My bad! Niinhän siinä sitten kävi, että tämän blogin puolelta kaikenmoiset joulutoivotukset jäi vähän vajanaisiksi kun päädyin muutaman päivän internet-lakkoon ihan vahingossa. Ehkä vielä näin tapanina voi viimeiset joulukynnet esitellä blogissa ja sen jälkeen siirtää katseen kohti uutta vuotta.
Mun ainoa toiveeni valkoisesta joulusta toteutui ja oli melko tunnelmallista katsella hiljaista lumisadetta ikkunoista ja viettää aikaa perheen kanssa. Siitä johtui myös oma nettilakkoiluni, joka osoittautui yllättävän terapeuttiseksi myös, normaalisti kun koneella tulee vietettyä vähän liiankin pitkiä aikoja.
Nämä kynnet saavat jäädä viimeisiksi jouluviritelmiksi tässä blogissa, vaikka aattoa näillä en viettänytkään. Aattokynnet on itseasiassa vieläkin menossa mukana, mutta kaikessa tylsyydessään niistä ei ole edes kuvia. China Glazen Ruby Pumps nimittäin edustaa taas suurimmalla osalla sormista ja paria joululakkaa yritin tuohon glitteriin yhdistää.
Kuvissa esiintyvissä kynsissä taas pohjalla on vanhempia lakkoja: Essien Blanc, ja OPIn Ali's Big Break sekä Forrest My Case. Leimat on taas siitä MoYoun joululaatasta ja niissä sormissa, missä leimaa ei ole, kokeilin Essencen tekstuuritopperia I Feel Grittyä.
Haluan siis omasta puolestani toivottavaa vielä mukavaa ja rauhallista joulunaikaa, ja etenkin loppuvuotta. Toivottavasti kaikilla oli onnistuneet joulunpyhät!
Söpöt kynnet. :)
VastaaPoistaMä olin kanssa ihan innoissani valkoisesta joulusta, yleensä kun sitä saa tosiaan vain toivoa ja toiveeksi se on usein jäänytkin... Nyt oli niiiin nättiä kun käytiin tänään iltasella ajellen kahdella eri hautausmaalla. Lumipeite kyllä kruunaa talvimaiseman. <3
Juu, Tampereellakin harmittavan harvoin on viime vuosina saanut valkoisesta joulusta nauttia, mutta onneksi tämä vuosi oli poikkeus... Ei talvi vaan tunnu talvelta, vaikka kylmää olisikin, jos se tärkein, lumi, puuttuu :)
PoistaOi kun on kauniit kynnet <3 Ja välillä on ihan hyväkin vain antaa koneen olla ja hengata hetki ihan rauhassa ilman ruutuja naaman edessä :)
VastaaPoistaharvinaisen terapeuttista oli joo, ja tajusi, ettei sitä oikeasti tarvitsisi viettää niin paljoa aikaa koneella kun mitä nykyään tulee vietettyä :)
Poista