Sparrow me my pumps

Mulle on kerrottu tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä joskus kun olen ollut ehkä ala-asteiässä, ja ne edelleen jyskyttävät mun aivojen jossain parukoilla. Väreihin liittyen, joku kertoi mulle, että ruskeaa ja mustaa ei koskaan saisi yhdistää - eikä myöskään vaaleanpunaista ja kirkkaanpunaista. Mutta säännöthän on tehty rikottaviksi, eikö niin? Myöskään näin kahden eri värin ja lakkakoostumuksen yhdisteleminen ei välttämättä ole se fiksuin ajatus monen mielessä, mutta siinä vaiheessa kun pelaa rajoitetulla lakkokokoelmalla ja päällä, josta ideat on karannut jonnekin alpeille laskettelmaan, pitää nyt vai yrittää selvitä. 

Olen selvästi kasvattanut itseeni jonkun itsekriittisyys alueen, koska vaikka näistä kynsistä tykkäänkin hurjasti (pitää tänä iltana varmaan pistää vaihtoon) näen taas miljoona pientä virhettä niissä. mm. miksi konadit oikeasti tahtovat temppuilla mulle taas parin vuoden sopuisan yhdessäelon jälkeen ja miksi mun valkoinen konad-lakka on lähinnä vitsi, niin vähän sitä pullossa enää on? Elämän suuret pienet kysymykset. 

Omaksi onneksi voi sanoa tosin, että omia kynsiä on pitkästä aikaa paljon kivempi katsella kun näyttävätkin ihan kivoilta. Lakkoina toimii kaksi omaa ikuisuussuosikkia: murrettu savuinen vaaleanpunainen Sparrow Me The Drama OPIlta ja ultimate upeus Ruby Pumps China Glazelta. Kummatkin omalla tavallaan ehkä maailman parhaita lakkoja. 

Ja hei, kertokaa mulle ihmeessä jos teillä on joitain tollaisia tyhmiä sääntöjä mielessä, mitä itselläni on noiden värien yhdistelemisen suhteen. Mun neuroottisesta päästäni noita löytyisi varmaan miljoonittain, mutta ehkä säästän teidät niiden kertomiselta.

ps. kuka tunnustaa murhanneensa mun kynsinauhat?

Taidot hukassa

Viime aikoina mulla on kynsillä ollut vähän turhankin tuttu näky yksiväriset lakat. Tällä hetkellä mun kynnet on niin uskomattoman lyhyet ja huonossa kunnossa, ettei oikein innosta lakkailla. Ja vaikka innostaisi, ei ne lakat vain pysy. Tiedän, että syy on siinä, että tiskaan päivittäin sienellä - äiti ja ex-kämppis varmaan tukehtuisivat molemmat kieleensä, jos kuulisivat, että ikävöin oikeasti tiskiharjaa - mikä ei ole kovin ystävällistä kynsille. Juu, hanskat voisivat auttaa vähän, mutta en jaksa alkaa turhamaiseksi, koska tiedän, että se rasitus kynsille tulisi myös hanskojen läpi ja veden sijaan juuri se rasitus saa lakkani lohkeilemaan, vaikka vesi varmasti kiihdyttää asiaa vielä vähän. Ei siis inspaa lakkailla kun tietää, ettei ne lakat pysy hyvinä edes sitä yhtä päivää. Tällä hetkellä kun toivoisin, että ne edes hetken kestäisivätkin. 

Koristelut on siis jääneet jonnekin menneisyyteen, ainoastaan torstaisin yleensä jaksan koristella kynnet kun tiedän, ettei mun tarvitse tiskata koko viikonlopun aikana ja kynsillä on teoreettinen mahdollisuus oikeasti jopa kestääkin. Noh, nyt on keskiviikko (okei, julkaisen tämän torstaina, mutta kuitenkin), mutta vihreät kynnet kiljuivat koristeluja kavereikseen. 

Mulla oli päässä visio siitä, miltä vihreän Kikon 343 lakan päälle töpöteltynä valkoinen näyttäisi kivalta.  Niin joo ja siitä, miten olisi kivaa jos siihen yhdistäisi kukkakuvion tohon kynsipedin juurelle. Ainoa vain, että valkoinen oli ihan liian kovan näköinen vihreää vasten tipeissa, liukuvärjäystaidot oli vähän hukassa ja kynnet niin lyhyet, että liukuvärjäys + konadit saivat kynsiin entistä ahtaamman fiiliksen. Voi pyhä lehmä. Päätin sitten paikata tippejä pinkillä glitterillä, kun olo oli sellainen, ettei tästä enää kamalammaksi pääse ja jollain todella kierolla tavalla tykkään vihreän cremen ja pinkin glitterin yhdistelmästä. Ei kyllä ihan ensiksi tulisi mieleen näitä yhdistää. Kärjissä siis China Glazen Material Girliä töpöteltynä Barry M:n valkoisen lakan päälle. 

Ei mennyt niin kuin elokuvissa ja taidot on vähän enemmän kuin ruosteessa, mutta ehkä ne sieltä joskus vielä palautuu... Sanovat, että jos kerran opit ajamaan polkupyörää, et sitä unohda koskaan, mutta voisiko sama pitää paikkansa kynsilakkojen yhdistelyssä?

ps. vihreä on oikeasti paljon kirkkaampi vihreä kuin mitä kuvat antavat ymmärtää. mielestäni täysin identtinen sävy China Glazen Four Leaf Cloverille, jonka kanssa kaikilla oli tuskaisia ongelmia saada väri tallentumaan kameralle kaikessa loistossaan. Tästä syystä mun Four Leaf Clover on tainnut jäädä käyttämättä kokonaan, kun se olisi mahdoton kuvata... Sen verran tähän vihreän sävyyn kuitenkin rakastuin, että pakko kai se toinenkin on käyttöön korkata vaikka kameran kanssa saisikin hampaita kiristellä...

mielenkiintoa tihkuva otsikko

Mä olen kertonut teille faktoja itsestäni noin kuudesti aiemminkin. Olen tainnut saada tämän tunnustuksen ainakin neljästi tässä viimeisen puolen vuoden aikana koskaan sitä loppuun saakka tekemättä, mutta nyt kun eerika sen mulle taas heitti, ajattelin napata itseäni niskasta kiinni ja saada tämän tehtyä. Ainoa vain, että tällä kertaa haluan keskittyä kynsi-aiheisiin ja lähinnä niihin ajatuksiin, mitä vuoden kynsilakkojen ostolakko on mussa aiheuttanut ja mitä mietin lakkamäärästäni tällä hetkellä. Oikeastihan mun päässäni on aika pyörremyrsky näitä juttuja ajatellessani, joten ajattelin, että jos tämän naamioisi seitsämään faktaan, saisin edes jotain lähes järkeväksi laskettavaa tekstiä aivoistani ulos. En tosin menisi vannomaan.

Säännöt on siis ihan perus kiitä palkinnosta (kiitos!), kerro itsestäsi 7 faktaa (kerron!) ja haasta 15 muuta bloggaajaa tekemään sama (enkä haasta, kun tässä maassa ei varmaan ole yhtäkään blogia joka tätä ei olisi jo tehnyt!).

On y va!

1. Olin lakkaamattomilla kynsillä juuri lauantai illasta tiistai iltapäivään. Ennen tuota olen viimeksi ollut useamman päivän lakkaamatta kynsiä helmikuussa, jolloin olin niin kipeä, että hyvä kun pystyin liikkumaan, sitä edellinen kerta on taas ollut joskus marraskuussa 2008. Mun kynnet on siis aina lakatut, poikkeuksetta!

2. Viimeisen parin päivän aikana olen pohtinut ihan hirveästi omaa materialistisuuttani kynsiä ajatellen ja sitä, miten paljon kynsilakkoja olen elämäni aikana ostanut. Edelleenkin kun multa kysytään mun kynsilakkojen määrää, en osaa vastata, koska ei minä en tiedä. Nyt kuitenkin olen ollut kohta vuoden tilanteessa, jossa olen voinut ostaa lakkoja vain todella vähän netistä. Siinä missä ennen kotiin kuljetettiin kuukaudessa yleensä vähintään yksi lakkatilaus ja useampia pienempiä ebay-ostoksia, nyt olen tainnut tehdä kolme tilausta viimeisen 9 kuukauden aikana. Ja parasta on se, että mä en edes kaipaa sitä! Ennen seikkailin eri nettikauppojen sivuilla jatkuvasti ja mietin mitä juttuja seuraaviin lakkatilauksiin halusin sisällyttää. Nyt en ole pariin kuukauteen käynyt edes katsomassa mitä verkkokaupoilla olisi tarjota. Eikä tee edes pahaa. Mulla on omat lakat täällä mukana ja se riittää mulle!

3. Edelliseen liittyen, kun en ole ollut blogimaailmassa paljoakaan mukana viimeisen vuoden aikana, olen pudonnut kärryiltä paljon uusista kokoelmista ja lakoista joita ihmiset himottelevat. Samalla siis itselläni ei ole ollut niitä himotuksia, joita nettikaupoista haluaisin ostaa. Mietin, aiheuttaako blogimaailma myös itselleni kulutushysteriaa, jolloin haluan ostaa niitä samoja lakkoja joita muiden blogeissa näkee ja haluan myös pitää oman blogini kyseisen hetken muotien mukana ostamalla juuri niitä uutuuslakkoja ja esittelemällä niitä blogissa, koska nehän ovat juuri niitä, mitä ainakin osa ihmisistä haluaa nähdä. Ostanko lakkoja enemmän miellyttääkseni itseäni vai lukijoita?

4. Niin kuin sanoin, mulla ei ole mitään tietoa mun lakkojeni lukumäärästä. Ainoastaan tiedän sen, että niitä on aivan mielettömän paljon. Siksi odotankin sitä hetkeä kun pääsen takaisin kotiin ja karsimaan rankalla kädellä omien lakkalaatikoiden sisältöä. Tiettyjä lakkoja kaipaan kovasti suomesta, mutta suurinta osaa en varmasti edes muistaisi omistavani, jos joku minulle tällä hetkellä väittäisi niin. Siksi haluan päästä tekemään ratsian laatikoille ja sitten kun saan hermot kerättyä kasaan, myös järjestää kirppiksen.

5. Vihaan kynsilakkakirppisten pitämistä ja ainoa, minkä takia jaksan niitä on oikeasti tieto siitä, että ne lakat, joita itse tuskin käyttäisin ja jotka lojuu vain laatikoissa unohtuneina, saavat ihan oikeasti uudet kodit, joissa niitä toivottavasti käytetään. Toisin siis kuin miten joku aina jaksaa mulle ilmoittaa, en pidä kynsilakkakirppiksiä tienatakseni rahaa, vaan hallitakseni omaa kulutushysteriaani. Vihaan muuten niiden pakettien viemistä postiin myös! Itse paketoiminen taas on ihan mukavan terapeuttista puuhaa.

6. Vaikka en paljon ole seuraillutkaan kynsimaailmaa viimeisen vuoden aikana, on mulla himotuksia tällä hetkellä mm. OPIn Holland kokoelmasta sekä China Glazen Hunger Games kokoelmasta. Niitä saa siis sitten kesällä ostaa hyvällä omalla tunnolla kun on pitkään himotellut ja tietää, että niistä luultavasti tulee ihan oikeastioikeastioikeasti tykkäämään myös tosi paljon.

7. Jos kynsilakkojen suhteen olen edes vähän pysynyt kärryillä, niin kynsiblogien suhteen en sitten ollenkaan. Joten jos kirjoitat uutta/uudehkoa/sellaista blogia, johon et usko minun törmänneen, linkitä se tähän postaukseen, jotta voin käydä kurkkimassa. En tosin tiedä onko tänne puoliksi kuolleeseen blogiin kukaan uusi bloggaaja eksynytkään tässä vähään aikaan, mutta aina kannattaa yrittää!

Kirsikkana kakun päällä vielä bonus-fakta: olen nauttinut todella suuresti viimeisistä kuukausista kun ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen en ole joutunut stressaamaan lukuisista asioista blogiin liittyen. Samalla myös odotan kovasti sitä kun palaan Suomeen (kuuden viikon päästä, by the way), jolloin tiedän, että se tuttu ympäristö ja päivärytmi antavat taas tilaa bloggailulle ja sille rakkaalle harrastukselle, joka mulla niin pitkään on ollut. Joten siis, on ollut hyvä olla poissa, mutta I can't wait to come back!

Pääsiäisfiiliksissä

Meinasin jo sanoa ottaneeni pienen varaslähdön pääsiäiseen värikkäillä kynsilläni, mutta sitten tajusin, että huominenhan on Suomessa jo pitkäperjantai ja kyseessä onkin pääsiäisviikonloppu. Miten niin aikakäsitys hukassa kun vasta viime sunnuntaina kuulin, että pääsiäinen onkin tänä viikonloppuna.  Täällä ei pitkää perjantaita käsittääkseni mitenkään juhlita vaan kyseessä on ihan normaali arkipäivä, joten ei ihmekään, että olen hiukan sekaisin. 

Niin kuin varmasti monet muutkin, kevät on hurmannut mut pastellinsävyillään. Ainoa vaan, että kun viime syksyn kynnyksellä pakkasin lakkoja mukaani vuotta varten, ei mielessä silloin ollut pastellit vaan ne kaikki ihanat shimmerit, joita ahkerasti syksyn ja talven aikana olenkin käyttänyt. Nyt taas, kevään potkaistua itsensä käyntiin täysillä jo kuukausi takaperin, huomaan, että tarvitsen niitä pastelli- ja kevätsävyjä tähän vuodenaikaan. Kiko on onneksi osoittautunut aika hyväksi kaveriksi mulle viime viikkojen aikana ja mm. nämä kolme kaveria on kaikki Kikosta kotiutettuja. Okei, eivät ehkä uppoa siihen pastelli-hehkutukseen, mikä mulla on meneillään, mutta kirkkaita kevätihanuuksia ovat ainakin. 

Viimeiset pari viikkoa nämä kolme lakkaa on uskollisesti kiertäneet kynsilläni melkein vuorotellen vain päiviä kun olen niin tykästynyt kirkkaisiin creme kynsiin tällä hetkellä, joten eilen sitten ajattelin heittää kaikki samalla kertaa kynsille ja nauttia pirteistä tyttökynsistä parin päivän ajan. Sävynumeroina keltaisella on 355, korallilla 360 ja vihreällä 389, jos jotain ne sattuu kiinnostamaan. Kivat skittlet omasta mielestäni ja aika minun tyylistä, milloin en jaksa pohtia sopiiko kynnet yhteen yhdenkään kaapistani löytyvän vaatekappaleen kanssa. Sitä voin murehtia sitten kohta. 

Hyvää pääsiäistä kaikille ihanille lukijoille!

ps. olenko ainut, joka vihaa ihan yli kaiken sanontaa "munarikasta pääsiäistä"? Lupaan irvistellä viikonlopun aikana jokaiselle blogille, joka lukijoilleen niin toivottaa :D

Kiko - 389

En tiedä olenko koskaan maininnut, mutta minä ja pastellinsävyt ei olla kovin suuria kavereita. Tai musta ne on ihan megasöpöjä, mutta vähitellen olen tullut siihen tulokseen, ettei ole mun juttu. Vaaleanpunaiselle alan vähitellen lämpenemään, mutta kaikki lilat aiheuttavat mulle kylmiä väreitä. Vaaleansininen alkaa kanssa jo menetellä, vaikka sitä pitkään kammosinkin. Minttu ja keltainen on pastelliväreistä ne, jotka koen tosi söpöiksi ja ihaniksi, mutta eipä ne liian usein kynsille päädy - koska omaa ihoani vasten ne nyt ovat usein vain, noh, ei niin kovin imartelevia.

Nyt kuitenkin rakastuin. Löysin sen täydellisen mintun sävyn ja nyt olenkin viettänyt viimeiset kolme päivää tuijotellen kynsiäni orjallisesti. Varmaan koskaan aiemmin ei ole homma mennyt niin, että lakkaan kynteni ja lakan lohkeiltua, poistan lakat ja lakkaan samalla lakalla uudestaan. Niin ei tapahdu minun universumissani, jossa lakkapulloja löytyy kaapeista riesaksi asti. 

Tämä minttuinen kaunotar tottelee pelkästään numerokoodia 389 ja merkkinä tosiaan on italialainen Kiko. Okei, Kikon nettisivujen mukaan sävyn nimi olisi Mint Milk, mutta mielestäni on ihan liian vaivalloista, että pulloon ei voi painaa muuta kuin numerokoodin ja muka pitäisi netistä katsoa nimi vastaavalle koodille. Ärsyttävää.

Seikkailin perjantaina Kikolla kun oli vain ihan sellainen fiilis, että haluaisin ostaa jotain - tiedän, kamalaa materialismia - ja törmäsin tähän minttuiseen kaveriin. Pohdin asiaa ehkä kaksi sekunttia: mulla olisi kotona varmasti ainakin viisi minttuista lakkaa: Re-Fresh Mint on liian vaalea, Barry M:n minttu on liian vihreä, For Audrey likaisen värinen, Mint Candy Apple tökkii ihan muuten vain ja noh, ne kaikki lakat ovat suomessa -> täysin oikeutettua ostaa tämä, koska haluan minttukynnet NYT... Onneksi ostin, sävy on täydellinen minttu, rakastan Kikon leveää sivellintä ja laatu oli mitä loistavinta. Uskoisin tämän olevan aika samanlainen China Glazen Aquadelicin kanssa, joka varmaan pitäisi ostaa kesäksi itselleni käyttöön, koska jos tätä tahtia aion tätä Kikoa käyttää, ei tästä ole kesäksi jäljellä mitään... Itse en tällä hetkellä voisi kuvitellakaan kynsiini muita sävyjä kuin tämän kaunottaren, johan sitä nämä +22 asteen ilmat vaativat. Tännepäin maailmaa nimittäin on saapunut kevät ja itse voisin vain virnistellä aurinkolasieni takaa päivästä toiseen. Okei, viime viikko oli maailman huonoin ikinä ja sen takia varmaan turvauduinkin siihen, mikä aina jaksaa piristää, tänne blogiin höpöttelyyn, mutta eiköhän se tästä vähitellen...

Viimeiseksi vielä mainittakoon, että enää en lupaa postaustahdistani mitään tämän blogin tulevaisuuden suhteen. Nämä viimeiset kuukaudet ennen kesää mulla pitäisi olla pääasiassa vapaata päivisin ja illat töitä, että pieni mahdollisuus olisi repiä vähän enemmän aikaa blogille kuin viimeisen kahdeksan kuukauden aikana, mutta mitään en uskalla luvata kun tuntuu, että jos sen teen, en varmasti sitä pysty pitämään.

Mitä mieltä olette, iskeekö pastellisävyt? Ja olen utelias, mikä teidän mielestä on se täydellinen minttuinen lakka? Itsellähän ei mennyt kuin tämä melkein 4 vuotta sen etsimiseen. 

ps. kynnethän toki olisi voinut kuvata myös sillä tavalla, että etusormen ja keskisormen kynsillä ole jotain random-pölyä, mutta aina ei mene niin kuin elokuvissa... 

pps. kynnet on myös kokeneet aika armokuoleman tässä viime viikkojen aikana ja lyhentyneet ihan nysiksi... ehkä saan niihin viimeistään kesällä sitten vähän mittaa, mutta tällä hetkellä myös nämä lyhyet töpöt ja kirkkaat sävyt miellyttävät omaa silmääni