9.1.2014

Anthracite 2.0


Jostain kumman syystä olen näköjään menettänyt ajantajuni tässä vuoden ensimmäisten päivien aikana. Eilen ilmestynyt postaus piti olla ajastettuna tiistaille ja tämä taas eiliselle, mutta näköjään kaikki ei mene aina ihan niin kuin tahtoisin. Ja vika löytyy bloggaajan päästä, ei suinkaan bloggerin taholta. Tämä hatarapäisyys sopii hyvin taas tiistaina alkaneisiin luentoihin yliopistolla ja siihen, miten etsin yhdyssanaa avoinmielinen sanakirjasta vaikka kuinka pitkään ennen kun tajusin, että open minded suomennetaan yleensä avarakatseiseksi. Katsotaan millaiseksi tämä oma ulosantini muuttuu kesään mennessä, koska tällä lukukaudella käyn pelkästään kursseja, joissa opetus on vieraalla kielellä. 


Opiskelukuvioista voisin palata siihen, miten taas kerran onnistun pyörtämään puheeni melkein heti ne suustani ulos sanottuani. Aiemmassa postauksessa kun slitin, miten tykkään usein tekstuureista ihan yksinäänkin eikä ne kaipaa koristeluja, mutta tein sitten kuitenkin antrasiittikynnet vol. 2. 

OPIn Liquid Sandeja olen tuunaillut usein päällyslakalla hiekkapinnan kadottamiseksi, mutta kimalluksen maksimoimiseksi ja halusin nyt koittaa samaa Kikolle. Näihin kynsiin päädyin lisäämään leimat Konadin m20 laatasta Konadin White Pearl lakalla, koska se nyt sattui olemaan kätevästi pöydällä esille vielä edellisten kynsien jälkeen. Siihen päälle kerros Secheä, pinkit strassit (joiden piti olla punaiset, mutta pimeässä iski värisokeus) ja toinen kerros Secheä. Pinnasta tuli näin kiiltävä ja kaunis ja lakan sävy syveni huomattavasti tekstuuriin verrattuna. Ainoa kritiikki itseäni kohtaan näissä on leimojen kohdistaminen. Miksi se on löllöstämperillä niin hankalaa? Ja miksi en näiden pienien kuvien kohdalla vaan hae laatikosta Konadin pientä leimasinta, jolla jopa osaan toivoa?

Mitä mieltä muut on tuunatusta tekstuurista? Tuunaako muut koskaan vanhoja lakkauksiaan?

2 kommenttia:

Thanks for taking your time and commenting

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...