Rösöranskis

Sienellä toteutettua epämääräistä kahden värin kohtaamista ei mielestäni näissä kynsissä voi hyvällä omalla tunnollakaan sanoa liukuväräjäykseksi. Tai voi olla, että silloin viisi vuotta sitten ensimmäisiä liukuvärjäyksiä yrittäessä lopputulos on saattanut olla jotain tämän suuntaista, mutta jossain sisimmässäni haluan uskoa, että edistystä on tapahtunut edes pienissä määrin. Siksi mietinkin päivän, millä nimellä näitä kynsiä sitten kutsuisi. Jonkinlaiset hyvin epämääräiset töpötellyt ranskikset nämä sitten varmaan olivat. 

Mä olen pitään pohtinut, että Barry M:n vaaleansininen tekstuurilakka, Atlantic Road, pitäisi saada kynsille, mutta tämä kuluva vuodenaika ei ihan suoranaisesti ole kiljunut pastellinsävyä kynsille. Päätin yhdistää kaveriksi lakalle tummemman tekstuurin, Kikon 457 Royal Bluen. Halusin jotain verrattaen yksinkertaista, joten töpöttelin sienellä vain Kikoa kynnen kärkiin ja lisäsin vielä siniset niitit kaikille kynsille.

Mä tykkään ihan hurjana noista erilaisista neon/värillisistä niiteistä, mutta niissä on se huono puoli, että niiden pintaväritys lähtee kulumaan tosi nopeasti. Näissä kuvissa sitä huomaa vasta tuon pikkusormen niitin kärjestä, mutta oman kokemusteni perusteella sain jopa päällyslakan läpi niittien pinnan kulumaan parissa päivässä, mikä ei ole kamalan mukava juttu. Voi toisin olla, että mulle on vain sattunut muutama maanantaikappale niiteistä, joten en kyllä aio luopua näiden käytöstä. Tässä lakkauksessa niitit on vain painettu märän lakkauksen päälle ja tätä kirjoittaessani, noin 24 tuntia lakkauksen tekemisen jälkeen, vain yksi niitti jäi kauppamatkalla jälkeen. Mielestäni siis yllättävän hyvin ovat kestäneet kynsillä, joilla ei ole päällyslakkaa. 

Loppuun vielä kuva lakkaukseen käytetyistä tuotteista, eli Barry M:n Atlantic Road, Kikon 457 Royal Blue ja niitä ihania neonniittejä.