä oli ensimmäiset sellaiset, mistä melkein harmitti, etten saanut julkaista näitä heti. Mulla muutenkin silloin maaliskuisen (?) kynsimasiksen aikana suurin ongelma taisi olla se, että tein vähän vuorotellen kynsiä tätä haastetta varten ja ihan normaalisti julkaistavaksi ja haasteen kynnet onnistui aina omaa silmää miellyttäen, mutta ne normit ei, ja silloin pänni kun ei saanut julkaista mitä tykkää.

Tähdennettäköön siis, että kaikki kynnet mitkä teen, on puhtaasti omaksi iloksi tuottamiani, mutta koska halusin saada tämän haasteen kynsistä ainakin suurimman osan valmiiksi ennen julkaisun aloitusta, siksi mulla oli "lakkausaikataulu/suunnitelma", jolla toteuttaa kynsiä.

Nämä kynnet on tosiaan hyvin yksinkertaisella reseptillä toteutetut, koska pohjalla on OPIn Love.Angel.Music.Baby ja sen päällä on liukuvärjäys mustalla. Niin, siis taas vaihteeksi sillä Kikon mustalla 275 lakalla. Ihmisellä on varmaan 10 mustaa cremeä laatikossa ja aina pitää käyttää sitä samaa...

Leimat taas on konadin m57 laatasta tuolla samaisella kultaisella LAMBilla ja löllöstamperillä toteutettuna ja kyllä, yksinkertaisuudessaan mä rrrrrakastin näitä kynsiä. Ja opin myös vihdoin tykkäämään konadin eläinkuviosta, itse kun olen aina prefeerannut käsintehtyä... 

Mitä mieltä muut on näistä tiikereistä? Uppoaako toisiin yhtä kovasti kuin kantajansa silmiin?

ps. mainittakoon vielä, että olen reissussa perjantai-lauantai yöhön saakka, joten kommenttien julkaisu ja vastailu saattaa vähän energiatasoista riippuen olla heikohkonlaista. Postaukset on kyllä ajastettu joka päivälle, että niitä ilmestyy, jos blogger vaan tykkää musta, mutta jos hirveästi muuta ei blogin puolella tapahdu, se johtuu siitä, että fiilistelen Lontoota välillä... Palaillaan siis viikonloppuna viimeistään :)

8/31 Metallinen / metallic / metallique

Päivän teemana olisi metallisuus. Varmaan jo blogin tunnisteista voi päätellä, että metalliset sävyt ei ole omia suosikkejani. Tykkään esimerkiksi China Glazen Romantique kokoelman lakoilla tehdyistä leimauksista tummien lakkojen päällä, mutta koko kynnellä metalliset sävyt - ja usein hyvin näkyvät siveltimenvedot - eivät ole suosikkejani. 

Lähdin siis suosiolla leimauslinjalle näiden kynsien kanssa. Pohjalle heitin Smitten Polishin Cocoa & Cardis lakan, joka on i-h-a-n-a! Sain lakan maaliskuun miitistä Edgy Polishilta ja aluksi olin vähän epävarma tämän suhteen. Ruskea ei vain ole yleensä minun värini, mutta iske päälle holoefekti ja yhden kynsiholistin mieli on muuttunut nopeasti.

Lakka oli vielä ihan mielettömän ihana levittää, ei kaljuuntumisia, ei ongelmia ja sivellin juuri sopivan leveä, muttei yhtä mammuttimainen kuin esimerkiksi Essien suomisivellin on. Tällaiset lakat ovat juuri omaan mieleeni! 

Leimasin päälle sydämiä laatasta, jonka numero ei enää ole mielessäni, ja tätä kirjoittaessani en pääse asiaa tarkastamaa, mutta haluaisin uskoa, että kyseessä on joku Konadin laatta. Leimauksissa on neljä eri China Glazen Romantique lakkaa, Delight, Harmony, Devotion ja Cherish, jotka ovat aivan mahtavia leimauksissa. 

Ainoa mikä tässä lakassa on ikävää, on se, että vaikka mun kamera varmasti osaisi taltioida tämän holoisuuden ja kauneuden, mun kuvaustaitoni eivät riittäneet siihen. Ensimmäinen kuva on otettu luonnonvalossa ja jälkimmäinen keltaisessa keinovalaistuksessa ja silti mielestäni tämän upeus ei välity kuviin. Pullossa hyvin njäh-efektin omaava lakka saa kynnellä ihan uuden ulottuvuuden ja tykästyin tähän hurjasti. Neiti en-oikein-ole-lämmennyt-indielakoille, myi tälle ainakin sydämensä ja olen katsellut jo useampia Smitten Polishin lakkoja sillä silmällä...

Onko joku muu tutustunut Smitten Polishiin merkkinä? 

DS Pewter 2.0

Terveisiä VR:n matkasta! Istun itse tällä hetkellä junassa ja odotan varsin innolla tulevia kahdeksaa ja puolta tuntia ennen kuin määränpää, Rovaniemi, osuu tielle. Kauas on pitkä matka, mutta enköhän saa itseäni viihdytettyä perille saakka. Mikä mahtavinta vielä, omaan vaunuun tietenkin osui käytävän toiselle puolelle kaksi pientä matkalaista ikähaarukalla 3-4 vuotta, joilla on asiaa – ja paljon. Mä voin kaikista au pair –kokemuksistakin huolimatta sanoa ihan oikeasti pitäväni lapsista, mutta tällä hetkellä olisin mielelläni ihan vaan hiljaisuudessa. 

Mun sunnuntaina valittamani päänsärky taisikin olla stressin aiheuttamaa, koska se on jatkunut aina tähän päivään saakka ja nyt, useamman deadlinen selättäneenä, heti olo alkaa olla helpompi. Olen siksi mennyt viimeiset päivät aika vauhdilla, joten en ehtinyt ajastaa postauksia pääsiäisen yli valitettavasti. Otan siis pienen loman blogista ja toivottavasti ensi viikon alkupuolella pääsen palailemaan blogin pariin.

Mikä historiallista, on se, että itselläni on edelleen kynsillä tuo OPIn DS Pewter. Leimasin sen päälle viikonloppuna keltaisia orvokkeilta muistuttavia kukkia Pueenin buffet laatasta (en nyt muista numeroa ja kun tämä junan netti on vähän mitä on, en uskalla lähteä nettiin tutkimaan asiaa). Leimauksissa oli käytössä Konadin keltainen leimauslakka joka ei ehkä ollut ihan yhtä peittävä mustan päällä, kuin mitä olisin toivonut, mutta aika hyvä suoritus keltaiselta silti.

Ja tosiaan, eilen illalla vedin leimaukset piiloon uudella kerroksella Pewteriä ja ajattelin, että voin lapissa leimata tähän päälle vielä jotain kuvioita parilla mukana olevalla laatalla lakkauksien ehkä siten kestäessä yhteensä noin 1,5 viikkoa.

Yritän tässä samalla nimittäin vähän selvittää, voisiko tämä mun jatkuva nuhailuni johtua joltain määrin allergisista oireista. Mulla on nimittäin ollut jatkuva ”flunssa” joka on nyt jatkunut jo useamman kuukauden siten, että olen aina yhden päivän kunnolla kipeenä ja sen jälkeen nuhailen enemmän ja vähemmän pari kolme viikkoa ennen kun olen taas kunnolla kipeänä.

Mä en ole koskaan kuullut, että kynsilakat (/akrylaatit) oireilisivat vaan allergisena nuhana, käsittääkseni ihmisillä on aina ollut iho-oireita ”kynsilakka-allergian” kanssa. Mulla alkaa vaan ajatukset loppua siitä, mistä tämä voisi johtua, joten yritän nyt hetken rajoittaa jonkin verran lakkailua ja seurata millaisina oireet ilmenevät. Tiedostan, että olen jo vuosia lakkaillut kynsiäni todella ahkerasti ja ollut tekemisissä erilaisten myrkkyjen kanssa, joten tietysti tästä voi olla jotain seurauksia, mutta koska olen ihminen, joka ei ole koskaan ollut millekään allerginen (tai eipä ainakaan vielä ole kävellyt vastaan mitään, jolle olisin allerginen), en oikein pysty edes vertaamaan tätä mihinkään aiempiin oireisiin.

Taisin hairahtua vähän väärille poluille tässä kirjoittaessani, mutta tarkoituksena oli toivottaa ihanaa, rahallista ja suklaarikasta pääsiäistä kaikille lukijoille! Palaillaan ensi viikolla, tämä opiskelija viettää nyt hyvin ansaittuja lomapäiviä ennen kun sukeltaa pää edellä takaisin työntekoon :)

Electro Energy

Jos sanon, että näiden kynsien idea on pyörinyt mielessäni jo useamman vuoden ajan, ja että näihin inspiraatio on lähtöisin Powerparkin puuvuorstoradasta, kuinka moni uskoo tarinoitani? Tai tarkemmin kysyttynä, kuinka moni näkee yhteyden neonkynsien ja vuoristoradan välillä?

Let me explain. 

Powerparkissa on tosiaan ihan maailman mahtavin puuvuoristorata, josta ei vauhtia puutu. Ja siinä on kaksi vaunua, joista toisessa penkit on väriltään pinkistä siniseen liukuvärjättyjä ja toisessa muistaakseni keltaisesta vihreään. Ja joka kerta siinä laitteessa käydessäni olen miettinyt, että tuollaiset neonliukuvärjäykset olisivat niiiiiiin siistit (samalla kun mietin mikä aikuisen aivoissa on sen verran vinossa, että vapaaehtoisesti testaa tasapainoaistiaan erilaisiin koneisiin köytettynä). En tiedä miksi tämä mielikuva tuli mieleen keskellä maaliskuun räntäsadetta, mutta vihdoin sain ne pohtimani kynnet toteutettua. 

Edellisen postauksen teeman mukaan, kynsillä on lisää oldie but goodie lakkoja, kahdella näistä nimittäin on vielä edellistä OPIa enemmän ikää, aika tasan viisi vuotta, jos ihan tarkkoja ollaan. Kaikki kolme lakkaa on kotoisin Color Clubin Electro Candy kokoelmasta, joka on kokonaisuutena yksi ikusista suosikeistani. Ihania neonsävyjä, jotka käyttäytyvät kynnellä todella hyvin. 

Pohjana liukuvärjäyksessä on pinkki Electro Candy, kun taas violetti on Ultra Violet ja sinen Pure Energy. Suhteellisen ohuiden lakkojen takia jouduin tehtä kaksi kerrosta liukuväriä kynsille, jotta sain tarpeeksi intensiivisen lopputuloksen, mutta onneksi en luovuttanut kesken, koska holy bananas, kuinka paljon näistä kynsistä pidänkään. Juuri sopivan kirkasta ja kasaria tähän kevään odotukseen. 

Viimeistelin lakkauksen vielä konadin M82 laatassa olevalla kukkakuviolla, joka on yksi suosikkileimoistani myös. Musta tuntuu, että tarvitsisin epätoivoisesti uusia leimauslaattoja, kun vanhoista alkaa olla vaikea inspiroitua. Tai sitten ongelma on se, että niitä on liikaa, enkä jaksa aina käydä niitä läpi kynsiä suunnitellessa. Ja se ongelma ei ainakaan ratkea uusilla laatoilla.... Vicious circle... 

Iskeekö muille mun kasarikammotusvuoristoratakynnet yhtä kovasti kun tekijään itseensä?

Extraordinary Extravagance

Kun pari päivää sitten vihdoin sain OPIn DS Extravagancen kynsilleni, ymmärsin vasta miksi niin miljoona ihmistä pitävät tätä yhtenä kauneimpana lakkana koskaan. Onhan tämä upea. Ja käyttäytyykin niin hyvin, että toista samanlaista saa hakea.

Lakkasin kynsiäni yksi ilta sellaisella nopeasti jotain mentaliteetilla ja vaikka nykyään se on usein tarkoittanut tekstuuria, päätin luottaa OPIn laatuun ja lakata sillä. Ja en luottanut turhaan, kaksi kerrosta tätä kuivui ihan hetkessä ja kynnet oli valmiina tuhottaviksi leimoilla. Kirjaimellisesti tuhottaviksi.... Vedin päälle kerroksen secheä, koska päätin leimata yhdellä XL-laatalla, joka on vähän hit/miss tasoa. Suurimmasta osasta näistä kynsistä on pyyhitty märät leimat pois kahdesti (kaksi eri kuviota) ennen kuin tartuin Konadin m21 laattaan ja siitä siirtyi kuviot taas kynsille ilman pienempiäkään ongelmia. Oikeastaan vaan hyvä, etten mennyt liiemmin peittämään tuota purppuraista upeutta kynsillä. 

Onko muutkin tämän lakan omistajat rakastuneet tähän yhtä pahasti kuin minä? Ja niille, joilla tätä vielä ei ole, suosittelen hankkimaan tämän, eikä vain miettimään en mä tota tarvitsi niin kuin itse tein melkein neljä vuotta :)

Toinen kerta kiellon päälle

Niin mitä mä sanoinkaan niistä koristeluista tekstuurien päälle tuossa juuri. Ja heitin sen periaatteen kaivoon eilen... ja tänään. Suunnitelmana selvästi voisi olla parempi, etten käytä sanaa yleensä ikinä, koska usein päädyn aina kumoamaan omat sanomiseni teoillani. Mulle tämä lila tekstuuri vain kiljui vaaleita höyheniä päällensä. 

Jostain kumman syystä multa on toistaiseksi jäänyt käyttämättä nämä OPIn holiday-tekstuurit, vaikka alunperin niiden takia tein tilauksen nailsuppliesille. Onneksi nämä sävyt eivät ole kovin jouluisia vaan sopivat kynsille milloin vain. Baby Please Come Home on vaalea lila tekstuuri, joka koostuu pienestä glitteristä ja hiukan isommista hex-glittereistä. Tämä olisi peittänyt kahdella kerroksella, mutta koska lakkaaja oli hiukan hätäinen ja duunasi samalla montaa muuta asiaa, jouduin laittamaan kolmannen kerroksen tasaisen lopputuloksen saamiseksi. 

Tekstuurien paras puoli on mielestäni se, että nämä kuivavat pintakuiviksi todella nopeasti ja esimerkiksi itse menin heti lakattuani sänkyyn lepäilemään. Tekstuurilakat on varmasti ainoita, joissa pienet lakanaprintit eivät edes haittaisi. Seuraavana päivänä leimasin höyhenet vielä Konadin laatasta m77. Hyvin yksinkertaiset kynnet, mutta juuri sopivan helpot ja nopat toteuttaa sillon kun väsymys iskee. Toivotaan vaan, että jaksan olla ihastunut näihin tekstuurilakkoihin vielä vuodenkin päästä, koska näitä alkaa löytyä laatikoista paljon. 

Anthracite 2.0

Jostain kumman syystä olen näköjään menettänyt ajantajuni tässä vuoden ensimmäisten päivien aikana. Eilen ilmestynyt postaus piti olla ajastettuna tiistaille ja tämä taas eiliselle, mutta näköjään kaikki ei mene aina ihan niin kuin tahtoisin. Ja vika löytyy bloggaajan päästä, ei suinkaan bloggerin taholta. Tämä hatarapäisyys sopii hyvin taas tiistaina alkaneisiin luentoihin yliopistolla ja siihen, miten etsin yhdyssanaa avoinmielinen sanakirjasta vaikka kuinka pitkään ennen kun tajusin, että open minded suomennetaan yleensä avarakatseiseksi. Katsotaan millaiseksi tämä oma ulosantini muuttuu kesään mennessä, koska tällä lukukaudella käyn pelkästään kursseja, joissa opetus on vieraalla kielellä. 

Opiskelukuvioista voisin palata siihen, miten taas kerran onnistun pyörtämään puheeni melkein heti ne suustani ulos sanottuani. Aiemmassa postauksessa kun slitin, miten tykkään usein tekstuureista ihan yksinäänkin eikä ne kaipaa koristeluja, mutta tein sitten kuitenkin antrasiittikynnet vol. 2. 

OPIn Liquid Sandeja olen tuunaillut usein päällyslakalla hiekkapinnan kadottamiseksi, mutta kimalluksen maksimoimiseksi ja halusin nyt koittaa samaa Kikolle. Näihin kynsiin päädyin lisäämään leimat Konadin m20 laatasta Konadin White Pearl lakalla, koska se nyt sattui olemaan kätevästi pöydällä esille vielä edellisten kynsien jälkeen. Siihen päälle kerros Secheä, pinkit strassit (joiden piti olla punaiset, mutta pimeässä iski värisokeus) ja toinen kerros Secheä. Pinnasta tuli näin kiiltävä ja kaunis ja lakan sävy syveni huomattavasti tekstuuriin verrattuna. Ainoa kritiikki itseäni kohtaan näissä on leimojen kohdistaminen. Miksi se on löllöstämperillä niin hankalaa? Ja miksi en näiden pienien kuvien kohdalla vaan hae laatikosta Konadin pientä leimasinta, jolla jopa osaan toivoa?

Mitä mieltä muut on tuunatusta tekstuurista? Tuunaako muut koskaan vanhoja lakkauksiaan?

Lemon Minnie

Mulla on jo pitkään ollut kaikki testaamattomat lakat yhdessä ständissä tv-tasolla. Vaikka se teline yleensä sisältääkin aikamoista värien ja merkkien ilotulistusta, pidän siitä mm. sen takia, että sen takia mulla on esillä yleensä ne tuoreimmat lakkahankinnat. Ja tietysti myös ne raukat, jotka ovat saaneet heilua testaamattomina jo ihan luvattoman pitkään. Ovelasti olen vielä sijoittanut telineen siten, että omalta sängyltäni on suora näköyhteys lakkoihin ja etenkin näin talvella, kun nukun jouluvalot päällä, ennen nukahtamista on hyvä aika miettiä millaisia lakkauksia testaamattomilla lakoilla voisi toteuttaa. Yksi tuoreimmista ideosta oli vaaleankeltainen glittersandwich Minnie Styleä glitterinä käyttäen. Voin kertoa, että idea toimi pääni sisällä tuhat kertaa paremmin kuin kynnellä.

Tuhosin siis ainoastaan peukaloni sandwichiä yrittäen, muissa kynsissä päädyin pelkkään China Glazen Lemon Fizzin ja Minnien yhdistelmään. Lemon Fizz on tässä blogissa nähty varmasti niin monta kertaa, etten edes pysy laskuissa. Vaaleankeltaseksi tämä käyttäytyy sillä tavalla, että siedän tätä ja kun keltaisesta väristä yleensä tykkään päätyy tämä yllättävän usein kynsille. Nyt tosin pullon pohjaa lähestyessä sain laittaa aika paksuja kerroksia lakkaa kynsille, mikä sitten johti siihen, että lakka karkaili aika mukavasti kynsinauhoille. Keltaisen päällä on kaksi kerrosta Minnie Stylea ja leimat Konadin m20 laatasta konadin Wine Red lakalla, joka on ainakin näiden ohuiden viivojen kanssa yllättävän lähellä ihan peruspunaista. 

China Glaze - Lemon Fizz, OPI - Minnie Style, Konad Wine Red+ m20

Mä olisin itseasiassa halunnut ehdottomasti leimata näille mustat perhoset konadin m21 laatasta, mutta en löytänyt sitä mistään. Olin ihan varma, että omistaisin sen laatan, mutta kävin kaikki laattani kolmesti läpi, enkä löytänyt tuota mistään. Joko oma pääni tekee temppuja ja muistan omistavani jotain, minkä ostamista olen harkinnut, mutta en koskaan ostanut, tai sitten vähän turhan suuri kynsitarvikekokoelmani on nielaissut yhden laatan vatsaansa. Pitää siis jossain vaiheessa päästä taas ostoksille. Tässä mun parin vuoden kynsimasennuksen aikana markkinoille on muutenkin julkaistu niin paljon uusia upeita laattoja, että tuskin koskaan onnistun keräilemään kaikkia upeita kuvioita, joita tahtoisin leimata. 

Viimeisenä vielä mystinen kädenvääntökuva, jotta perhoset eivät edustaisi pääalaspäin. Olen jotenkin niin tottunut kuvaamaan kynsiä noissa yllä näkyvissä kahdessa asennossa, että nyt kun yritin jotain muuta, sormet karkailivat lakkapullon ympärille ihan kummallisesti. Jatkan kuitenkin harjoittelua. Vaikka kuvaustaitoni ovat vielä aika heikkoja niin selattuani blogia tuossa yksi ilta vuoden 2009 osalta, voin sanoa, että ainakin jonkinlaista edistystä on tapahtunut. 

Kuka muu muuten tykkää keltaisesta? Tiedän kynsiharrastajia, joiden kokelmissa ei taida olla edes yhtä keltaista lakkaa. Itselläni taas blogin tunnisteet kertovat, että olen julkaissut käytännössä saman verran postauksia keltaisista, punaisista ja vaaleanpunaisista lakkauksista tällä hetkellä. Omalla tavallaan aika hurjaa.